Valikko
Sunnuntai

Kirves herättää suuria tunteita – ja vielä suurempia tunteita herättää vipukirves

Heikki Kärnä kehitti turvallisemman kirveen. Se on herättänyt huomiota maailmalla, ja siitä on väitelty netissä. Toimittaja Ilkka Malmberg testasi vipukirveen Hehtaarilla.

Aloitetaan mahdollisimman mustasta: Nigerian yöstä ja Biafran sodasta. Vain pi­meässä saattoi saarrettuun Biafraan lennättää avustuskuljetuksia naapurivaltiosta Dahomeysta. Siellä oli lennonjohtajana Heikki Kärnä, Suomen Punaisen Ristin palveluksessa.

Vuosien mittaan Kärnä ehti toimia lennonjohtajana Saudi-Arabiassa, Malesiassa, Qatarissa ja lopuksi Malmilla, lennonjohdon päällikkönä.

Monivaiheisen uran jälkeen alkoi eläkeaika. Kärnä ja hänen vaimonsa Marjatta ostivat talon Sipoon Gumbosta. Tontti oli iso ja kallioinen.

”Ja niin paljon puita, ettei nähnyt mihinkään. Ihan pimeänä.”

Kärnä ryhtyi kaatamaan ja pilkkomaan. Hän pilkkoi ja pilkkoi ja mietti samalla kirvestä. Se oli ainakin toista tuhatta vuotta ollut samanlainen. Eikö sitä voisi vähän parantaa? Eikö sen kehittely ole jäänyt vähän kesken?

Sen vuoksi tulin Kärnän luo Sipooseen, ennen kuin lähdin käymään Hehtaarilla. Halusin nähdä hänen keksintönsä, vipukirveen.

Se on herättänyt paljon huomiota maailmalla, siitä on väitelty nettisivustoilla, ja se on saanut Innosuomi-palkinnon. Kärnä nostaa vielä kaksin käsin pöydälle painavan pystin: amerikkalainen Handy Innovation Award.

Kirves on sen verran myyttinen esine, että siihen liittyy paljon tunteita. Jotkut tunsivat itsensä varmaan loukatuiksi, kun Kärnä kävi muuntelemaan moista perinnekalua. Sillähän Suomi oli rakennettu, kaadettu puut ja veistetty hirret. Saha on näitä nykyajan kotkotuksia.

Kärnän vipukirvestä esittelevä Youtube-video on ladattu 6,5 miljoonaa kertaa. Yhdysvalloissa Kärnän kirvestä on esitelty sellaisissa alan julkaisuissa kuin Men’s Journal ja Mother Nature. Sen jälkeen tilauksia alkoi sataa joka puolelta, niitä sai ottaa vastaan yötä myöten. Kirveen hinta oli noin 200 euroa.

Vuonna 2014 vipukirveitä tilattiin 4 693 kappaletta, rouva Kärnä tarkistaa kirjanpidosta.

Kärnä pitää puiden pilkkomista vaarallisena. Jostain syystä sitä ei sovi sanoa ääneen, koska olemme olevinamme niin metsäsuomalaisia.

Pitkän hakkuu-urakan aikana tuli monta vaaratilannetta.

”Terä sinkoili sinne tänne. Meni saappaanvarsia, ja turvahaalariin tuli viiltoja.”

Kirvestä käytellään syrjäisillä mökeillä ja saarissa, joista ei äkkiä sairaalaan päästä. Käyttäjät ovat usein tottumattomia kaupunkilaisia. Moni suomalainen kantaa kirveenhaavoja.

Kärnä halusi kehittää kirveen turvallisuutta.

Hän korostaa, että varren pitää olla pitkä. Silloin se ei ohilyönnissäkään osu omaan koipeen.

”Alle 90-senttisen varren liikerata ohjaa suoraan jalkaan.”

Lyöjän pituudella ei ole väliä, sillä, hämmästyttävää kyllä, ihmisten kädet roikkuvat suurin piirtein samalla tasolla, väittää Kärnä.

Nousemme vierekkäin. Totta.

Turvallisuutta lisää myös se, että kirves ei uppoa syvään. Tyypillinen vaaratilanne seuraa silloin, kun puu on jo piilevästi haljennut, kerätään voimia kunnon iskuun – ja se humahtaa läpi turhan lujaa. Vipukirves ei juutu kiinni. Sen terä voi olla tylsä.

Koko kirves on ajateltu uudelleen.

Vipukirveen varsi on suora, siinä ei ole kaarevaa pontta. Hanskojen on hyvä olla synteettiset ja vähän liukkaat, sillä terän on tarkoitus viime hetkellä kallistua hieman oikealle ja vivuta puu halki. Halkaisuvoima muuttuu sivuttaiseksi lohkaisuvoimaksi.

Siirrymme pölkylle. Kärnä asettelee mahdollisimman oksaisia pöllejä autonrenkaaseen – kätevä temppu, jolla puut eivät lentele ympäriinsä.

Hän kohottaa kirveen pystyyn mutta ei ota vauhtia pään takaa.

”Ei tämän pitemmälle. Ei niin kuin amerikkalaiset, jotka tekevät vielä tällaisen kiertoliikkeen. Siinä repii ittensä. Ei mitään tolkkua.”

Kärnä lyö nykäisemällä alas. Ja kops. Puu on halki. Oikean puoleiseen puoliskoon on jäänyt jälki kirveen terän oikealla puolella olevasta ulokkeesta.

”Kyllä antaa tyydytystä, kun saa vaikean känkkyrän halkeamaan.”

Etsimme vielä hankalampaa pölliä, sellaista, joka on jäänyt kasaan pitkäksi aikaa odottamaan voittajaansa. Kärnä nimittää sellaista nautiskelupuuksi. Sellaista joutuu ensin vähän miettimään ja suunnittelemaan. Sitten vipukirves nousee.

Kops, kops, kops – ja taas on pölli pilkkeinä.

Saan vuorostani yrittää. Vipukirves on pitkä ja tuntuu siksi kovin painavalta. Kaksi ja puoli kiloa. Kärnällä on myös uudempi ja ke­vyempi malli: 1,7 kiloa.

Lyöntitekniikka tuntuu oudolta. Ei kaaressa vaan suoraan alas, nykäisemällä. Ja lopuksi ote hieman löystyy. Ei tyylikäs suoritus, mutta lopulta pölli on pilkottu.

Kärnä antaa lainaan kaksi vipukirvestä. Saisin kokeilla niitä Hehtaarilla.

Hehtaarilla puut ovat sen verran kitukasvuisia, että niistä ei tule paksuja pölkkyjä. Raskas vipukirves tuntuu turhan isolta vehkeeltä niiden pilkkomiseen.

Mutta otetaanpa kunnon tervasjuurakko. Sellainen, joka on joskus tsaarin­aikaan alkanut kitua, sulkeutunut ja vetänyt syitään sata vuotta aina vain tiukempaan solmuun, erittänyt tuskissaan tervaa ja jäänyt katkeraksi, tervaiseksi nyrkiksi, josta kirves pompahtaa helähtäen pois.

Asetan epämääräisen, hevosenpään näköisen möykyn pölkylle ja kohotan Kärnän kirveen.

Menee siinä tovi, mutta lopputuloksena on kasa tervaspilkkeitä. Vahva tervan haju leijailee ilmassa. Voittaja.

Mutta varsinaisesti olin tullut parkkaamaan. Naapurini Kalle oli kaatanut ohuita runkoja, joista on tarkoitus kesällä rakennella. Ne piti parkata eli kuoria.

Parkkaamisen idea on, että puu kuivuu ja kevenee. Se lähtee myös kauniisti harmaantumaan, eivätkä toukat syö sitä.

Kalle oli rakentanut parkkuutelineen ja lainannut parkkuuraudan, jolla vedellessä ja työnnellessä kuori ja sen alla oleva nila ja jälsi irtosivat pitkinä suikaleina. Molemmat tuttuja lähinnä sanaristikoista.

Parkkuu ei ollut hassumpaa hommaa sekään. Aurinko paistoi, pihka ja tuore puu tuoksuivat.

Kuorintaa pidettiin rankkana työnä, joka kävi selän päälle. Parkkuu-urakoita tehtiin joskus kesällä yöaikaan, kun ei ollut niin kuuma eikä ollut niin paljon paarmoja. Paidoista tuli kuulemma niin pihkaisia, että ne sai jättää pystyyn seisomaan.

Siitä on pitkä aika. Nykykaupunkilaiselle hommasta tulee mieleen toinen keväinen asia: tuore parsa. Työkalutkin ovat samanlaiset: parsaveitsi ja parkkuurauta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirves
  • Hehtaari
  • Ilkka Malmberg

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    5. 5

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    6. 6

      ”Lapsen” lailla oikuttelevaa Trumpia pyritään miellyttämään Brysselissä – Trumpin toivotaan vahvistavan takinkääntönsä Nato- ja EU-puheistaan

    7. 7

      Joukkomurhista syytetyt irakilaiskaksoset pääsevät vapaaksi – ”Tunteet tietysti tulivat pintaan”

    8. 8

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    9. 9

      HSTV näyttää Kansallisbaletin ”komean ja vimmaisen” Voima-esityksen suorana lähetyksenä juuri nyt

    10. 10

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Rikkaiden ja köyhien kuntien asukkaiden tuloissa isot erot – katso tienaatko enemmän kuin kotikuntasi asukas keskimäärin

    8. 8

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    9. 9

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    10. 10

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    10. 10

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    11. Näytä lisää