Professori kertoo yllätyspotkuistaan: ”Helsingin yliopisto hoiti irtisanomiset järkyttävän huonosti”

Ennen vanhaan professuuri merkitsi arvostettua työtä loppuiäksi. Sellaisessa ammatissa myös kasvitieteilijä Heikki Hänninen luuli olevansa.

Tänä vappuna professori Heikki Hänninen ei juhli. Akateemiseen ilonpitoon ei ole enää aihetta, sillä Hänninen irtisanottiin kolme viikkoa sitten Helsingin yliopiston kasviekologian professorin virasta.

”Irtisanottu professori tipahtaa todella korkealta”, Hänninen sanoo hiljaisella äänellä, huokaisee ja ryhtyy purkamaan tuntemuksiaan.

”Kyllä se sattuu, että yhtäkkiä menettää varman työpaikan, hyvän toimeentulon ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman. Silti tiedemiestä voi satuttaa vielä enemmän, että koko elämäntyö yritetään mitätöidä.”

Niin, Hänninen puhuu varmasta työpaikasta. Sellaisessa hän tosiaan kuvitteli olevansa. Ennen vanhaan professuuri merkitsi työtä loppuiäksi.

Heikki Hänninen on 58-vuotias ja takana on näyttävä akateeminen karriääri: hän on ollut 23 vuotta professorina ja tehnyt tutkimustyötä koko aikuisen ikänsä, yli kolmekymmentä vuotta.

Näin pitkä tieteellinen ura on jättänyt Hänniseen jälkensä. Hän on olemukseltaan hieman hajamielinen, sellainen vanhan ajan professori.

Silmiin syttyy heti innostuksen pyhä liekki, kun hänet päästää puhumaan omasta tieteenalastaan, kasvintutkimuksesta. Biologiasta hän innostui jo nuorena poikana.

Myös isä oli tohtori ja tiedemies, joka tutki viljelykasveja. Kotitilalla Laukaassa oli koeasema. Äiti hoiti navettaa ja kotia.

Isä kuoli sairauskohtaukseen vain 46-vuotiaana. Äiti jatkoi tilanpitoa, ja Heikistä kaavailtiin tilalle jatkajaa. Hän meni opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja auttoi siinä sivussa kotitilan töissä. Mutta ei hänestä ollut isännäksi.

”Olen teoreetikko ja niin epäkäytännöllinen, etten osannut ensimmäistäkään konetta korjata. Oli suuri helpotus, että sisar ja hänen miehensä ottivat vastuun tilasta.”

Niinpä Hänninen saattoi keskittyä siihen, mistä hän kaikkein eniten piti: tutkimukseen. Väitöskirjassaan Hänninen selvitti, miten puut sopeutuvat vuodenaikojen ja lämpötilojen vaihteluun.

Nuori tohtori teki nousujohteista uraa Joensuun yliopistossa. Jo nelikymppisenä hänet nimitettiin Helsingin yliopiston professoriksi.

Hännisen puoliso Lisa Lena Opas-Hänninen oli myös yliopisto-opettaja ja englantilaisen filologian tutkija Oulun yliopistossa.

”Elimme tyypillistä kahden tutkijan perheen matkalaukkuelämää. Oli vain sopeuduttava asumiseen kahdella paikkakunnalla.”

Koti päätettiin kuitenkin perustaa Helsinkiin ja siksi otettiin suuri asuntolaina. Pankki antoi velkaa, koska molemmilla oli pysyvä työpaikka ja hyvät tulot.

Myös työpaikalla piti olla hattu kourassa. Professorin päätyötä oli tutkiminen ja opettaminen, mutta yhtä tärkeää oli ulkopuolisen rahan hankkiminen oman laitoksen tutkimusprojekteihin.

”Minulla oli iso Suomen Akatemian projekti vuodesta 2008 vuoteen 2011. Sen loppumisen aikoihin yksityiselämäni vaikeudet alkoivat.”

Parissa vuodessa Hännisen elämä mullistui. Ensin kuoli appiukko, sitten rakas puoliso – molemmat ärhäkkään sairauteen.

Professorin työ kärsi, sillä hänen piti hoitaa sairaita läheisiä, surra heidän poismenoaan ja huolehtia vielä kahden perheen käytännön asioista. Toipuminen vei aikansa.

”Havahduin vuoden 2014 syksyllä ja totesin esimiehille, että nyt minun pitää ottaa itseään niskasta kiinni. Tutkimusrahoitus oli päässyt rempalleen. Ryhdyin toimeen entistä pontevammin ja tutkimusryhmä haki apurahaa.”

Niin ikävästi vain kävi, että suuri apuraha meni viime vuonna sivu suun. Hännisen hanke oli toki parhaaksi arvioitujen joukossa, mutta kiittävät sanat eivät paljon lohduttaneet.

Eduskunta teki viime syksynä merkittäviä leikkauksia yliopistojen rahoitukseen. Niiden seurauksensa myös Helsingin yliopisto ryhtyi supistamaan menojaan. Yliopiston johto ilmoitti heti vuoden alussa, että henkilöstömäärä pienenisi tuhannella ja 570 ihmistä irtisanottaisiin.

Heikki Hänninen ei millään uskonut, että hänet erotettaisiin. Hän oli pätevä ja opiskelijoiden keskuudessa erityisen pidetty professori.

Hän myös viimeisteli tärkeää ja ajankohtaista teosta, joka kiinnostaa maailmallakin. Arvostettu saksalainen kustantamo Springer julkaisee tänä keväänä hänen kirjansa, joka liittyy puihin ja ilmastonmuutokseen.

”Kirja on tiivistelmä minun elämäntyöstäni.”

Hänninen havahtui irtisanomisuhkaan vasta maaliskuussa, kun Kasvimuseossa työskennellyt kollega sai yllätyspotkut.

”Silloin tuli mieleen, että tässä saattaa käydä huonosti, koska tietysti muistin, millaisia takaiskuja minulle oli tullut. Toisaalta lohdutin itseäni, että olin kansainvälisesti tunnettu tutkija ja olin hoitanut työtäni hyvin. Minua ei ollut moitittu laiminlyönneistä, vaan pikemminkin kehuttu. Enkä ollut riidoissa kenenkään kanssa. En saanut pienintäkään vihiä etukäteen.”

Maaliskuun viimeisenä päivänä Hänninen sai kutsun irtisanomistilaisuuteen. Se oli määrä järjestää tiistaina 12. huhtikuuta kello 8.30 bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiloissa Viikissä.

Järkyttynyt Hänninen ryhtyi kirjelmöimään ja kyselemään, millä perusteilla juuri hänet piti erottaa.

Ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori Jorma Kuparinen lähetti Hänniselle sähköpostiviestin, jossa hän paljasti mielenkiintoisen yksityiskohdan tiedekunnan johdon keskusteluista.

”Keskusteluissa oli esillä ainakin yksi sinua heikoimmin menestynyt professori, mutta jonka poliittinen- /sukutausta on ilmeisen ’merkittävä’, niin toimenpiteeseen ei ryhdytty”, Kuparinen kirjoitti Hänniselle.

Hänninen suuttui ja lähetti lisää kipakoita kyselyitä eri tahoille, muun muassa yliopiston hallitukselle. Selvyyttä hän ei saanut.

Mielessä myllersi. Hänninen joutui turvautumaan nukahtamislääkkeisiin ensimmäistä kertaa elämässään. Irtisanomistilaisuuden aamuna Hänninen heräsi kohtuullisesti nukutun yön jälkeen. Hän tunsi olonsa vahvaksi ja ajatteli, ettei tässä päivässä ole enää mitään pelättävää.

Irtisanomistilaisuus oli lyhyt ja tunnelma jäätävä. Dekaani perusteli irtisanomista taloudellisilla syillä.

Hänninen kieltäytyi kättelyistä ja irtisanomiseen liittyvien papereiden allekirjoittamisesta. Se oli hänen oikeutensa.

Koko tilaisuus oli ohi muutamassa minuutissa.

”Hyvästi”, Hänninen sanoi poistuessaan huoneesta.

Hän kirjasi päivän tapahtumat muistiin pikkutarkasti.

Menin omaan työhuoneeseeni ja tarkistin ekologian perusteiden viimeisen tentin vastaukset (33 kpl). Sitten keräsin tavarani, puin päälleni ja lähdin kävelemään laitoksen kansliaan viemään tenttituloksia. Matkalla kohtasin muutamia työtovereita, jotka kaikki olivat kauhistuneita vuokseni. Monelle minun näkeminen tuntui olevan melkoinen järkytys. Sama jatkui laitoksen kansliassa.

Viikistä Hänninen ajoi bussilla keskustaan ja meni Suurkirkon portaille seuraamaan mielenosoitusta. Se oli järjestetty hänen vuokseen. Keskisuomalaisen Osakunnan opiskelijat protestoivat sitä, että pidetty ja pätevä professori oli saanut potkut. Hänninen oli ollut monta vuotta osakunnan toiminnan valvoja, akateemisella kielellä inspehtori.

Osakuntalaiset olivat Aleksanterin patsaan luona, heitä oli arviolta 30–40. Noin varttitunnin odotettuani kulkue lähti kohti yliopiston päärakennusta. Airuet ja osakunnan lippu olivat aivan kuin vuosijuhlassa, useimmilla ylioppilaslakki päässä. Osakuntalaiset kerääntyivät ryhmäksi Nordean puoleiseen kulmaukseen, ja alkoivat kukin vuorollaan sytyttää kynttilän.

Seremonian aikana Tuomiokirkon kellot soivat. Osakuntalaiset lauloivat ensimmäisen ja neljännen säkeistön Gaudeamus igitur -laulusta.

Itkuhan siinä tuli puolin ja toisin. Mutta kiitokset sanottuaan inspehtori muisti asemansa.

”Eiköhän lähdetä luennolle tai kotiin”, hän hoputti opiskelijoita.

Illalla ennen tietokoneen sulkemista Hänninen huomasi, että kiinalainen kollega oli lähettänyt sähköpostia. Viestin lähettäjä oli yksi niistä, joille Hänninen oli kertonut potkuistaan.

Kollega tarjosi professorin paikkaa omassa yliopistossaan.

Kolmessa viikossa tunnemyrskyt ovat jo laantuneet. Heikki Hänninen on kirjoittanut lähes joka päivä muistiin tapahtumien kulkua ja saanut näin ajatuksiaan järjestykseen.

”Minulla ei ole akuuttia ongelmaa, sillä irtisanomisaika on puoli vuotta. Käytän sen uuden työn hakemiseen.”

Samaan aikaan pitää järjestää elämä uusiksi. Jos uutta työtä Suomesta tai läheltä ei löydy, Hänninen on päättänyt lähteä Kiinaan.

Hänninen on katkera, tietenkin on. Se on irtisanotun oikeus. Varsinkin silloin, kun kokee, ettei irtisanominen ole perustunut tasapuoliseen kohteluun.

Hännisen mielestä yliopiston johto hoiti irtisanomiset järkyttävän huonosti.

”Tiedän, ettei ole professorien tapaista tulla tällä tavalla julkisuuteen. Vielä kuukausi pari sitten en olisi itsekään kuvitellut, että voisin jotain näin radikaalia tehdä. Minun asemani ei tästä enää muuksi muutu, enkä minä ole suinkaan ainoa epäoikeudenmukaisesti kohdeltu.”

Hänninen ei surkuttele vain omaa kohtaloaan. Kaikkiaan 570 ihmistä sai potkut Helsingin yliopistosta. Heistä professoreita oli vain pieni osa.

Kaikki he luultavasti luulivat olevansa varmassa työpaikassa, mutta sellaisia ei Suomessa enää ole.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    4. 4

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    5. 5

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    6. 6

      YK: Venäjä on syyllistynyt Krimillä kidutukseen ja muihin ihmisoikeus­loukkauksiin

    7. 7

      Niinistön kannatuskortteja kertyi ”mykistävä määrä” eli 156 000

    8. 8

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Japanin pääministeri hajottaa parlamentin ja määrää ennenaikaiset vaalit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    5. 5

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    9. 9

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    10. 10

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää