Valikko
Sunnuntai

Opintotukeen tulossa isot leikkaukset – kenen velvollisuus on maksaa sinun opintosi?

Opiskelijat voivat joutua opintotuen leikkausten myötä ottamaan rutkasti lisää lainaa.

Miten gyroskooppi liittyy kylmään sotaan? Entä Lumumba? KAL007? Mikä on ”Sinatran oppi”?

Poliittisen historian professori Kimmo Rentola piti luentosarjan kylmästä sodasta, ja nyt on lopputentin aika. Alkuun esitetään joukko termejä, jotka opiskelijoiden pitää selittää yhdellä lauseella.

Mutta ennen kuin päästetään opiskelijat lopputentin kimppuun, kysytään yksi lisäkysymys: kuinka moni teistä on nostanut opintolainaa?

Kaksikymmentäkaksi kättä nousee. Noin puolet tenttiin saapuneista opiskelijoista on ottanut lainaa.

Opiskelijat nostavat nykyisin huomattavasti useammin opintolainaa kuin vielä pari vuotta sitten. Jos kyselyn toistaisi taas parin vuoden kuluttua, käsiä nousisi todennäköisesti vielä enemmän kuin nyt.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) nimitti syksyllä koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon miettimään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja. Selvityksen takaraja on maanantaina.

Uusitalon tehtävänä on miettiä linjauk­siaan hallitusohjelman antamissa raameissa. Hallitus haluaa leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukea 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmällä aikavälillä pitäisi säästää 150 miljoonaa. Se olisi neljännes pois nykytasosta.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainasta, johon valtio antaa takauksen. Nykyisellään opin­totuen kokonaismäärä on enimmillään 938 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan opintotuen kokonaismäärä on kuitenkin tarkoitus nostaa 1 100 euroon.

Todennäköisesti Uusitalo esittää, että opintorahan tasoa ja kestoa leikataan sekä vastaavasti lainan osuutta kasvatetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat joutuvat jatkossa maksamaan opiskeluaikaisesta toimeentulostaan aiempaa huomattavasti suuremman osan itse.

Mutta onko se niin väärin?

Monen ekonomistin mielestä opiskelu on investointi, josta hyötyy ensisijaisesti opiskelija itse.

Oikeustieteen ylioppilas on vapaaehtoisesti mennyt lukemaan lakia. Hän voi olla opiskeluaikana vähissä varoissa, mutta häntä ei voi luonnehtia huono-osaiseksi. Hän saa maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja valmistuttuaan juristiksi hän saa todennäköisesti hyväpalkkaisen työpaikan.

Oikeustieteen opiskelijan investoinnilla on siis hyvä tuotto. Onkin siis reilua, että hän rahoittaa opiskeluaikojen hetkellisen kassavirtaongelman itse opintolainalla.

”Opintotuki on tulonsiirto veronmaksajilta tulevaisuuden hyväosaisille”, sanoo Heikki Pursiainen. Hän on ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Pursiaisen mukaan koulutusta pitäisi miettiä koko elämän mittaisena investointina.

Ekonomistille maailma hahmottuu selkeänä, mutta todellisuus ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Jos opiskelijat tekisivät valintansa vain tulevaisuuden tuotto-oletusten varassa, kaikki pyrkisivät opiskelemaan oikeustiedettä, lääketiedettä, tekniikkaa, kauppatiedettä tai muita aloja, joissa on iso palkka ja hyvä työllisyystilanne.

Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että lahjakkaita ihmisiä päätyy opiskelemaan myös lastentarhanopettajiksi, antropologeiksi, antiikin filologeiksi, kirjastonhoitajiksi ja muille aloille, joissa tuotto-odotukset eivät ole yhtä varmoja.

Siksi yhteiskunnan kannattaa tukea opiskelua. Koulutuksella on yksilön edun lisäksi myös laajempaa merkitystä.

Viime vuosina opintotukijärjestelmää on veivattu edes takaisin. Ensin Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti sitoa opinto­rahan indeksiin, sitten Juha Sipilän (kesk) hallitus purki kytköksen.

Tempoilun eräs syy on se, että opintotukijärjestelmän uudistamisella on kaksi erillistä tavoitetta. Halutaan säästää – ja samalla nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. ”Nämä tavoitteet lyövät helposti toisiaan korville”, sanoo kasvatustieteiden professori Risto Rinne. Hän on myös Turun yliopiston varadekaani.

Monille opiskelijoille työnteko on keskeinen osa toimeentuloa. Kun opiskelu­aikoja ja opintotuen ehtoja kiristetään, työnteon mahdollisuudet vähenevät.

Rinne pelkää tämän rajoittavan vähä­varaisten nuorten opiskelumahdollisuuksia entisestään.

Tutkimukset osoittavat, että korkeakoulutus periytyy. Jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto, on todennäköistä, että myös lapset hakeutuvat korkeakouluun. Vuonna 1980 korkeakoulutettujen perheiden lasten todennäköisyys päätyä korkeakouluun oli noin 13-kertainen pelkän peruskoulutuksen saaneiden perheiden lapsiin verrattuna. 2000-luvulla todennäköisyys on pienentynyt noin kahdeksankertaiseksi.

Suomalaisen koulutuspolitiikan ydin onkin viime vuosikymmeninä ollut koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaalisen tasa-arvon lisääminen sekä koulutuspalvelujen maksuttomuus ja julkinen tarjonta.

Rinne arvioi, että tämä pitkä linja on nyt muuttumassa.

Opiskeluaikoja on pyritty lyhentämään sekä kepillä että porkkanalla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edunvalvonta-asiantuntija Aino Jones kannattaa – kuten arvata saattaa – porkkanaa: parempaa ohjausta, opintopsykologeja, joustavia suoritusmahdollisuuksia.

Paras esimerkki porkkanasta on niin sanottu opintolainahyvitys. Aiemmin se toimi verotuksen kautta, mutta systeemi oli niin monimutkainen, että harva opiskelija hyödynsi sitä.

Sittemmin järjestelmä uudistettiin suoraviivaisemmaksi. Syksystä 2014 lähtien opiskelunsa aloittavat saavat jopa kolmanneksen opintolainastaan anteeksi, jos valmistuvat tavoiteajassa.

Tämä on lisännyt opintolainojen suo­siota. Syksyllä 2014 opintonsa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa aloitti noin 34 000 opiskelijaa. Näistä opintolainaa nosti yli kolmannes eli 12 374 opiskelijaa. Määrä oli 3 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Opintolainahyvitys on opiskelijalle hyvinkin kannattava. Professori Roope Uusitalo kertoi viime viikolla Ekonomi-lehden kolumnissaan pohtineensa, että pitäisikö hänen reputtaa kaikki kauppatieteilijät, jotka eivät näin edullisilla ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

HYY:n Aino Jones muistuttaa, että opiskelijat joutuvat useimmiten nostamaan lainaa, jotta pystyvät maksamaan asumisen ja elämisen. Harva miettii opintolainaa sijoituksena.

Opintolainahyvitys on valtiolle kallis. Ei tosin vielä, mutta tulevaisuudessa. Syksyllä 2014 aloittaneista, hyvityksen piirissä olevista opiskelijoista vasta kaksi on valmistunut, kertoo Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen. Lähivuosina tahti kiihtyy. Vuonna 2021 opintolainahyvitysten arvioidaan maksavan valtiolle jopa 36 miljoonaa.

Roope Uusitalon yhden miehen työryhmä pohtii myös opintolainhyvityksen kohtaloa. Voi olla, että sitäkin leikataan.

Koulutuspolitiikassa on viime vuosina tapahtunut iso muutos. Samaan aikaan opiskelu halutaan nähdä henkilökohtaisena investointina, josta opiskelijan pitää itse kantaa vastuuta. Yhteiskunnan tasolla suunta on kuitenkin päinvastainen. Koulutusjärjestelmää ei nähdä enää entiseen tapaan kansakunnan investointina tulevaisuuteen, vaan koulutusmenoista on tullut kustannuksia, joita pitää karsia.

Tästä kertovat professori Risto Rinteen mukaan hallituksen leikkaukset korkeakoulujen rahoituksesta. Hän uskoo, että pian käynnistyy keskustelu lukukausimaksujen käyttöön ottamisesta myös suomalaisille opiskelijoille. Niiden myötä koulutus eriarvoistuu entisestään.

Erityisen huolissaan Rinne on siitä, että opiskelijoiden silmissä tulevaisuus voi näyttää hyvin näköalattomalta. Koulutus ei enää entiseen tapaan takaa turvattua työuraa.

Poliittisen historian luentotentissä professori Kimmo Rentola pyytää pikakysymysten lisäksi opiskelijoita kirjoittamaan kaksi tiivistä esseetä. Yksi vaihtoehtoisista otsikoista on: Nuorison rooli ja merkitys kylmässä sodassa.

Siinä pitäisi pohtia vuoden 1968 opiskelijamellakoinnin vaikutusta suurvaltapolitiikkaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Opiskelu
  • Hallituspolitiikka
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    2. 2

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    3. 3

      Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

    4. 4

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    5. 5

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    6. 6

      Hallituksen puolivälistä uhkaa tulla sen surkein hetki – viimeistään Halla-ahon pelko vesitti uudistukset

    7. 7

      Sexpon uusi puheenjohtaja on seksialan yrittäjä, joka haluaa tuoda seksuaalisuuden politiikkaan: ”On turha vauhkota pornoistumisesta”

    8. 8

      Muusikko väsyi jatkuvaan itsensä markkinoimiseen – monen luovan työn tekijän arki on esilläoloa ja kilpailua

    9. 9

      Sunnuntaina lyötiin murskaksi Ranskan vanha valta – murtuuko tässä myös brexitin ja Trumpin käynnistämä hyökyaalto?

    10. 10

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    4. 4

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    7. 7

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    8. 8

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    9. 9

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    10. 10

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    8. 8

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää