Antiikkiliikkeestä löytyi valokuva-albumi 1930-luvulta – keitä olivat nämä pian sotaan joutuneet teekkarit?

Siloposkiset nuoret aloittivat maanmittauksen opintonsa Helsingin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1933. Kun he olivat opintojensa loppusuoralla, Saksasta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia.

Valokuvaaja Heikki Kotilainen oli kiertelemässä antiikkiliikkeitä Porvoon jokirannassa kesällä 2015, kun hän huomasi yhdessä niistä mustan pahvikantisen valokuva-albumin. Kotilainen on kiinnostunut vanhoista albumeista. Hänestä on kiehtovaa katsella niihin tallennettuja tuntemattomien ihmisten elämäntarinoita.

Tätä albumia hän lehteili pitkään. Kannessa oli merkintä MK 1933. Kuvat olivat mustavalkoisia muotokuvia nuorista teekkareista tupsulakit päässä. Ne oli otettu alppilalaisessa kuvaamossa Helsingissä.

Valokuvaaja oli ollut taitava. Kuvien nuoret ylioppilaat näyttivät Suomi-Filmin tähdiltä. Hopeagelatiinivedokset oli tehty huolellisesti. Edes 80 vuotta eivät olleet vaurioittaneet niitä.

Kotilainen osti albumin tietämättä, keitä nuo nuoret miehet – ja yksi nuori nainen – olivat.

Valokuva-albumissa on 21 teekkarin kuvat. Kahta lukuun ottamatta jokaisen kuvan viereen on käsin kirjoitettu nimi.

Siinä he ovat, uuden, jännittävän elämänvaiheen alussa, useimmat varmaan ensimmäistä kertaa Helsingissä.

On vuosi 1933. Monet heistä ovat ehkä kuuntelemassa, kun rehtori puhuu lukuvuoden avajaisissa.

”Tekniikan ja teollisuuden valtava kehitys”, rehtori hehkuttaa. Kemian laboratorio, se on pitänyt laajentaa melkein kaksinkertaiseksi!

Tämä sukupolvi opiskeli, soti ja jälleenrakensi Suomen. Varmaan edessä oli totisiakin vappuja, sellaisia, joina ei enää juhlittu läpi yön ja menty aamun valjetessa Kaivopuistoon. Silloin, 1930-luvulla, yön läpi jatkunutta vapun juhlintaa kutsuttiin ”öitsemiseksi”.

Miten heidän kävi? Kuinka paljon heidän elämästään saa selville julkisia arkistoja tutkimalla?

Albumin kannessa oleva lyhenne MK tarkoittaa Helsingin teknillisen korkeakoulun maanmittarikiltaa. Nämä siloposkiset nuoret aikuiset ovat maanmittauksen opiskelijoita, syyskuussa 1933 aloittava vuosikurssi. Se ehtisi valmistua ennen talvisotaa, sitten miehet tempaistaisiin rintamalle.

Nuorimmat ovat 18-vuotiaita, vanhin on täyttänyt jo 25. He tulevat eri puolilta Suomea: Viipurista, Sortavalasta, Jyväskylästä, Hämeenlinnasta, Kouvolasta, Haminasta, Joensuusta, Tampereelta, Ylivieskasta, Kristiinankaupungista, Pietarsaaresta, Vaasasta. Toisin kuin luulisi, vain kolme heistä on helsinkiläisiä.

Tuohon aikaan TKK:n opiskelijat karsittiin ylioppilastodistusten ja lukion päättötodistusten perusteella. Pääsykokeita ei pidetty.

Syksyllä 1933 kouluun saapuu 261 hakemusta, ja niistä 169 hyväksytään. Opiskelijoiden määrää on äskettäin lisätty. Insinöörejä tarvitaan lisää, laman jälkeisen nousukauden uskotaan jatkuvan.

Uusien maanmittausopiskelijoiden joukossa on yksi tyttökin. Hän katsoo albumista epäluuloisen näköisenä. Ehkä poikajoukon keskellä on syytä olla varuillaan. Hänen nimensä on Aino Nieminen.

Aalto-yliopiston arkisto on Otaniemessä. TKK muutti Alvar Aallon suunnittelemalle kampukselle Hietalahdesta 1950-luvun lopussa.

Astola, Finne, Hakkarainen, Halonen... Nimet on kirjoitettu varmalla käsialalla oppilasluetteloon. Lisäksi jokaisesta on arkistossa oma kansio. Siihen on tallennettu kopiot ylioppilas- ja lukiotodistuksista ja lopulta diplomi-insinöörin tutkintotodistuksesta.

Kurssit, arvosanat, lopputyön aihe, kaikki merkitty muistiin huolellisesti. Ruutupaperille käsin kirjoitetut työharjoittelutodistuksetkin ovat tallessa. Jyvitys­opin kenttäharjoitukset kesäkuussa 1936 ovat kestäneet kuusi päivää.

Moni näyttää saaneen opiskelupaikan, vaikka lukiotodistuksen keskiarvo on ollut alle kahdeksan. Yo-kokeista on tullut approbatureita ja cum laudeja.

Aino Nieminen on ainoa, joka on liittänyt hakemukseensa vapaamuotoisen kirjeen. Ehkä tytöiltä edellytettiin sellaista. ”Kohteliaimmin pyytäisin tulla huomioon otetuksi”, se alkaa. Aino vakuuttaa olevansa innostunut maanmittausalasta.

Sortavalassa ylioppilaaksi kirjoittanut Niilo Luoma on leskiäidin poika. Äiti on kuitenkin pystynyt kouluttamaan matemaattisesti lahjakkaan poikansa ylioppilaaksi. Niilo on kirjoittanut pitkästä matematiikasta täydet pisteet viiden muun abiturientin kanssa.

Niilon opinnot näyttävät sujuvan hyvin. Kesät kuluvat harjoittelijana kartoitustöissä. Tarmokas ja neuvokas, häntä kiitellään. Tutkintotyön aihe on ”Koli-Suojärven kolmioverkon tasoitus”. Niilo Luoma saa siitä kiitettävän.

Tuohon aikaan on ollut tapana kirjata muistiin myös isän ammatti. Siitä saa hyvän kuvan näiden fuksien sosiaalisesta taustasta.

Tehtaan isännöitsijä, kaksi tuomaria, kauppias, kuusi talollista, konstaapeli, ylijunailija, kirkkoherra, kaksi kansakoulunopettajaa. Työväen ammatteja ei paljon näy, kynnys korkeakouluun on ollut 1930-luvulla korkea.

Kurssin vanhimman pojan isä näyttää kuitenkin olevan muurari. Senkö tähden poika on kirjoittanut ylioppilaaksi vasta 25-vuotiaana? Vanhemmat eivät ilmeisesti olleet käyneet kouluja.

Kaksi isää on maanmittausinsinöörejä. Yhden kohdalle on isän työpaikan sijasta merkitty äidin ammatti: sairaanhoitajatar.

Aino, kurssin ainoa tyttö, on talonomistajan tytär.

Aino Nieminen, 21-vuotias ylioppilas Tampereelta, aloittaa opintonsa miesten maailmassa. Syksyllä 1933 hän on neljäs tyttö maanmittausosastolla Siviän, Irman ja Beritin jälkeen.

Pojat näyttävät asuvan alivuokralaisina eri puolilla Helsingin keskustaa, mutta Ainon osoitteeksi on merkitty Lähetyshotelli Annankatu 1:ssä.

Vain harvoilla opiskelijoilla on käytössään puhelin.

Koulun opettajaluettelosta ei syksyllä 1933 löydy ainuttakaan naista, vaikka professoreita ja lehtoreita on yli 40. Vain kirjastossa ja kansliassa työskentelee naisia.

Lähes kaikki koulun naisopiskelijat ovat arkkitehtiosastolla.

Arkkitehtuurin katsottiin sopivan naisille. Sehän oli enemmän taidetta kuin tekniikkaa.

Millaista on olla nainen koulussa, jossa professoritkin saattoivat sanoa, että oi­keastaan naiset kuuluisivat ”fysiologialleen ja luonteelleen paremmin sopiviin tehtäviin”?

Matematiikkaa, deskriptiivigeometriaa, fysiikkaa, kemiaa, laboratoriotöitä. Karttapiirustusta, geodesian alkeita, geologiaa ja mineralogiaa. Kasvitiedettä. Ensimmäisen vuoden opintosuunnitelma on täynnä kursseja. Toisena vuonna tulee tie- ja siltarakennusoppia ja kansantaloutta. Kolmantena vuonna lisää geo­desiaa ja maanjakotekniikkaa: tilusten mittausta, rajankäyntejä ja lohkomisia, vesialueiden jakoja, asemakaavoja, pakkolunastuksia, jyvitysoppia.

Varsinkin matematiikan lehtori on tiukka. Vain muutama saa häneltä kiitettävän arvosanan. Useimmat joutuvat tyytymään tyydyttävään.

Pääkirjaston lukusali on auki iltaisin kello 20:een. Kerrallaan saa lainata korkeintaan kymmenen kirjaa.

Työharjoittelutodistukset kertovat hyvin käyttäytyvistä nuorista. Annetut työt tehdään tunnollisesti.

Onko joku heistä opintomatkalla, jonka maanmittarit tekevät huhtikuussa 1937 Berliiniin, Potsdamiin ja Heidelbergiin? Mitä he näkevät? Mitä he ajattelevat? Saksasta on jo kantautunut kuohuttavia uutisia Adolf Hitleristä.

Kaikki valmistuvat maanmittausnsinööreiksi. Muutamat saavat diplominsa neljässä vuodessa, toisilla kestää pidempään, kun opinnot jäävät junnaamaan.

Talvisota vie valokuva-albumin nuorista miehistä viisi. Ensimmäinen on Evert Hermans, konstaapelin poika ruotsinkieliseltä länsirannikolta. Hän kuolee 25-vuotiaana helmikuussa 1940 Heinjoella.

Suomenruotsalainen Aarne Finne on vasta valmistunut diplomi-insinööriksi, kun hän helmikuussa 1940 haavoittuu Kuolemanjärvellä ja puolitoista viikkoa myöhemmin kuolee sotasairaalassa. Hän on 27-vuotias, vänrikki ja naimaton.

Maaliskuussa menee 29-vuotias Armas Lyyjoki. Kirkkoherran poika, sotilasarvoltaan insinöörikapteeni. Hän saa surmansa Viipurissa. Häneltä jää vaimo.

Viipurilainen kauppiaan poika, sotamies Maunu Halonen kuolee lokakuussa 1941 Kontiovaarassa. Hänkin on 27-vuotias ja naimaton.

Myös riihimäkeläisen talollisen pojan Uuno Murtosen nimi löytyy sodissa menehtyneiden tietokannasta. Kuolinpaikaksi keväällä 1945 on merkitty sotavammasairaala. Murtonen on 32-vuotias ja naimisissa.

Kun hän kuolee, sota on jo ohi.

Sotien jälkeen elämä piti aloittaa uudestaan.

Valokuva-albumin 19 nimestä on jäljellä 14. Aino Nieminen on mennyt naimisiin ja ottanut avio­miehensä sukunimen.

Nuoret diplomi-insinöörit aloittavat työuransa pika-asutustoimikuntien ja maanlunastuslautakuntien puheenjohtajina. Siirtokarjalaiset pitää asuttaa, sotainvalidit tarvitsevat tontteja rintamamiestaloilleen.

Seuraavat vuodet kuluvat nopeasti. Niin elämässä usein käy, kun lapset syntyvät. Ja sodan jälkeen lapsia syntyy enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.

Käydään töissä, rakennetaan taloja, maksetaan velkaa ja sotakorvauksia, Suomi teollistuu. Kasvatetaan seuraava ­sukupolvi. Sen elämä on jo kovin toisenlainen.

Albumista tuttuja nimiä löytyy sanomalehtien arkistoista harvakseltaan:

Kihlauksensa ovat julkaisseet... Apulaislääninmaanmittausinsinööri... Kihlauksensa julkaisivat juhannuksena... Joensuu-seuran puheenjohtaja... Hakemukset palkkavaatimuksineen toimitettava kaupungingeodeetille... Hoiti seurakunnan luottamustehtäviä... Kuului mieslaulajiin sekä kirkkokuoroon... Paikallisen Lions-klubin perustajajäsen... 60-vuotispäiväänsä viettää huomenna Teuvalla... 70-vuotispäiväänsä viettää...

Moni näyttää palanneen kotiseudulleen ja jääneen sinne.

Sortavalalaisesta Niilo Luomasta tulee helsinkiläinen. Sodan aikana häntä on tarvittu maanmittaushallituksessa. Nuori insinööri on huolehtinut armeijan karttojen painattamisesta. Jatkosodassa hän on johtanut Karjalan Kannaksen kartoittamista. Luoma on tuskin ehtinyt miettiä, miten hyvältä se näyttäisi myöhemmin CV:ssä.

Entä sodan jälkeen? Työpaikka Helsingin kaupungilla. 55 vuotta kestävä avioliitto. Paluu virkamieheksi maanmittaushallitukseen. Eläkkeelle vuonna 1976, samana vuonna, jona Lasse Virén voittaa kaksi olympiakultaa Montréalissa. Presidentti Kekkosen myöntämä maanmittausneuvoksen arvonimi.

Niilo Luoman elämä kestää 89 vuotta. Hän kuolee vuonna 2002.

Nyt, vuonna 2016, kaikki valokuva-albumin ylioppilaat ovat kuolleet. Heidän lapsensa ovat eläkeiässä.

Väestörekisteri kertoo, että he olivat pitkäikäistä joukkoa. Kolme heistä näki uuden vuosituhannen. Kuusi miestä eli yli 80-vuotiaaksi. Sodissa kaatuneiden lisäksi vain kaksi kuoli alle 70-vuotiaana.

Kahta nimeä ei löydy väestörekisteristä. Yleensä se tarkoittaa muuttoa ulkomaille. Aino on heistä toinen.

Lopulta jäljellä on enää Antti Astola. Hän on elänyt kaikkien Suomen presidenttien valtakaudella.

Vain Sauli Niinistöä, tätä uusinta, hän ei enää ehdi näkemään. Astola kuolee Mikkelissä 96-vuotiaana vuonna 2010.

Helsingin Sanomissa julkaistaan kaksipalstainen muistokirjoitus. Valokuvasta katselee jo iäkäs mies, mutta kyllä hänet siitä tunnistaa. Hän on näköjään harrastanut sukututkimusta ja filateliaa.

Aalto-yliopiston arkiston pöydällä on pahvikansio, jonka päällä lukee pienin kirjaimin Astola, Antti. Sisällä on kellertäviä mutta sileitä papereita. Katsotaan niitä vielä kerran, näitä 1930-luvun opiskelijoita.

Vuonna 1938, vuotta ennen talvisodan alkua, Astola saa valmiiksi diplomityönsä. Hänen pitää laatia uusjako kuuden talon välillä. Hän saa siitä arvosanan ”hyvä”.

Astola on 24-vuotias. Seuraavana talvena alkaa sota. Hän joutuu rintamalle Kannakselle ja Syvärille. Viisi hänen opiskelutoveriaan kuolee.

Hän palaa kotiin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      AK-47-rynnäkkökiväärin kehittäneen Mihail Kalašnikovin patsaaseen päätyi vahingossa natsien ase

    4. 4

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    5. 5

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    6. 6

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    7. 7

      IFK teki valmentajalleen venäläisen tempun: Selin on kuin formulakuski kehnossa tallissa – yritä siinä nyt ajaa, kun auto ei kulje mihinkään

    8. 8

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    9. 9

      Vekkulan lopettaminen aiheutti palautevyöryn – Linnanmäki saanut yli 800 ideaa uutta laitetta varten

    10. 10

      Hotelli Kämpin salissa järjestetään ensi viikolla Venäjän-mielisten tilaisuus ”hybridiuhkista ja Donbassin tulevaisuudesta” – Hotelli ei halua kommentoida

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    9. 9

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Trump julisti hirmumyrskyn jyräämän Puerto Ricon katastrofialueeksi – sitten murtui vielä pato
    3. Ratkaisija Tallberg koki tunteenpurkauksen IFK:ta vastaan: ”On se aina hienoa voittaa täällä”
    4. AK-47-rynnäkkökiväärin kehittäneen Mihail Kalašnikovin patsaaseen päätyi vahingossa natsien ase
    5. HIFK:n kapteeni Lennart Petrell vaatii tiukkaa ryhtiliikettä – ”Pelimme on ihan hirveää vuoristorataa”
    6. Suomalainen Tero Kivisaari pääepäilty maailman suurimpiin kuuluvassa korruptiotapauksessa – Telian entisille johtajille syytteet törkeästä lahjonnasta Uzbekistanissa
    7. Tunti sitten
    8. Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät
    9. IFK teki valmentajalleen venäläisen tempun: Selin on kuin formulakuski kehnossa tallissa – yritä siinä nyt ajaa, kun auto ei kulje mihinkään
    10. Migrin mukaan turvapaikanhakijoiden itsemurhayritykset ovat harvinaisia – ”Osassa on kyse enemmänkin mielenosoittamisesta”
    11. Sipilä vei kikyn ilosanomaa Ranskaan, jossa presidentin uudistukset herättävät raivoa ay-liikkeessä – ”Arvostan Macronin tapaa tarttua toimeen”
    12. Keravan kunta: ”Lihaton vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti riittävä” – kaupunki uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat ja lähetti varoituskirjeen vanhemmille
    13. Näytä lisää