Valikko
Sunnuntai

Kirves herättää suuria tunteita – ja vielä suurempia tunteita herättää vipukirves

Heikki Kärnä kehitti turvallisemman kirveen. Se on herättänyt huomiota maailmalla, ja siitä on väitelty netissä. Toimittaja Ilkka Malmberg testasi vipukirveen Hehtaarilla.

Aloitetaan mahdollisimman mustasta: Nigerian yöstä ja Biafran sodasta. Vain pi­meässä saattoi saarrettuun Biafraan lennättää avustuskuljetuksia naapurivaltiosta Dahomeysta. Siellä oli lennonjohtajana Heikki Kärnä, Suomen Punaisen Ristin palveluksessa.

Vuosien mittaan Kärnä ehti toimia lennonjohtajana Saudi-Arabiassa, Malesiassa, Qatarissa ja lopuksi Malmilla, lennonjohdon päällikkönä.

Monivaiheisen uran jälkeen alkoi eläkeaika. Kärnä ja hänen vaimonsa Marjatta ostivat talon Sipoon Gumbosta. Tontti oli iso ja kallioinen.

”Ja niin paljon puita, ettei nähnyt mihinkään. Ihan pimeänä.”

Kärnä ryhtyi kaatamaan ja pilkkomaan. Hän pilkkoi ja pilkkoi ja mietti samalla kirvestä. Se oli ainakin toista tuhatta vuotta ollut samanlainen. Eikö sitä voisi vähän parantaa? Eikö sen kehittely ole jäänyt vähän kesken?

Sen vuoksi tulin Kärnän luo Sipooseen, ennen kuin lähdin käymään Hehtaarilla. Halusin nähdä hänen keksintönsä, vipukirveen.

Se on herättänyt paljon huomiota maailmalla, siitä on väitelty nettisivustoilla, ja se on saanut Innosuomi-palkinnon. Kärnä nostaa vielä kaksin käsin pöydälle painavan pystin: amerikkalainen Handy Innovation Award.

Kirves on sen verran myyttinen esine, että siihen liittyy paljon tunteita. Jotkut tunsivat itsensä varmaan loukatuiksi, kun Kärnä kävi muuntelemaan moista perinnekalua. Sillähän Suomi oli rakennettu, kaadettu puut ja veistetty hirret. Saha on näitä nykyajan kotkotuksia.

Kärnän vipukirvestä esittelevä Youtube-video on ladattu 6,5 miljoonaa kertaa. Yhdysvalloissa Kärnän kirvestä on esitelty sellaisissa alan julkaisuissa kuin Men’s Journal ja Mother Nature. Sen jälkeen tilauksia alkoi sataa joka puolelta, niitä sai ottaa vastaan yötä myöten. Kirveen hinta oli noin 200 euroa.

Vuonna 2014 vipukirveitä tilattiin 4 693 kappaletta, rouva Kärnä tarkistaa kirjanpidosta.

Kärnä pitää puiden pilkkomista vaarallisena. Jostain syystä sitä ei sovi sanoa ääneen, koska olemme olevinamme niin metsäsuomalaisia.

Pitkän hakkuu-urakan aikana tuli monta vaaratilannetta.

”Terä sinkoili sinne tänne. Meni saappaanvarsia, ja turvahaalariin tuli viiltoja.”

Kirvestä käytellään syrjäisillä mökeillä ja saarissa, joista ei äkkiä sairaalaan päästä. Käyttäjät ovat usein tottumattomia kaupunkilaisia. Moni suomalainen kantaa kirveenhaavoja.

Kärnä halusi kehittää kirveen turvallisuutta.

Hän korostaa, että varren pitää olla pitkä. Silloin se ei ohilyönnissäkään osu omaan koipeen.

”Alle 90-senttisen varren liikerata ohjaa suoraan jalkaan.”

Lyöjän pituudella ei ole väliä, sillä, hämmästyttävää kyllä, ihmisten kädet roikkuvat suurin piirtein samalla tasolla, väittää Kärnä.

Nousemme vierekkäin. Totta.

Turvallisuutta lisää myös se, että kirves ei uppoa syvään. Tyypillinen vaaratilanne seuraa silloin, kun puu on jo piilevästi haljennut, kerätään voimia kunnon iskuun – ja se humahtaa läpi turhan lujaa. Vipukirves ei juutu kiinni. Sen terä voi olla tylsä.

Koko kirves on ajateltu uudelleen.

Vipukirveen varsi on suora, siinä ei ole kaarevaa pontta. Hanskojen on hyvä olla synteettiset ja vähän liukkaat, sillä terän on tarkoitus viime hetkellä kallistua hieman oikealle ja vivuta puu halki. Halkaisuvoima muuttuu sivuttaiseksi lohkaisuvoimaksi.

Siirrymme pölkylle. Kärnä asettelee mahdollisimman oksaisia pöllejä autonrenkaaseen – kätevä temppu, jolla puut eivät lentele ympäriinsä.

Hän kohottaa kirveen pystyyn mutta ei ota vauhtia pään takaa.

”Ei tämän pitemmälle. Ei niin kuin amerikkalaiset, jotka tekevät vielä tällaisen kiertoliikkeen. Siinä repii ittensä. Ei mitään tolkkua.”

Kärnä lyö nykäisemällä alas. Ja kops. Puu on halki. Oikean puoleiseen puoliskoon on jäänyt jälki kirveen terän oikealla puolella olevasta ulokkeesta.

”Kyllä antaa tyydytystä, kun saa vaikean känkkyrän halkeamaan.”

Etsimme vielä hankalampaa pölliä, sellaista, joka on jäänyt kasaan pitkäksi aikaa odottamaan voittajaansa. Kärnä nimittää sellaista nautiskelupuuksi. Sellaista joutuu ensin vähän miettimään ja suunnittelemaan. Sitten vipukirves nousee.

Kops, kops, kops – ja taas on pölli pilkkeinä.

Saan vuorostani yrittää. Vipukirves on pitkä ja tuntuu siksi kovin painavalta. Kaksi ja puoli kiloa. Kärnällä on myös uudempi ja ke­vyempi malli: 1,7 kiloa.

Lyöntitekniikka tuntuu oudolta. Ei kaaressa vaan suoraan alas, nykäisemällä. Ja lopuksi ote hieman löystyy. Ei tyylikäs suoritus, mutta lopulta pölli on pilkottu.

Kärnä antaa lainaan kaksi vipukirvestä. Saisin kokeilla niitä Hehtaarilla.

Hehtaarilla puut ovat sen verran kitukasvuisia, että niistä ei tule paksuja pölkkyjä. Raskas vipukirves tuntuu turhan isolta vehkeeltä niiden pilkkomiseen.

Mutta otetaanpa kunnon tervasjuurakko. Sellainen, joka on joskus tsaarin­aikaan alkanut kitua, sulkeutunut ja vetänyt syitään sata vuotta aina vain tiukempaan solmuun, erittänyt tuskissaan tervaa ja jäänyt katkeraksi, tervaiseksi nyrkiksi, josta kirves pompahtaa helähtäen pois.

Asetan epämääräisen, hevosenpään näköisen möykyn pölkylle ja kohotan Kärnän kirveen.

Menee siinä tovi, mutta lopputuloksena on kasa tervaspilkkeitä. Vahva tervan haju leijailee ilmassa. Voittaja.

Mutta varsinaisesti olin tullut parkkaamaan. Naapurini Kalle oli kaatanut ohuita runkoja, joista on tarkoitus kesällä rakennella. Ne piti parkata eli kuoria.

Parkkaamisen idea on, että puu kuivuu ja kevenee. Se lähtee myös kauniisti harmaantumaan, eivätkä toukat syö sitä.

Kalle oli rakentanut parkkuutelineen ja lainannut parkkuuraudan, jolla vedellessä ja työnnellessä kuori ja sen alla oleva nila ja jälsi irtosivat pitkinä suikaleina. Molemmat tuttuja lähinnä sanaristikoista.

Parkkuu ei ollut hassumpaa hommaa sekään. Aurinko paistoi, pihka ja tuore puu tuoksuivat.

Kuorintaa pidettiin rankkana työnä, joka kävi selän päälle. Parkkuu-urakoita tehtiin joskus kesällä yöaikaan, kun ei ollut niin kuuma eikä ollut niin paljon paarmoja. Paidoista tuli kuulemma niin pihkaisia, että ne sai jättää pystyyn seisomaan.

Siitä on pitkä aika. Nykykaupunkilaiselle hommasta tulee mieleen toinen keväinen asia: tuore parsa. Työkalutkin ovat samanlaiset: parsaveitsi ja parkkuurauta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirves
  • Hehtaari
  • Ilkka Malmberg

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    3. 3

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    4. 4

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    5. 5

      Herätkää poliittiset päättäjät – Suomi on sairastunut, ja taudin nimi on avoin rasismi

    6. 6

      Jean-Claude Juncker BBC:lle: Britannia joutuu maksamaan brexitistä suunnilleen 50 miljardia puntaa – ”Emme ole naiiveja”

    7. 7

      Kakussa listeriaa, jyvien joukossa jyrsijän papanoita – EU:n palvelu varoittaa kytevistä ruokaskandaaleista

    8. 8

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    9. 9

      Intialainen kansanedustaja suuttui paikasta turistiluokassa – löi matkustamo­työntekijää sandaalilla 25 kertaa

    10. 10

      Rikosepäily ylimmän syyttäjän toimista on kiinnostava, mutta niin ovat tapauksen taustatkin – näin ne linkittyvät Jari Aarnioon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    3. 3

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    4. 4

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    5. 5

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    6. 6

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    7. 7

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    8. 8

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    9. 9

      Yle sai JSN:ltä langettavan päätöksen poliittiseen painostukseen taipumisesta

    10. 10

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää