83-vuotias Emilia Kamvisi syötti kylmettyneen pakolais­äidin vauvaa – nyt hän on Nobel-ehdokas

Vuosi sitten Kreikan saarilla elämä mullistui, kun merellä alkoi näkyä pelastusliivien täplittämiä veneitä. Kreikkalaisrouvat ja monet muut Lesboksen tavalliset asukkaat tekivät kaikkensa pakolaisten auttamiseksi.

Emmanuel Kolios herää yleensä aamukolmelta ja ajaa lentokentän rantaan.

Suurin osa veneistä rantautuu nyt sinne. Ranta on matala ja lentokenttä valoineen on hyvä maamerkki, kun salakuljettajien veneet ylittävät meren yön pimeydessä tai varhain aamulla.

Tänäkin aamuna neljäkymmentä afgaania saapui Kreikkaan Lesboksen saarelle kumiveneellä, ja Kolios oli heitä rantavedessä vastassa kalastushousuissaan.

58-vuotias Kolios tulee rannalle lähes joka aamu. Ennen pitkää horisontissa näkyy vene, jossa on vaarallisen paljon ihmisiä. Kolios auttaa pakolaisveneitä rantautumaan turvallisesti. Hän vetää niitä rantaan yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa ja nostaa lapset veneestä kuivalle maalle. Sen jälkeen hän tarjoaa kätensä aikuisille.

Kolioksen huomioliivissä lukee ”only volunteer”, vain vapaaehtoinen. Se on pientä piruilua avustusjärjestöille. Hän haluaa olla omatoiminen auttaja, ei ottaa käskyjä keneltäkään.

Pakolaisten jatkettua matkaansa Kolios alkaa siivota rantaviivaa pelastusliiveistä. Tänäänkin hän poimii talteen yhdet. Ne ovat lasten kokoa.

Kotona liivejä ja muita tulijoilta jääneitä tavaroita on koko joukko. Kolioksella on niiden varalle suuri suunnitelma.

Lesbos on noin 86 000 asukkaan saari Egeanmeren itä­osassa, lähellä Turkin rannikkoa.

Paikallisten asukkaiden elämä mullistui vuosi sitten huhtikuussa, kun Eurooppaan pyrkivien määrä alkoi kasvaa. Pakolaiskriisi tuli kirjaimellisesti saarelaisten syliin, kotipihoille ja kyläteille.

Se oli monelle järkytys. Esimerkiksi 83-vuotias rouva Emilia Kamvisi ei aiemmin halunnut edes katsoa televisiota, koska sotaa pakenevat lapset, naiset ja miehet säälittivät häntä suuresti.

Viime keväänä hän kohtasi heidät omassa kotirannassaan piskuisessa Skala Sikamineasin kylässä Lesboksen pohjoisrannalla.

Hänen on yhä vaikea selittää kohtaamaansa näkyä, jossa oranssien pelastusliivien täplittämät veneet ilmaantuivat kotoisaan merimaisemaan.

”Olemme nähneet kaikenlaista. Muistamme saksalaismiehityksen. Mutta tämä oli jotain aivan muuta. Ihmiset suutelivat maata, kun he pääsivät ulos veneistä.”

Keväällä ja kesällä tuhansia tulijoita vastassa oli vain kyläläisiä. Avustusjärjestöt ehtivät mukaan vasta myöhemmin.

Kylän asukkailla ei ollut aluksi paljoakaan annettavaa ihmisille, jotka olivat selvinneet hengenvaarallisesta merimatkasta ja sitä ennen sodasta. He veivät tulijoille kuivia vaatteita ja vettä. Tai pitivät vain seuraa.

Kamvisi ei puhu englantia, saati ara­biaa, mutta hän meni ystävättäriensä kanssa kylän ranta-aukiolle päivittäin tapaamaan pakolaisia. Kotiovelta on sinne muutama sata metriä. Kepin kanssa matka taittuu vielä.

”Usein vain nauroimme ja juttelimme pakolaisten kanssa. Välillä itkimme yhdessä.”

Saman kylän kalastajasta tuli kokopäiväinen pelastaja. Nelimetrisellä paatilla yksikseen kalastava Thanasis Marmarenos poimi ihmisiä kyytiin veneistä, jotka olivat alkaneet täyttyä vedellä. Kun venettä oli saatu kevennettyä, hän hinasi sen ja loput matkustajat maihin.

Välillä pelastaminen oli vaarallista, kun liian moni yritti nousta pieneen alukseen keskellä merta. Mutta useimmiten tulijat tajusivat tilanteen ilman yhteistä kieltäkin. He ymmärsivät, että kaikki hukkuisivat, jos jokainen yrittäisi nousta Marmarenoksen veneeseen.

Ensimmäisinä ojennettiin lapset.

Marmarenos laskee auttaneensa turvaan 75 salakuljettajien matkaan lähettämää pakolaisvenettä. Se tarkoittaa tuhansia ihmisiä. Hän tietää pelastaneensa monien ihmisten hengen.

”Me halusimme auttaa. Se oli velvollisuutemme”, hän kertoo kalastusverkkoa parsiessaan.

Skala Sikamineas on syrjäkylä Ateenasta katsottuna, mutta paikalliset kalastajat elävät keskellä Lähi-idän kriisien kuohuja. Ensimmäiset pakolaisveneet Marmarenos kohtasi jo toistakymmentä vuotta sitten. ”Silloin kun Irakin sota alkoi.”

Viime keväänä tulijoiden määrä moninkertaistui yllättäen. Alkoi Eurooppaa mullistanut pakolaisvuosi, jonka aikana Kreikan saarille on rantautunut lähes miljoona ihmistä.

Merireitin ruuhkautumiseen on useita syitä. Syyrian sota laajeni uusille alueille. Afganistanissa kuoli siviilejä viime vuonna enemmän kuin aikoihin. Myös Irakissa viime vuodet ovat olleet aiempia verisempiä. Osa tulijoista pakeni köyhyyttä.

Skala Sikamineas on monella tapaa hyvin perinteinen kreikkalaiskylä. Vakituisia asukkaita on noin 130. Valkoisissa kivitaloissa on siniset ikkunaluukut. Katukissat loikoilevat terasseilla. Rouva Emilia Kamvisin ystävätär Konstantina Bali pukeutuu yhä vain mustaan, sillä hänen miehensä kuoli kolme vuotta sitten.

Samaan aikaan kylä on hyvin avomielinen. Raitilla vastaan kävelee mies, joka pukeutuu naisten vaatteisiin.

Elämä on niukkaa, mutta yhteisö on tiivis. Toisia tuetaan, niin myös tuntemattomia tulijoita. Pakolaiset otettiin vastaan samalla tavalla kuin Kamvisi kohtaa kylään tulevan ystävättären. Ottamalla kädestä kiinni.

Tämä saattaa tuoda kyläläisille Nobelin rauhanpalkinnon.

Lokakuun alussa Skala Sikamineasiin rantautui pakolaisvene, jonka kyydissä oli nuori äiti ja yksikuinen vauva. Äidin vaatteet olivat kastuneet veneessä. Lapsella oli nälkä, mutta se ei halunnut syödä, ehkä siksi, että äiti oli kylmä ja märkä.

Kamvisi ystävättärineen istui kylän aukiolla. He näkivät nuoren äidin ahdingon ja tekivät sen, mitä isoäidit ympäri maailmaa tekevät. He alkoivat ohjeistaa äitiä.

”Sanoimme, että käy vaihtamassa vaatteet, me pidämme lapsesta huolta”, Kamvisi muistelee yhden huoneen talossaan.

Kamvisi otti lapsen syliinsä ja antoi tälle pullon. Lapsi alkoi juoda. Paikalle sattui lehtikuvaaja.

Kuva kolmesta kreikkalaismummosta juottamassa maitoa pakolaisvauvalle levisi nopeasti ympäri maailmaa ja nousi symboloimaan kreikkalaisten apua pakolaisille.

Nyt Kreikan saarelaisia ja saarille saapuneita vapaaehtoisia on esitetty Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. Kamvisi on yksi kolmesta Nobel-komitealle erikseen nimetystä henkilöstä. Toinen heistä on paikallinen kalastaja ja kolmas saarilla auttanut Hollywood-näyttelijä Susan Sarandon.

Kamvisille nuoren äidin auttaminen on hyvä muisto: se sai pakolaisäidin iloiseksi ja myös hänet iloiseksi. Kuuluisa kuva on kehystetty sohvapöydälle lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kuvien viereen.

Julkisuus on jo tuonut kansainvälisiä vieraita ovelle, mutta suurempi huomio saattaa odottaa Nobel-spekulaatioiden kiihtyessä. Emilia Kamvisi iloitsee ehdokkuudesta, sillä hän toivoo sen auttavan pakolaisten tilannetta.

”En ole käynyt paljoakaan kouluja, joten en tarkkaan tiedä, mikä tämä Nobel on. Jos se voi auttaa pakolaisia jollain tavalla, voin minä sen ottaa”, Kamvisi sanoo.

Eurooppalaisessa keskustelussa kyläläisten toiminta tulkittaisiin ”tervetulokulttuuriksi”. Se tarkoittaa asennetta ja vastaanottoa, jossa pakolaiset ja siirtolaiset saadaan tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja heille tarjotaan apua.

Termi willkommenskultur levisi erityisesti Saksassa viime syksynä, ja se henkilöityi liittokansleri Angela Merkeliin. Elokuun lopussa Saksa ilmoitti ottavansa syyrialaiset maahan. Pian sen jälkeen Unkarissa jumissa olleet tulijat pääsivät viimein Itävaltaan ja edelleen Saksaan.

Auttamisaalto näkyi ympäri Eurooppaa. Suomessa jotkut majoittivat pakolaisia kotiinsa, lukuisat ihmiset veivät vaatteita vastaanottokeskuksiin. Pääministeri Juha Sipilä lupasi Kempeleen-talonsa pakolaisille muutama päivä sen jälkeen, kun kuva hukkuneesta syyrialaispojasta järkytti joka puolella maailmaa.

Moni eurooppalainen teki päätöksen auttaa.

Lesboksen saarella auttaminen ei aina ollut valinta. Kun kalastaja Stratos Angelis lähti aamuneljältä kokemaan verkkoa, pelastamisesta tuli osa päivärutiinia, halusi hän tai ei.

”Kun katsoimme Turkin puolelle kiikareilla, näimme veneiden tulevan. Niitä saattoi tulla kymmenenkin kerralla”, hän sanoo kalastusveneensä kannella Mithymnan kylässä, joka sijaitsee Lesboksen pohjoisrannalla.

Kolmen lapsen isä vaikuttaa tuskaiselta puhuessaan viime vuodesta. Pakolaisten pelastusoperaatio saattoi viedä viikonkin kalastustulot.

Vuosia jatkunut talouskriisi on tehnyt kreikkalaisten elämästä muutenkin hankalaa.

”Ei ihmisiä tietenkään voi jättää mereen ja olla auttamatta, mutta myös meidän täytyy elää”, Angelis sanoo.

Pakolaisten ottaminen veneen kyytiin on vaikeaa pelkän byrokratian vuoksi. Jos he eivät ole merihädässä, kyydin tarjoaminen voidaan tulkita salakuljettamiseksi. Jos taas vie pakolaiset rantaan, pitää täyttää selvityspapereita, mikä vie aikaa kalastamiselta.

Auttaminen on myös henkisesti raskasta. Angelis näkee yhä painajaisia.

Moni tulijoista ei osannut uida. Joillekin oli myyty kelvottoman huonoja tai uimataidottomille sopimattomia pelastusliivejä ja pelastusrenkaita. Angelis poimi merestä ruumiita, joissa pelastusrengas oli kääntänyt uhrin jalat pinnalle ja pään veden alle. He eivät olleet osanneet kääntyä enää ympäri.

Yksi tapaus valvottaa häntä muita enemmän. Angelis kohtasi merellä perheen, joka oli päättänyt ylittää lahden omatoimisesti pienellä veneellä, ilman salakuljettajien apua. Kyydissä oli pieni poika, pieni tyttö, isä, äiti ja isoäiti.

”Kun ajoimme heidän luokseen, he olivat todella kalpeita. He luulivat kuolevansa.”

Tästä monet saarelaiset puhuvat. Pahinta eivät ole olleet kuolleet, vaan selviytyneiden reaktioiden näkeminen. Tilanteet, joihin voi kuvitella oman perheensä.

”Ajattelen tätä perhettä paljon. Tämä taisi tapahtua lokakuun alussa.”

Niihin aikoihin mielialat Euroopassa alkoivat muuttua myös niissä Euroopan maissa, joissa pakolaiset oli toivotettu tervetulleiksi. Suuri muutos tapahtui vain kuukaudessa.

Auttamisen puolesta puhunut liittokansleri Merkel alkoi kohdata kotimaassaan entistä kiivaampaa vastustusta.

Suomessa alettiin tehdä polttopullo­iskuja vastaanottokeskuksiin. Syyskuun lopussa Suomi äänesti tyhjää, kun EU päätti pakolaisten sijoittamisesta jäsenmaiden kesken.

Tyhjä tarkoittaa ei-ääntä, mikä asemoi Suomen äänestyksessä samaan leiriin maahanmuuttoa vastustaneiden itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa.

Pakolaiskriisi alkoi näkyä Euroopan vaalituloksissa. Maahanmuuttoa vastustavat populistipuolueet lisäsivät suosiotaan useissa Euroopan maissa.

Niin Eurooppa alkoi entistä kiivaammin etsiä ratkaisua, joka hillitsisi ihmisten tuloa. EU:n yhteinen päätöksenteko ei toiminut, joten maat tekivät omia ratkaisujaan. Ruotsi aloitti rajatarkastukset marraskuussa. Tanska seurasi pian perässä. Tammikuussa Saksa alkoi käännyttää entistä enemmän turvapaikanhakijoita Itävallan rajalla, minkä jälkeen Itävalta sopi tiukemmasta rajavalvonnasta Balkanin maiden kanssa.

Pohjoisen poliittiset päätökset heijastuivat Kreikkaan. Nyt Kreikassa on jumissa 50 000 ihmistä, osa kammottavissa oloissa Makedonian rajalle nousseessa Idomenin pakolaisleirissä ja Pi­raeuksen satamassa lähellä Ateenaa.

Lesboslaisten asenteet eivät muuttuneet. Eikä heidän elämäänsä rajojen sulkeminenkaan muuttanut, vaikka talven tulo toki vähensi tulijoiden määrää loppusyksystä. Silti apua tarvitsevia tuli mereltä tammi- ja helmikuussa merkittävästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Erona viime kevääseen on se, että paikalliset eivät ole enää yksin. Avustusjärjestöjä on paikalla runsaasti, ja apu on organisoitua.

Silti lesboslainen Emmanuel Kolios herää yhä aamukolmelta ja ajaa rantaan auttamaan. Siitä on tullut rutiinia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi turtunut. On käynyt pikemminkin päinvastoin.

Kolios puhuu asiasta, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Hän puhuu kokemuksesta, joka voimistuu, mitä enemmän tulijoita tapaa rannalla silmästä silmään, puhuu heidän kanssaan ja oppii tuntemaan heidän taustojaan.

”Suurin osa tule sota-alueilta. Heidän talonsa on tuhottu, he ovat nähneet, miten Isisin taistelijat ovat katkaisseet heidän läheistensä kaulat. Alat nähdä tämän.”

Sen jälkeen kiikariin tarkentuvat veneetkin näyttävät erilaisilta.

Nyt Koliosin aamut saattavat muuttua. Euroopan unioni ha­luaa pitää pakolaisveneet jatkossa Turkissa.

Maaliskuussa EU sopi Turkin kanssa, että se käännyttää Turkkiin valtaosan tulijoista, jotka ylittävät Egeanmeren laitonta meritietä. Syyrialaisia aletaan sijoittaa EU-maihin suoraan Turkin pakolaisleireiltä. Yksi sijoitus jokaista palautettua syy­rialaista kohti.

Koliosin vastaanottamat tulijat eivät enää jatka matkaa lautalla Ateenaan ja eteenpäin kohti pohjoisempia Euroopan maita. Heidät viedään suljettuihin säilöön­ottokeskuksiin odottamaan pikakäännytystä Turkkiin.

Merkittävät avustusjärjestöt, kuten Lääkärit ilman rajoja, ovat vetäytyneet Lesboksen järjestelykeskuksesta Turkki-sopimuksen jälkeen. Ne eivät halua olla tekemisissä EU:n uuden pakolaispolitiikan kanssa. Ne pitävät sitä epäinhimillisenä ja epäoikeudenmukaisena.

Turkki-sopimus saattaa lisäksi olla kansainvälisten ihmisoikeuksien vastainen, jos joukkokäännytykset tehdään ilman yksilökohtaista harkintaa.

Jokaisella on oikeus yksilölliseen turvapaikkakäsittelyyn.

Saarelaiset eivät –  ehkä oman sukuhistoriansa vuoksi –  näe Turkki-sopimuksessa mitään hyvää.

Lesboksella nimittäin muistetaan 1920-luku, jolloin kreikkalaisten asuttamilta alueilta Turkista pakeni ja pakkosiirrettiin ainakin yli miljoona kreikkalaista. Moni heistä tuli Lesbokselle.

Se on lesboslaisten oma pakolaiskriisi. Saarelta löytyy tuskin taloa, jonka seinällä ei roikkuisi silloin paenneen perheenjäsenen kuvaa.

”Omat äitimme olivat pakolaisia. Koko kylä on täynnä pakolaisten jälkeläisiä. Meidän käy surku näitä ihmisiä, koska tiedämme mitä pakolaisuus on”, Emilia Kamvisi sanoo.

Hänen mielestään rajojen sulkeminen Euroopassa on suuri häpeä.

EU on luvannut Turkille kuusi miljardia euroa pakolaisten olojen kohentamiseen. Sopimuksen suuri kysymys on juuri se, minkälaista kohtelua Euroopan torjumat pakolaiset saavat Turkissa. Maa on presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla ajautunut yhä autoritaarisempaan järjestelmään. Ihmisoikeusrikkomuksista raportoidaan jatkuvasti.

Kalastaja Marmarenos kertoo häiritseviä asioita siitä, miten kalastajat ovat nähneet turkkilaisten rajavartijoiden kohtelevan Eurooppaan pyrkijöitä. Pakolaisveneitä on ammuttu vesitykeillä ja käännytetty aseella uhaten, hän kertoo. Samanlaisia välikohtauksia sanoo nähneensä kalastaja Stratos Angelis.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoo Turkin palauttaneen tammikuun jälkeen jopa tuhansia syyrialaisia Syyriaan.

Saattaa olla, että Turkki-sopimus jää historiaan päätöksenä, jolla Eurooppa käänsi selkänsä pakolaisten oikeuksille ja suojelua hakevien auttamiselle. Sopimuksen todellinen luonne selviää vasta, kun käännytykset alkavat. Niiden on määrä käynnistyä huomenna maanantaina.

Selvää on, että Euroopan tarinaa kirjoitetaan uusiksi.

Sen tietää myös Emmanuel Kolios, Lesboksen rannan itsenäinen pelastaja. Juuri siksi Kolios kerää pelastusliivejä talteen pakolaisten jäljiltä.

Hän aikoo antaa ne lapsenlapselleen muistoksi Euroopan historiallisesta pakolaisvuodesta.

Kolios kirjoittaa jokaiseen liiviin päivämäärän ja tarinan siitä, mitä rantautuneessa veneessä tapahtui. Sillä jokaisella veneellä on tarinansa, eivätkä ne kaikki kerro selviytymisestä.

Nytkin autossa odottavat aiemmin saapuneesta veneestä otetut liivit, joihin on tulossa surullinen teksti.

Se vene oli liian täynnä. Kun Kolios ja vapaaehtoiset tyhjensivät alusta tulijoista, pohjalta löytyi kaksi elotonta ihmistä. He olivat ilmeisesti tukehtuneet kuoliaaksi tai saaneet tungoksessa sairauskohtauksen.

Koliosin lapsenlapsi on nyt viisivuo­tias ja asuu Ateenassa. Hänelle pakolaiskriisi tulee olemaan yksi tapahtuma Euroopan historiassa.

”Olen varma, että näitä tapahtumia opetetaan historiantunneilla, kun hän on lukiossa tai yliopistossa. Säästän nämä pelastusliivit, jotta hän muistaisi, mitä täällä tapahtuu, jotta hän tietäisi.”

Toinen syy rannalla oloon on henkilökohtaisempi.

Kolios kertoo heräävänsä aamulla aikaisin, jotta hänen lapsenlapsensa voisi olla ylpeä isoisästään. Ylpeä siitä, miten Lesboksella pakolaisia kohdeltiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – viisi pidätetty ja yksi etsintäkuulutettu

    2. 2

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    4. 4

      Näin keskusrikospoliisin tiedotustilaisuus eteni: Hyökkääjä mahdollisesti valikoi naisia uhreiksi, tuli suomeen vuonna 2016 turvapaikanhakijana

    5. 5

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    6. 6

      Suojelupoliisi kertoo Turun puukotuksista kello 15 – HSTV näyttää suorana

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    8. 8

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    9. 9

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    10. 10

      Hallitus kokoontui Turun terrorismi­tutkinnan takia – Sipilä: ”Nyt on pidettävä yhtä, vihaan ei vastata vihalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – viisi pidätetty ja yksi etsintäkuulutettu

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    8. 8

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    9. 9

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    10. 10

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää