Valikko
Sunnuntai

Opintotukeen tulossa isot leikkaukset – kenen velvollisuus on maksaa sinun opintosi?

Opiskelijat voivat joutua opintotuen leikkausten myötä ottamaan rutkasti lisää lainaa.

Miten gyroskooppi liittyy kylmään sotaan? Entä Lumumba? KAL007? Mikä on ”Sinatran oppi”?

Poliittisen historian professori Kimmo Rentola piti luentosarjan kylmästä sodasta, ja nyt on lopputentin aika. Alkuun esitetään joukko termejä, jotka opiskelijoiden pitää selittää yhdellä lauseella.

Mutta ennen kuin päästetään opiskelijat lopputentin kimppuun, kysytään yksi lisäkysymys: kuinka moni teistä on nostanut opintolainaa?

Kaksikymmentäkaksi kättä nousee. Noin puolet tenttiin saapuneista opiskelijoista on ottanut lainaa.

Opiskelijat nostavat nykyisin huomattavasti useammin opintolainaa kuin vielä pari vuotta sitten. Jos kyselyn toistaisi taas parin vuoden kuluttua, käsiä nousisi todennäköisesti vielä enemmän kuin nyt.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) nimitti syksyllä koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon miettimään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja. Selvityksen takaraja on maanantaina.

Uusitalon tehtävänä on miettiä linjauk­siaan hallitusohjelman antamissa raameissa. Hallitus haluaa leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukea 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmällä aikavälillä pitäisi säästää 150 miljoonaa. Se olisi neljännes pois nykytasosta.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainasta, johon valtio antaa takauksen. Nykyisellään opin­totuen kokonaismäärä on enimmillään 938 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan opintotuen kokonaismäärä on kuitenkin tarkoitus nostaa 1 100 euroon.

Todennäköisesti Uusitalo esittää, että opintorahan tasoa ja kestoa leikataan sekä vastaavasti lainan osuutta kasvatetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat joutuvat jatkossa maksamaan opiskeluaikaisesta toimeentulostaan aiempaa huomattavasti suuremman osan itse.

Mutta onko se niin väärin?

Monen ekonomistin mielestä opiskelu on investointi, josta hyötyy ensisijaisesti opiskelija itse.

Oikeustieteen ylioppilas on vapaaehtoisesti mennyt lukemaan lakia. Hän voi olla opiskeluaikana vähissä varoissa, mutta häntä ei voi luonnehtia huono-osaiseksi. Hän saa maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja valmistuttuaan juristiksi hän saa todennäköisesti hyväpalkkaisen työpaikan.

Oikeustieteen opiskelijan investoinnilla on siis hyvä tuotto. Onkin siis reilua, että hän rahoittaa opiskeluaikojen hetkellisen kassavirtaongelman itse opintolainalla.

”Opintotuki on tulonsiirto veronmaksajilta tulevaisuuden hyväosaisille”, sanoo Heikki Pursiainen. Hän on ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Pursiaisen mukaan koulutusta pitäisi miettiä koko elämän mittaisena investointina.

Ekonomistille maailma hahmottuu selkeänä, mutta todellisuus ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Jos opiskelijat tekisivät valintansa vain tulevaisuuden tuotto-oletusten varassa, kaikki pyrkisivät opiskelemaan oikeustiedettä, lääketiedettä, tekniikkaa, kauppatiedettä tai muita aloja, joissa on iso palkka ja hyvä työllisyystilanne.

Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että lahjakkaita ihmisiä päätyy opiskelemaan myös lastentarhanopettajiksi, antropologeiksi, antiikin filologeiksi, kirjastonhoitajiksi ja muille aloille, joissa tuotto-odotukset eivät ole yhtä varmoja.

Siksi yhteiskunnan kannattaa tukea opiskelua. Koulutuksella on yksilön edun lisäksi myös laajempaa merkitystä.

Viime vuosina opintotukijärjestelmää on veivattu edes takaisin. Ensin Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti sitoa opinto­rahan indeksiin, sitten Juha Sipilän (kesk) hallitus purki kytköksen.

Tempoilun eräs syy on se, että opintotukijärjestelmän uudistamisella on kaksi erillistä tavoitetta. Halutaan säästää – ja samalla nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. ”Nämä tavoitteet lyövät helposti toisiaan korville”, sanoo kasvatustieteiden professori Risto Rinne. Hän on myös Turun yliopiston varadekaani.

Monille opiskelijoille työnteko on keskeinen osa toimeentuloa. Kun opiskelu­aikoja ja opintotuen ehtoja kiristetään, työnteon mahdollisuudet vähenevät.

Rinne pelkää tämän rajoittavan vähä­varaisten nuorten opiskelumahdollisuuksia entisestään.

Tutkimukset osoittavat, että korkeakoulutus periytyy. Jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto, on todennäköistä, että myös lapset hakeutuvat korkeakouluun. Vuonna 1980 korkeakoulutettujen perheiden lasten todennäköisyys päätyä korkeakouluun oli noin 13-kertainen pelkän peruskoulutuksen saaneiden perheiden lapsiin verrattuna. 2000-luvulla todennäköisyys on pienentynyt noin kahdeksankertaiseksi.

Suomalaisen koulutuspolitiikan ydin onkin viime vuosikymmeninä ollut koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaalisen tasa-arvon lisääminen sekä koulutuspalvelujen maksuttomuus ja julkinen tarjonta.

Rinne arvioi, että tämä pitkä linja on nyt muuttumassa.

Opiskeluaikoja on pyritty lyhentämään sekä kepillä että porkkanalla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edunvalvonta-asiantuntija Aino Jones kannattaa – kuten arvata saattaa – porkkanaa: parempaa ohjausta, opintopsykologeja, joustavia suoritusmahdollisuuksia.

Paras esimerkki porkkanasta on niin sanottu opintolainahyvitys. Aiemmin se toimi verotuksen kautta, mutta systeemi oli niin monimutkainen, että harva opiskelija hyödynsi sitä.

Sittemmin järjestelmä uudistettiin suoraviivaisemmaksi. Syksystä 2014 lähtien opiskelunsa aloittavat saavat jopa kolmanneksen opintolainastaan anteeksi, jos valmistuvat tavoiteajassa.

Tämä on lisännyt opintolainojen suo­siota. Syksyllä 2014 opintonsa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa aloitti noin 34 000 opiskelijaa. Näistä opintolainaa nosti yli kolmannes eli 12 374 opiskelijaa. Määrä oli 3 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Opintolainahyvitys on opiskelijalle hyvinkin kannattava. Professori Roope Uusitalo kertoi viime viikolla Ekonomi-lehden kolumnissaan pohtineensa, että pitäisikö hänen reputtaa kaikki kauppatieteilijät, jotka eivät näin edullisilla ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

HYY:n Aino Jones muistuttaa, että opiskelijat joutuvat useimmiten nostamaan lainaa, jotta pystyvät maksamaan asumisen ja elämisen. Harva miettii opintolainaa sijoituksena.

Opintolainahyvitys on valtiolle kallis. Ei tosin vielä, mutta tulevaisuudessa. Syksyllä 2014 aloittaneista, hyvityksen piirissä olevista opiskelijoista vasta kaksi on valmistunut, kertoo Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen. Lähivuosina tahti kiihtyy. Vuonna 2021 opintolainahyvitysten arvioidaan maksavan valtiolle jopa 36 miljoonaa.

Roope Uusitalon yhden miehen työryhmä pohtii myös opintolainhyvityksen kohtaloa. Voi olla, että sitäkin leikataan.

Koulutuspolitiikassa on viime vuosina tapahtunut iso muutos. Samaan aikaan opiskelu halutaan nähdä henkilökohtaisena investointina, josta opiskelijan pitää itse kantaa vastuuta. Yhteiskunnan tasolla suunta on kuitenkin päinvastainen. Koulutusjärjestelmää ei nähdä enää entiseen tapaan kansakunnan investointina tulevaisuuteen, vaan koulutusmenoista on tullut kustannuksia, joita pitää karsia.

Tästä kertovat professori Risto Rinteen mukaan hallituksen leikkaukset korkeakoulujen rahoituksesta. Hän uskoo, että pian käynnistyy keskustelu lukukausimaksujen käyttöön ottamisesta myös suomalaisille opiskelijoille. Niiden myötä koulutus eriarvoistuu entisestään.

Erityisen huolissaan Rinne on siitä, että opiskelijoiden silmissä tulevaisuus voi näyttää hyvin näköalattomalta. Koulutus ei enää entiseen tapaan takaa turvattua työuraa.

Poliittisen historian luentotentissä professori Kimmo Rentola pyytää pikakysymysten lisäksi opiskelijoita kirjoittamaan kaksi tiivistä esseetä. Yksi vaihtoehtoisista otsikoista on: Nuorison rooli ja merkitys kylmässä sodassa.

Siinä pitäisi pohtia vuoden 1968 opiskelijamellakoinnin vaikutusta suurvaltapolitiikkaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Opiskelu
  • Hallituspolitiikka
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    4. 4

      Naisten korkea koulutus ei ole syy lapsettomuuden kasvuun – vähän koulutetut naiset ohittivat muut lapsettomuudessa

    5. 5

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    6. 6

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    7. 7

      ”Saksa on erittäin paha”, Trump sanoi G7-kokouksen alkajaisiksi – ilmasto- ja kauppa­politiikasta odotetaan kovaa vääntöä Yhdys­valtojen ja muiden maiden välillä

    8. 8

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    9. 9

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    10. 10

      Tutkimus: Maahanmuuttajien kovempi työmoraali on totta, mutta kestää vain kaksi vuotta – sitten he oppivat maan tavoille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    3. 3

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    4. 4

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    5. 5

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    6. 6

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    7. 7

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    8. 8

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    9. 9

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    10. 10

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää