Valikko
Sunnuntai

Opintotukeen tulossa isot leikkaukset – kenen velvollisuus on maksaa sinun opintosi?

Opiskelijat voivat joutua opintotuen leikkausten myötä ottamaan rutkasti lisää lainaa.

Miten gyroskooppi liittyy kylmään sotaan? Entä Lumumba? KAL007? Mikä on ”Sinatran oppi”?

Poliittisen historian professori Kimmo Rentola piti luentosarjan kylmästä sodasta, ja nyt on lopputentin aika. Alkuun esitetään joukko termejä, jotka opiskelijoiden pitää selittää yhdellä lauseella.

Mutta ennen kuin päästetään opiskelijat lopputentin kimppuun, kysytään yksi lisäkysymys: kuinka moni teistä on nostanut opintolainaa?

Kaksikymmentäkaksi kättä nousee. Noin puolet tenttiin saapuneista opiskelijoista on ottanut lainaa.

Opiskelijat nostavat nykyisin huomattavasti useammin opintolainaa kuin vielä pari vuotta sitten. Jos kyselyn toistaisi taas parin vuoden kuluttua, käsiä nousisi todennäköisesti vielä enemmän kuin nyt.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) nimitti syksyllä koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon miettimään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja. Selvityksen takaraja on maanantaina.

Uusitalon tehtävänä on miettiä linjauk­siaan hallitusohjelman antamissa raameissa. Hallitus haluaa leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukea 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmällä aikavälillä pitäisi säästää 150 miljoonaa. Se olisi neljännes pois nykytasosta.

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainasta, johon valtio antaa takauksen. Nykyisellään opin­totuen kokonaismäärä on enimmillään 938 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan opintotuen kokonaismäärä on kuitenkin tarkoitus nostaa 1 100 euroon.

Todennäköisesti Uusitalo esittää, että opintorahan tasoa ja kestoa leikataan sekä vastaavasti lainan osuutta kasvatetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat joutuvat jatkossa maksamaan opiskeluaikaisesta toimeentulostaan aiempaa huomattavasti suuremman osan itse.

Mutta onko se niin väärin?

Monen ekonomistin mielestä opiskelu on investointi, josta hyötyy ensisijaisesti opiskelija itse.

Oikeustieteen ylioppilas on vapaaehtoisesti mennyt lukemaan lakia. Hän voi olla opiskeluaikana vähissä varoissa, mutta häntä ei voi luonnehtia huono-osaiseksi. Hän saa maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja valmistuttuaan juristiksi hän saa todennäköisesti hyväpalkkaisen työpaikan.

Oikeustieteen opiskelijan investoinnilla on siis hyvä tuotto. Onkin siis reilua, että hän rahoittaa opiskeluaikojen hetkellisen kassavirtaongelman itse opintolainalla.

”Opintotuki on tulonsiirto veronmaksajilta tulevaisuuden hyväosaisille”, sanoo Heikki Pursiainen. Hän on ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Pursiaisen mukaan koulutusta pitäisi miettiä koko elämän mittaisena investointina.

Ekonomistille maailma hahmottuu selkeänä, mutta todellisuus ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Jos opiskelijat tekisivät valintansa vain tulevaisuuden tuotto-oletusten varassa, kaikki pyrkisivät opiskelemaan oikeustiedettä, lääketiedettä, tekniikkaa, kauppatiedettä tai muita aloja, joissa on iso palkka ja hyvä työllisyystilanne.

Yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että lahjakkaita ihmisiä päätyy opiskelemaan myös lastentarhanopettajiksi, antropologeiksi, antiikin filologeiksi, kirjastonhoitajiksi ja muille aloille, joissa tuotto-odotukset eivät ole yhtä varmoja.

Siksi yhteiskunnan kannattaa tukea opiskelua. Koulutuksella on yksilön edun lisäksi myös laajempaa merkitystä.

Viime vuosina opintotukijärjestelmää on veivattu edes takaisin. Ensin Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti sitoa opinto­rahan indeksiin, sitten Juha Sipilän (kesk) hallitus purki kytköksen.

Tempoilun eräs syy on se, että opintotukijärjestelmän uudistamisella on kaksi erillistä tavoitetta. Halutaan säästää – ja samalla nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. ”Nämä tavoitteet lyövät helposti toisiaan korville”, sanoo kasvatustieteiden professori Risto Rinne. Hän on myös Turun yliopiston varadekaani.

Monille opiskelijoille työnteko on keskeinen osa toimeentuloa. Kun opiskelu­aikoja ja opintotuen ehtoja kiristetään, työnteon mahdollisuudet vähenevät.

Rinne pelkää tämän rajoittavan vähä­varaisten nuorten opiskelumahdollisuuksia entisestään.

Tutkimukset osoittavat, että korkeakoulutus periytyy. Jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto, on todennäköistä, että myös lapset hakeutuvat korkeakouluun. Vuonna 1980 korkeakoulutettujen perheiden lasten todennäköisyys päätyä korkeakouluun oli noin 13-kertainen pelkän peruskoulutuksen saaneiden perheiden lapsiin verrattuna. 2000-luvulla todennäköisyys on pienentynyt noin kahdeksankertaiseksi.

Suomalaisen koulutuspolitiikan ydin onkin viime vuosikymmeninä ollut koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaalisen tasa-arvon lisääminen sekä koulutuspalvelujen maksuttomuus ja julkinen tarjonta.

Rinne arvioi, että tämä pitkä linja on nyt muuttumassa.

Opiskeluaikoja on pyritty lyhentämään sekä kepillä että porkkanalla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edunvalvonta-asiantuntija Aino Jones kannattaa – kuten arvata saattaa – porkkanaa: parempaa ohjausta, opintopsykologeja, joustavia suoritusmahdollisuuksia.

Paras esimerkki porkkanasta on niin sanottu opintolainahyvitys. Aiemmin se toimi verotuksen kautta, mutta systeemi oli niin monimutkainen, että harva opiskelija hyödynsi sitä.

Sittemmin järjestelmä uudistettiin suoraviivaisemmaksi. Syksystä 2014 lähtien opiskelunsa aloittavat saavat jopa kolmanneksen opintolainastaan anteeksi, jos valmistuvat tavoiteajassa.

Tämä on lisännyt opintolainojen suo­siota. Syksyllä 2014 opintonsa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa aloitti noin 34 000 opiskelijaa. Näistä opintolainaa nosti yli kolmannes eli 12 374 opiskelijaa. Määrä oli 3 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Opintolainahyvitys on opiskelijalle hyvinkin kannattava. Professori Roope Uusitalo kertoi viime viikolla Ekonomi-lehden kolumnissaan pohtineensa, että pitäisikö hänen reputtaa kaikki kauppatieteilijät, jotka eivät näin edullisilla ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

HYY:n Aino Jones muistuttaa, että opiskelijat joutuvat useimmiten nostamaan lainaa, jotta pystyvät maksamaan asumisen ja elämisen. Harva miettii opintolainaa sijoituksena.

Opintolainahyvitys on valtiolle kallis. Ei tosin vielä, mutta tulevaisuudessa. Syksyllä 2014 aloittaneista, hyvityksen piirissä olevista opiskelijoista vasta kaksi on valmistunut, kertoo Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen. Lähivuosina tahti kiihtyy. Vuonna 2021 opintolainahyvitysten arvioidaan maksavan valtiolle jopa 36 miljoonaa.

Roope Uusitalon yhden miehen työryhmä pohtii myös opintolainhyvityksen kohtaloa. Voi olla, että sitäkin leikataan.

Koulutuspolitiikassa on viime vuosina tapahtunut iso muutos. Samaan aikaan opiskelu halutaan nähdä henkilökohtaisena investointina, josta opiskelijan pitää itse kantaa vastuuta. Yhteiskunnan tasolla suunta on kuitenkin päinvastainen. Koulutusjärjestelmää ei nähdä enää entiseen tapaan kansakunnan investointina tulevaisuuteen, vaan koulutusmenoista on tullut kustannuksia, joita pitää karsia.

Tästä kertovat professori Risto Rinteen mukaan hallituksen leikkaukset korkeakoulujen rahoituksesta. Hän uskoo, että pian käynnistyy keskustelu lukukausimaksujen käyttöön ottamisesta myös suomalaisille opiskelijoille. Niiden myötä koulutus eriarvoistuu entisestään.

Erityisen huolissaan Rinne on siitä, että opiskelijoiden silmissä tulevaisuus voi näyttää hyvin näköalattomalta. Koulutus ei enää entiseen tapaan takaa turvattua työuraa.

Poliittisen historian luentotentissä professori Kimmo Rentola pyytää pikakysymysten lisäksi opiskelijoita kirjoittamaan kaksi tiivistä esseetä. Yksi vaihtoehtoisista otsikoista on: Nuorison rooli ja merkitys kylmässä sodassa.

Siinä pitäisi pohtia vuoden 1968 opiskelijamellakoinnin vaikutusta suurvaltapolitiikkaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Opiskelu
  • Hallituspolitiikka
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Leonardo DiCaprio laittoi Instagramiinsa kuvan Suomen metsästä – Metsähallitus ehti jo harventaa kuvassa näkyneen saaren

    2. 2

      Suurlähetystöt onnittelivat, ex-presidentti juhli, Kivimiehet tulivat kaapista – Näin tasa-arvoista avioliittoa iloittiin Suomen somessa

    3. 3

      MTV3 pohtii muusikko Kasmirin jatkoa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa

    4. 4

      Jinna Lappalainen ja Jonna Ahonen saivat toisensa Espoon maistraatissa – ”Tuntuu, että on tehnyt historiaa”

    5. 5

      ”Oletko ENFP vai INTJ?” Armottoman vanhentunutta persoonatestiä käytetään jatkuvasti työelämässä ja deittiprofiileissa – psykologi kertoo, miksi se ei toimi

    6. 6

      Iivo Niskanen vastasi norjalaisten kritiikkiin: ”Annetaan Mika Myllylän levätä jo rauhassa”

    7. 7

      Pohjois-Korea teloitti viisi virkamiestä ilmatorjunta-aseilla

    8. 8

      Kun voimat ovat vähissä, kannattaa keskittyä hetkeen – usein tulevaisuus on kauhukuvia parempi

    9. 9

      Jyrki Katainen parjaa komission puheenjohtajuushuhua ”täysin typeräksi pikkusieluiseksi operaatioksi” – saattaa jättää EU-hommat 2019

    10. 10

      Ani Frei, 23, on sairastanut syövän jo kolmesti – ”Syöpä on opettanut paljon tärkeitä asioita, sen tapa vain ei ollut kaikista mukavin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leonardo DiCaprio laittoi Instagramiinsa kuvan Suomen metsästä – Metsähallitus ehti jo harventaa kuvassa näkyneen saaren

    2. 2

      Pohjois-Korea teloitti viisi virkamiestä ilmatorjunta-aseilla

    3. 3

      Kännykän ”luomuehkäisysovellus” hyväksyttiin viralliseksi ehkäisykeinoksi Euroopassa ja Suomessa – Tätä se oikeasti tarkoittaa

    4. 4

      Siperia opetti saksalaisia seksipakolaisia

    5. 5

      MTV3 pohtii muusikko Kasmirin jatkoa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa

    6. 6

      Sähköpostit kertovat: Ylen päälliköt ajoivat rahoitusta puolustanutta poliitikkoa studioon – HS selvitti, mitä Ylessä tapahtuu

    7. 7

      ”Oletko ENFP vai INTJ?” Armottoman vanhentunutta persoonatestiä käytetään jatkuvasti työelämässä ja deittiprofiileissa – psykologi kertoo, miksi se ei toimi

    8. 8

      Länsimetrolle kävi ”pieni laskuvirhe” – 52 miljoonaa euroa livahti kirjanpidossa väärään paikkaan

    9. 9

      Ani Frei, 23, on sairastanut syövän jo kolmesti – ”Syöpä on opettanut paljon tärkeitä asioita, sen tapa vain ei ollut kaikista mukavin”

    10. 10

      Kuntavaalien ensimmäinen huippuvideo löytyi: Perussuomalaisen ehdokkaan videon ääniraita on painostavuudessaan kuin kauhuelokuvasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    3. 3

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    4. 4

      Oudoilla havainne­kuvilla yritetään vaikuttaa – Helsinkiläis­mies turhautui ja kokeili, miltä Pasilan tornitalot näyttäisivät todellisuudessa

    5. 5

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    6. 6

      Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

    7. 7

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    8. 8

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    9. 9

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    10. 10

      ”Painu neekeri takaisin sinne mistä tulit” – Michaela Moua kertoo, millaista on syrjintä Helsingin joukkoliikenteessä

    11. Näytä lisää