92-vuotias Yrjö Saraste hätisteli lapsena leopardeja ja tavoittelee nyt kävelyn maailman­ennätystä

Saraste näyttää tavalliselta naapurinmieheltä, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Hän on kaikkea muuta.

Teidän olisi syytä tavata eräs tyyppi.

Hän on 92-vuotias mies, joka asuu kerrostalon neljännessä kerroksessa Helsingin Konalassa. Jos hän tulisi rappukäytävässä vastaan, tuskin monikaan kiinnittäisi häneen sen kummempaa huomiota. Hän on hyvin tavallisen oloinen ikämies: lyhyt harmaa sänkitukka, vahvat lasit ja vähän etukumara käynti.

Älkää kuitenkaan antako ensivaikutelman hämätä. Hän on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Hän on mies, joka lapsena istui pyörätuolissa ja hätisteli paviaaneja.

Hän on mies, joka yrittää ensi kesänä tuoda kävelyn maailmanennätyksen Suomeen, vaikka on melkein sokea ja etenee hitaasti, kolmen kilometrin tuntivauhtia.

Hän on Yrjö Saraste.

Aloitetaan Etelä-Afrikasta. Siellä Saraste syntyi.

Leopardi oli 1920-luvun Etelä-Afrikassa vähän sama kuin susi nyky-Suomessa. Ampua sai erikoisluvalla, jos eläin kävi tuttavalliseksi tai tuli liian usein kotipihalle.

Leopardit ovat Yrjö Sarasteen lapsuusmuisto. Hän syntyi Stellenboschissa Etelä-Afrikassa vuonna 1923 ja muistaa, miten kylän lapsille annettiin kepit leopardien varalta.

Silloin Yrjö ei tosin ollut vielä Yrjö vaan George Bernard Sarlin. Perhe asui Etelä-Afrikassa, koska isän suku ei hyväksynyt Yrjön äitiä perheeseen ja rakastunut pari karkasi maailmalle.

Isän puolella olivat kai liian hienoa taidesukua, Saraste arvelee. ”Isä on säveltänyt Kello löi jo viisi -joululaulun.”

Afrikasta Saraste muistaa buurirouvan pyörittämän terassikoulun sekä pyörätuolin. Sarasteella oli laajentunut sydän ja paha niveltulehdus, joten liikkuminen oli hänelle hankalaa. ”Alakouluikäisenä kuljin pari vuotta kärryyn sidottuna. Sain aloittaa voimistelunkin vasta kolmannella luokalla.”

Saraste oli yhdeksän, kun perhe muutti takaisin Suomeen. Laivamatka Kapkaupungista Southamptoniin Englantiin kesti 21 päivää. Niveltulehdus oli ärhäkkänä, ja Yrjö joutui matkaamaan sairaslaveriin sidottuna. Hän muistaa muovipussin, joka oli pedin vieressä. Yhdeksänvuotiaan ruumis olisi pantu pussiin ja kipattu mereen, jos olisi käynyt huonosti.

Kävi hyvin.

Suomeen paluuta seuranneiden vuosien aikana Sarasteen elämässä tapahtui kaikenlaista. Tilanpuutteen vuoksi käydään tapahtumat läpi pikakelauksella:

Saraste kävi koulut Helsingissä ja Viipurissa (”Se buurirouva oli hyvä opettaja, suomalainen koulu oli tasoltaan vaatimaton.”) ja pestautui 17-vuotiaana erikoisluvalla armeijaan ja soti toisessa maailmansodassa (”Sydämen takia eivät meinanneet huolia rintamalle. Mutta ei sodassa sinänsä ole mitään mullistavaa. Siellä mennään kahdeksi tunniksi var­tioon ja sitten neljäksi tunniksi vapaalle.”).

Hän teki uran maahantuontiyrityksen johdossa ja tuli kolmen tyttären isäksi (”Lastenlapsia on kahdeksan ja lastenlastenlapsia yhdeksän.”).

Eläkkeellä Yrjö Saraste alkoi tosissaan kävellä.

Ja tähän kohtaan stop.

Yrjö Saraste on siis kävelijä. Kun hän puhuu asiasta, ryhti suoristuu ja ääneen syttyy into. Siihen nähden, että hän kulki lapsena pyörätuolilla, on ihme, että nimenomaan raskaista marsseista tuli hänelle sydämen asia.

Saraste on kävellyt 27 maassa. Suomessa on kolme elossa olevaa kansainvälisen Global Walker -arvonimen ansainnutta ihmistä, ja Yrjö Saraste on yksi heistä.

Konalan-kodin työhuone pursuaa kävelyaiheista tavaraa. Kunniaprenikoita on pitkä rivi, t-paitoja kaapillinen ja lippalakkejakin yli kymmenen. Kävelyyn ja kilpailuihin liittyvät paperit on mapitettu huolellisiksi kansioriveiksi kirjahyllyyn.

Sosiaaliväki ja sotaveteraaniporukka kysyvät usein, tarvitseeko Saraste apua siivoukseen tai kauppaan. ”Minä tarvitsisin sihteerin”, Saraste sanoo. Kävelyyn liittyvää aineistoa ja tavaraa pitäisi lajitella. Saraste on yrittänyt viritellä kävelymuseohanketta Vaasan suuntaan, mutta se ei ole ottanut kunnolla tulta.

Yrjö Sarasteen kolmiossa käy siivooja kerran kahdessa viikossa. Lapset auttavat arjessa. Sotainvalidit pääsisivät kaksi kertaa vuodessa kuntoutukseen, mutta sinne ei missään nimessä kannata mennä, Saraste sanoo.

”Siellä lihoo vaan! Seitsemän vuotta sitten olin Naantalin kylpylaitoksessa ja tuli viisi kiloa. Kakkuja oli joka aterialla, ja voimistelu oli ihan nimellistä!”

Mutta takaisin kävelyyn.

Sitä Saraste rakastaa.

Sarasteen suosikkitapahtuma on Hollannissa vuosittain järjestettävä Nijmegenin marssi. Se on maailman suurin kävelytapahtuma. Sen on vuosien saatossa kävellyt 1,6 miljoonaa ihmistä, ja tähän mennessä vanhin marssin loppuun asti kävellyt oli 92 vuotta ja 4 kuukautta.

Yrjö Saraste on kesällä marssin aikaan 92 vuotta ja 8 kuukautta. Neljä kuukautta nykyistä vanhinta vanhempi.

Yrjö Saraste yrittää tuoda maailmanennätyksen Suomeen.

Se on kova tavoite. Nijmegenissä kävellään vähintään 30 kilometriä päivässä, neljänä päivänä peräkkäin. Vaikka Saraste on 92-vuotiaaksi kovassa kunnossa, niin silti voi olla, että ennätys jää haaveeksi. Hänellä on nimittäin sydänflimmeri, verenpainetauti, väsymyskohtauksia, kuulokoje, asentohuimaus, murskaantunut polvilumpio, vasaravarvas sekä selkänikamissa tauhkaa. Ja unenpuute.

Mutta Saraste ei anna niiden haitata. Viime vuonna hän otti yhteyttä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukseen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle ja pyysi, että joku ryhtyisi häntä valmentamaan.

”Eivät olleet kiinnostuneita. Ymmärrän kyllä, että ovat kiireisiä.”

Saraste sanoo, että hän kaipaisi kurikomppaniaa. Että joku kertoisi, koska syödään, nukutaan ja marssitaan. Aikaa valmentautumiseen on neljä kuukautta.

”Hollannissa pääsin viime vuonna puoleen väliin. Tämän hetken kunto ei riitä koko marssiin”, Saraste sanoo.

”Mutta oli kunto kesällä mikä hyvänsä, aion olla lähtöviivalla. Aina pitää yrittää.”

Ennätysyritykseen liittyy muutama muukin kysymysmerkki. Kävellessä Saraste tarvitsee sauvoja, koska hän näkee huonosti. Hän ei erota maastonvaihteluita eikä korkeuseroja. Jos kolmen metrin päässä on jotakin, hän ei ole varma, onko se ihminen vai postilaatikko.

Nijmegenissä sauvakävely on kielletty.

Saraste käykin paraikaa sähköpostiriitaa järjestäjien kanssa oikeudestaan osallistua tapahtumaan. Tuli lupaa tai ei, hän aikoo kävellä. ”Ne ovat julkisia katuja! Eivät voi estää! Minulla on lentoliput ja hotellit varattuina.”

Ja onhan se nyt aivan typerää hollantilaisilta, jos he eivät 92-vuotiasta maail­manennätystä hakevaa suomalaista huoli mukaan. Sarastehan on kävelypiirien julkkis! Hänestä on tehty lukuisia lehti- ja tv-haastatteluja kansainväliseen mediaan. Yleisö tykkää.

Kävelykisoissa katsomot ovat aina asutuksen kohdalla. Saraste kertoo, miltä tuntuu, kun kävelee väsyneenä ja kuuluttaja huutaa ”Yrjö is coming!” ja tuhatpäinen yleisö alkaa kannustaa ”URJO! URJO! URJO!”

Se tuntuu rocktähteydeltä.

Sarasteen kaikki tekeminen tähtää siihen, että kävelykunto olisi mahdollisimman kova.

”Tulkaapa katsomaan, miten ukko katsoo televisiota”, Saraste sanoo ja vinkkaa perässään olohuoneeseen.

Hän nostaa vaaleanpunaisen nojatuolin 50 senttimetrin päähän ruudusta ja napsauttaa television auki alakulmasta. Saraste katsoo aina Ylen ykköstä.

Hän epäilee, että jos kanavia kävisi huvikseen ränkkäämään, ykkönenkin saattaisi lakata toimimasta. Televisio on sillä tavalla rikki.

Mutta tv:n äärelläkään Saraste ei löhöä. Nojatuolin vieressä lattialla on vihreä ja violetti käsipaino. Yrjö nappaa ne käsiinsä katsoessaan uutisia.

Vasen, oikea, vasen, oikea. Ylös. Ylös.

”Olen ajatellut, että järjestäisin täällä Konalassa ikäihmisille kuntokävelyjä. Olisi vähän jotain yhteistä tekemistä.”

Saraste kävelee joka viikko kymmeniä kilometrejä. Kävelyporukka tapaa sunnuntaisin aamukymmeneltä rautatieaseman metron ovilla. Kesäkeleillä peruslenkki on 20–25 kilometriä, talvisin vähän lyhyempi.

Yrjö Saraste on 85-prosenttisesti sokea. Siitä huolimatta hän kirjoittaa tietokoneella joka päivä mielipidekirjoituksen lehteen.

Tänä vuonna hän on kirjoittanut joka ikinen päivä, paitsi 29. helmikuuta. Silloin hän tuli niin kipeäksi, että joutui sairaalaan.

”Harmittaa, että jäi yksi päivä välistä.”

Hän kirjoittaa ajankohtaisista aiheista, kuten Natosta, EU:sta ja Isiksestä. Ja nykyhallituksesta.

Näkövamma tekee sen, että lyhyenkin tekstin naputteluun menee neljästä viiteen tuntia. Kun teksti on suurennettu koko tietokoneen ruudun kokoiseksi, Saraste pystyy sen lukemaan.

Kun kirjoitus on valmis, hän lähettää sen sadalle lehdelle ja 300 mielipidevaikuttajalle. Joinakin päivinä mielipidekirjoituksen saa lisäksi 300 nykyistä ja entistä kansanedustajaa sekä 600 toimittajaa.

Yrjö! Eikö tuo ole roskapostittamista? ”Olen käsityksessä, että tekstejäni jopa odotetaan.”

Yrjö Saraste tietää kyllä, että jos 92-vuotias halajaa kävelyn maailman­ennätystä, tietokoneeseen ei saisi koskea joka päivä.

Koneen ääressä kyhjöttää aina vähän hankalassa asennossa. Mutta kun hänellä ei usein ole muutakaan tekemistä.

Yrjö Saraste on leski.

Vaimon nimi oli Vuokko, ja Vuokko kuoli toissa syksynä. Saraste vähän virnistää sanoessaan, etteivät he olleet koskaan mistään samaa mieltä. Jos Vuokko ehdotti jotain, Yrjö sanoi ei. Jos Yrjö ehdotti jotain, Vuokko sanoi ei.

Silti he kulkivat rinnakkain yli 66 vuotta.

Saraste on joskus vitsillä kertonut, että hän aloitti kävelyn, kun menetti autoedun jäätyään toimitusjohtajan pallilta eläkkeelle, mutta ei se ole ihan totta. Se oli koko elämänsä liikuntaa harrastanut Vuokko, joka Yrjön sai liikkeelle.

Vuokkokin oli kova kävelijä. Yhdessä Sarasteet ehtivät kävellä eri mantereilla parikymmentä vuotta.

Vuokon kuoleman jälkeen Yrjö Sarasteella on ollut aikaa ajatella.

Nykyisin hän on sitä mieltä, että olisihan sitä joskus voinut olla vaimon kanssa samaakin mieltä. Ajatella, että voihan sitä noinkin ajatella.

Yrjön mukaan Vuokko oli lopulta kuitenkin suomalaisiin olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen kyvykäs tapaus.

Nykyisin on usein vähän yksinäistä.

Saraste kaivaa esiin laatikon, jonka pohjalta löytyy kaksi tummansinistä lippahattua. Jonkun kävelytapahtuman mainoshattuja. Toinen oli Vuokon, ja toinen on Yrjön.

”Näitä ei ole Suomessa kuin nämä kaksi.”

Niinhän se menee. Että ihmiset voivat olla liki 70 vuotta rakenteellisesti eri mieltä kaikesta ja silti kävellä ihan tyytyväisinä yhdessä loppuun asti.

Että silti jää ikävä.

Nyt olette tavanneet Yrjö Sarasteen. Aika huikea ukko, eikö? Tunnette häntä edes vähän, vaikka jutusta jäi monta herkullista rönsyä kertomatta.

Esimerkiksi se, että Yrjö Saraste on osoittanut todeksi, ettei humalaisen tuuri ole aukoton (siksi polvi on 50 vuoden jälkeenkin kipeä), tai se, miten kävelyharrastus sai sodassa vastapuolilla taistelleet syleilemään toisiaan.

Ei ole mikään tavallinen mies tämä Yrjö Saraste.

Ajattele, kuinka helposti sitä olisi saattanut vain sujahtaa miehestä rappukäytävässä ohi suomatta ajatustakaan.

Ajattele, kuinka helposti olisi ajatellut, että Yrjö on vain joku peruspappa Konalasta.

Onneksi ryhdyttiin juttusille.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Työnteko vähenee nuorilla miehillä, koska vapaa-aika on parempaa – syynä tietokonepelien kehittyminen niin hyviksi

    6. 6

      Trump vaati YK:ssa maailmaa yhdistämään voimansa ”roistovaltioita” vastaan – HSTV:n suora lähetys yleiskokouksesta käynnissä

    7. 7

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    10. 10

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

    2. 2

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    6. 6

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    7. 7

      Nainen kuoli synnytyksessä Helsingin Kätilöopistolla – kätilöt olivat syyttömiä, katsoi hovioikeus

    8. 8

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    9. 9

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    10. 10

      Kylmähermoinen neuvostoupseeri pelasti syyskuussa 1983 maailman ydinsodalta, mutta sai tunnustusta vasta yli 20 vuotta myöhemmin – Stanislav Petrov kuoli yksin moskovalaisessa lähiössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

    4. 4

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    5. 5

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    6. 6

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    7. 7

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    8. 8

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    9. 9

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    10. 10

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    11. Näytä lisää