Yksin jääneet – kymmenissä Suomen kunnissa miehille ei riitä naisia

Suomessa on 155 kuntaa, joissa on merkittävästi enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Nyt olisi aika tehdä asialle jotain, sanovat perhetutkijat. Kolme poikamiestä Joutsasta kertoo, millaista on elää yksin.

Keltaisen omakotitalon pihassa seisoo mies kukkapenkissä. Talon isäntä Kari Valtonen on ylpeä kukistaan, jotka puskevat vaaleanvihreinä esiin mullasta.

Avovaimo teki kukkapenkin paraati­oven edustalle ensimmäisenä keväänä. Silloin kun vastarakennettuun taloon yhdessä muutettiin. Teki ja piti huolta, ennen kuin kyllästyi Valtosen kanssa elämiseen ja lähti.

Lähdöstä on nelisen vuotta, eikä Valtonen ole sen jälkeen juuri käyttänyt talon paraatiovea. Työkseen tukkirekkaa ajava isäntä kulkee sisään ja ulos sivuoven kautta. Se on Valtosesta riittävän hyvä reitti kotiin, jossa hän ei yksin oikein viihdy.

Valtonen sanoo ymmärtävänsä avovaimon lähdön syitä.

”Minä olin työhullu, ja avovaimolla oli viisi lasta ja lapsenlapsia. Minusta väkeä kävi liikaa, ja osoitin mieltäni. Lähdin puukasalle”, Valtonen kertoo ja astuu pois penkistä.

”Mutta kyllä minä sitä rakastin.”

Etelästä tultaessa Valtosen talolle käännytään Nelostieltä heti Joutsan keskustan jälkeen. Jyväskylään olisi vielä tunnin matka, mutta jäädään nyt tähän alle viiden tuhannen asukkaan kuntaan.

Joutsa nimittäin on yksi niistä kymmenistä Suomen kunnista, joissa miehiä on merkittävästi enemmän kuin naisia. Katsotaanpa tilastoja: vuodesta 2000 viime vuoteen asti 20–44-vuotiaita joutsalaismiehiä on ollut sataa naista kohti keskimäärin 118. Parhaassa naimaiässä olevia miehiä.

Tämä sukupuolijakaumaksi kutsuttu suhdeluku on Joutsassa tismalleen sama kuin Kiinassa. Siis maassa, joka on surullisen tunnettu ankarasta väestöpolitiikastaan. Poikalasten suosiminen ja tyttösi­kiöiden abortoiminen ovat johtaneet Kiinassa miesten ja naisten rajuun epäsuhtaan. Kiinan koko väestöä kuvaava luku on peräisin tuoreimmasta, vuoden 2010 suuresta väestökartoituksesta.

Suomessa oli viime vuonna Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 155 kuntaa, joissa nuorten aikuisten eli 20–29-vuotiaiden sukupuolijakauma oli vähintään yhtä epätasapainossa kuin Kiinassa. Suomessa on yhteensä 313 kuntaa.

Miesten ja naisten epäsuhta on viime vuosina vain suurentunut, sanoo perhetutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta. Miesten määrä ylittää naisten määrän yli 200 kunnassa kaikissa 20–69-vuotiaiden ikäryhmissä.

Oheinen kuntakone näyttää naisten ja miesten sukupuolijakauman kaikissa Suomen kunnissa. Luvut ovat viime vuodelta, ja ne on laskettu ikäryhmittäin. Juttu jatkuu kuntakoneen jälkeen.

Lainialalla on edessään myös tuoreet tiedot suomalaisnaisten lapsiluvusta: meillä kokonaishedelmällisyys eli naisten keskimäärin saama lapsimäärä on romahtanut 1,65:een 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen huippulukemista. Vuonna 2009 sama luku oli 1,9, mikä oli eurooppalaisittain korkea lukema.

”Silloin ajateltiin, että Suomeen on tulossa vauvabuumi ja että siitä on kiittäminen onnistunutta perhepolitiikkaa. Nyt on pudottu, eikä Suomessa ole herätty sukupuolijakauman epäsuhtaan ja kumppanin löytämisen vaikeuteen”, Lainiala sanoo.

Meillä ei ole laadittu kansallisia hätäohjelmia. Miksi pariutumisongelmat eivät ole meillä samanlainen väestökatastrofi kuin Kiinassa, jossa epäsuhta on johtanut aktiivisiin tyttöjen pelastustoimiin?

Koska meiltä naiset eivät puutu kokonaan vaan he ovat muuttaneet Joutsan kaltaisista kunnista suuriin kaupunkeihin, Lainiala vastaa. Eniten naisia suhteessa miehiin on Helsingissä ja Turussa.

Suurissa opiskelijakaupungeissa nuorilla naisilla voi olla vaikeuksia löytää sopivaa miestä, mutta yleisesti suomalaismiehillä tilanne on naisia hankalampi.

Naiskadosta kärsivissä kymmenissä kunnissa miehet jäävät helpommin ilman parisuhdetta ja lapsia, vaikka kotiseudulleen jäävät miehet haluaisivat sitoutua.

Helsingin ja Turun kaltaisissa kaupungeissa ihmiset sitä vastoin eivät Lainialan mukaan solmi suhteita yhtä herkästi kuin pikkupaikoissa. Kaupunkilaisnaisilla on keskimäärin korkeampia uratavoitteita sekä määrällisesti runsas joukko sinkkumiehiä ulottuvillaan.

Yksilöiden kannalta kumppanin saamisen vaikeus on Lainialan mukaan suuri ongelma.

Kari Valtonen löysi entisen avovaimonsa viitisentoista vuotta sitten työpaikaltaan. Silloin viisikymppinen Valtonen oli Joutsan kunnalla traktorikuskina, ja vihdoin löytyi nainen, joka vei siihen asti irtosuhteilla läheisyydentarpeensa tyydyttäneen Valtosen sydämen.

Syksyllä 63 vuotta täyttävälle Valtoselle on riittänyt töitä kotiseudulla. Sen sijaan monille naisille sopivan työpaikan löytäminen on Joutsassa miehiä hankalampaa. Naiset lähtevät pieniltä paikkakunnilta miehiä herkemmin. Sen on huomannut Valtonenkin.

”Ehkä jotkut naiset lähtevät myös parempien miesten perään. Itse olen vain kansakoulun käynyt, vaikka kortistossa ei ole koskaan tarvinnut olla.”

Nuorempana Valtonen asui kolme vuotta Vantaalla. Mutta kaupungissa olo tuntui kurjalta, ja liikennevalot ahdistivat.

Saman tunteen jakaa toinen joutsalaismies, 22-vuotias Pyry Lavia. Hän asui teininä Jyväskylässä mutta palasi Joutsaan. Putkimiehellä riittää töitä.

On turvallista olla siellä, mistä on lähtöisin, Lavia sanoo. Metsästys ja kalastus ovat hänelle tärkeitä, ja tuttuihin maastoihin pääsee helposti ja nopeasti. Läheiset ihmissuhteet pitävät kiinni kotipaikassa.

”Miehet tulevat lapsuudenkavereiden kanssa niin hyvin toimeen, ettei niistä haluta luopua. Naisille tulee keskenään helpommin riitoja, niillä menee välit poikki”, Lavia uskoo.

Naisten lähtö kaupunkeihin ja kauppaloihin huomattiin jo 1950–60-luvulla. Moni heistä sai silloisten tilastojen mukaan töitä teollisuuden tai kaupan alalta.

Miehiä viivyttää aluksi asevelvollisuus. Toinen syy miesten ja naisten väliseen epäsuhtaan on se , että pikkupaikoissa eletään pienyrittäjyydestä, maanviljelystä ja metsätöistä – tyypillisesti miesten töistä.

Nuorille naisille viesti on selvä: Suomessa kotiäitiys ei lyö leiville eikä ole laajasti yhtä arvostettua kuin monissa muissa maissa. Parempi kouluttautua, että pääsee elämässä eteenpäin.

Mutta sitten kun paperit korkeakoulusta on saatu, kotipaikalta ei usein löydy koulutusta vastaavaa työtä.

Päinvastoin kävi joutsalaiselle Esko Pekkalalle. Nyt 31-vuotias Pekkala lähti lukion jälkeen Joutsasta ammattikorkeakouluun. Paikka sähköinsinöörilinjalle irtosi Mikkelistä.

Pekkala oli aikeissa hakea ensimmäistä työpaikkaa Tampereelta tai Jyväskylästä. Mutta nyt, viisi vuotta valmistumisensa jälkeen, hän remontoikin suvun pirttiä Joutsassa. Vanhan tuttavan isä nappasi miehen sähkösuunnittelijakseen suoraan Mikkelistä.

”Joutsassa olisi naisille erittäin hyvät markkinat”, Pekkala velmuilee. Hymy kiepauttaa hänen suupielensä kiemuralle kuin kissan hännän.

Pekkalalla sopiva nainen on vielä haussa. Opiskelupaikkakunnalta Savosta ei löytynyt tyttöystävää, sillä samalla sähköinsinöörilinjallakin oli vain yksi naisopiskelija. Eivätkä naiset ole perässä juosseet, Pekkala tokaisee.

Remonttitöiden ohella sinkkumiehen arkea rytmittää joutsalainen perinne: sahdin teko. Pekkala elvyttää sahtiperinnettä samalla tiellä, Puutteenkujalla, asuvan sahti-intoilijan kanssa.

”Ja olenhan minä Flanelsin maskottikin”, Pekkala sanoo. Flanels on salibandyseura, jonka ikämiesjoukkueeseen Pekkala ei alle 35-vuotiaana vielä pääse.

Miesporukassa naureskellaan, että pitäisi Pekkalallekin nainen saada.

”Että Joutsasta tyttö? No, ei tule löytymään! Ei ainakaan nyt ole tuttavapiirissä ketään.”

Huonoimmin naimamarkkinoilla pärjäävät vähiten koulutetut miehet. Korkeasti koulutetut naiset taas saavat tilastojen mukaan vähän lapsia. Nämä kaksi ääripäätä eivät juuri kohtaa arkielämässä.

Sen tietää myös tutkimustulokset analysoinut perhetutkija Lainiala.

”Olen itse korkeasti koulutettu. Missä tapaisin naisia, joilla ei ole korkeakoulutusta? Mahdollisesti kaupan kassalla tai parturissa.”

Suomessa pariutumistyyli on homogaminen. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna, että ihmiset valitsevat tavallisesti kumppanikseen ihmisen, jonka koulutus vastaa omaa koulutustasoa.

Liikkuvaisimpia ovat juuri Esko Pekkalan kaltaiset ammattikorkeakoulun käyneet suomalaiset tai sellaiset, joilla on keskeneräisiä opintoja.

Muunlaisia ihmisiä voi silloin tällöin kohdata vaikka baarissa, mutta Lainialan mukaan silloinkin jo lyhyen sananvaihdon jälkeen yleensä huomaa, ollaanko samankaltaisista piireistä.

Suuri ero Kiinaan on se, että siellä kymmenet miljoonat poikamiehet eivät saa vapaasti muuttaa etsimään naista ja omaa elämää kaupungeista.

Kiinassa tiukahko asuinpaikan rekisterijärjestelmä määrää, että ihminen on oikeutettu terveyspalveluihin ja sosiaalietuihin vain tietyssä paikassa. Ellei puolisoa löydy ja suku jatku, tragedia on Kiinassa suuri koko suvulle, kuvaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Ei yksinäisyys ole pikkujuttu Suomessakaan.

Väestöliiton tutkimukset osoittavat, että kymmenissä naiskadosta kärsivissä kunnissa on miehiä, jotka eivät elämänsä aikana saa lainkaan puolisoa ja lapsia.

Miehet toivovat yhtä monta lasta kuin naiset, mutta naisia useampi mies jää ilman perillisiä. Naisista ilman lasta on joka viides, mutta 40–45-vuotiaista miehistä useampi kuin joka neljäs on lapseton.

”Se on iso vähemmistö miehistä”, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Väestöliiton tietojen mukaan jo nuoret aikuiset vakiintuvat pienillä paikkakunnilla. He menevät kaupunkilaisia useammin avioliittoon kuin avoliittoon ja saavat lapsia nuorempina.

Kaupungeissa taas on enemmän naisia, mikä johtaa Rotkirchin mukaan siihen, että liitot ovat epävakaita ja eroja tulee enemmän kuin pienillä paikkakunnilla. Jos miehillä on varaa valita, he solmivat useita liittoja ja saavat lapsia usean naisen kanssa. Naiset puolestaan valitsevat keskimäärin sitoutumishaluisia ja turvallisia perheenisiä. Tämän ovat vahvistaneet useissa maissa tehdyt väestötutkimukset.

Nyt kun naisten odotettavissa oleva lapsiluku on Suomessa keikahtanut laskuun, on myös väestönkasvun kannalta ikävää, etteivät ihmiset kohtaa toisiaan.

HS:n kartta näyttää Suomen kunnat, joissa epäsuhta on vähintään 120 miestä sataa naista kohti. Tiedot on jaoteltu ikäryhmittäin, aluksi on näkyvillä 20–29-vuotiaiden tilanne. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Nuorimmissa ikäryhmissä miesten ja naisten epäsuhta on suurimmillaan.

Lohdutukseksi Pyry Lavian kaltaisille nuorille miehille perhetutkija Lainiala sanoo, että vapaiden ihmisten joukkokin on vastaavasti vielä suuri. Toisin kuin esimerkiksi Intiassa, jossa vanhemmat pariuttavat nuoria jo paljon aiemmin.

Juuri nyt Lavialla onkin kannustin etsiytyä ihmisten ilmoille. Rakkaus on nimittäin päässyt häneltä karkuun.

Tyttöystävä lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin. Ilman lähtöä eroa tuskin olisi tullut, mutta Lavia kertoo, että yhdessä päätettiin erota. Vuosi etäsuhdetta tuntui liian pitkältä ajalta.

Ajatus oli, että jossain vaiheessa vuotta kumpikin saattaa kaivata läheisyyttä ja että kumpikin haluaa tutustua uusiin ihmisiin.

”Aloitin seurustelun 14-vuotiaana. Suhteet ovat kaatuneet pettämisiin, valehteluun, ja sitten on ollut omia virheitä”, Lavia sanoo.

Haaveissa Lavialla on omakotitalo. Varmasti mieluisa olisi sellainen suuri, jollaisessa Kari Valtonenkin asuu.

Mutta ei vielä. Lavia kokee olevansa liian nuori – pitää päästä vapaasti lähtemään, jos tulisi halu katsella muutakin maailmaa kuin omat kotikulmat.

”Olen minä perhettä ja lapsiakin kerinnyt ajatella. Jossain vaiheessa niitä muksuja tulee”, Lavia sanoo.

Turvapaikanhakijat voivat keikauttaa nuorten miesten määrän niin, että Suomi onkin oi­keasti Kiinan kaltaisessa tilanteessa. Erityisesti nuoret ja alimpien sosiaaliluokkien miehet ovat joutumassa uudenlaiseen kilpailuasetelmaan.

Suomessa ei kerätä tilastoja turvapaikanhakijoiden sukupuolesta ja iästä, mutta Ruotsin tilastot ovat käytettävissä. Ruotsissa nuorista turvapaikanhakijoista jopa neljä viidestä on miehiä.

Vielä ei ole varmuutta, kuinka moni heistä saa jäädä Ruotsiin. Mahdollisesti Ruotsin ikärakenne on vinoutumassa lopullisesti tietyissä ikäryhmissä, ellei naisia tule lisää esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta.

Lainiala vertaa syntymässä olevaa tilannetta Ranskan väkivaltaisiin lähiömellakoihin.

Yksi merkittävä syy lähinnä pohjois- ja länsiafrikkalaisista taustoista olleiden nuorten miesten turhautumiseen oli Lainialan lukemien lähteiden mukaan se, ettei monen miehen ole ollut helppoa saada puolisoa Ranskaan suvun entisestä kotimaasta eivätkä ranskalaisnaiset ole lämmenneet näille miehille.

Nyt kun Suomen hallitus on aikeissa vaikeuttaa perheenyhdistämistä, yksinäisistä miehistä voi tulla katkeria.

”Perhe juurruttaa. Tätä on tärkeä pohtia nyt”, Rotkirch sanoo.

Pohtimisen ohella toimeenkin voisi tarttua.

Väestöliitto ei ole tehnyt virallisia suosituksia suomalaisten pariuttamiseksi, mutta Rotkirchilla on kyllä ajatuksia.

Ensinnäkin nuorten miesten kouluttautumista kannattaa tukea, sillä koulutetuilla miehillä käy parempi flaksi. Toiseksi: koulutuspaikkoja ei kannata keskittää vain kasvukeskuksiin vaan huolehtia siitä, että niitä on joka puolella Suomea.

Myös yritykset voisivat miettiä rekrytointikäytäntöjään. Viime toukokuussa sosiaalisessa ja sitten muussakin mediassa kohahdutti lausunto: ”Meillä ei ole näihin hommiin naisia otettu.”

Lausahdus oli metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin työhönottajan suusta. Hän tyrmäsi naisteekkarin kesätyökyselyn.

”Miehetkin viihtyisivät pienillä paikkakunnilla, jos niillä toimivilla suurilla yrityksillä olisi naisillekin töitä. Nyt monet miehet joutuvat matkustamaan tyttöystäviensä luo”, Rotkirch sanoo.

Tasaiseen sukupuolijakaumaan kannattaisi Rotkirchin mukaan pyrkiä niinkin kouriintuntuvasta syystä, että yksin miehet ottavat liikaa riskejä ja esimerkiksi velkaantuvat yli varojensa.

Joutsalaisella pihamaalla Kari Valtonen on tarttunut haravaan. Ruohikko on sammaloitunut, ja kuopsuttaminen tekee sille hyvää. Valtonen miettii, että jos talon saisi myytyä, hän elelisi mukavasti ja voisi eläkkeellä vähän matkustellakin.

Valtosen keltaisessa talossa on monta tyhjää huonetta. Arkena hän lähinnä vain syö ja nukkuu kotona, mutta viikonloppuisin Valtonen saa yleensä seurakseen snautserin. Koirasta on yhteishuoltajuus entisen avovaimon kanssa. Samalla se on hyvä syy pitää yhteyttä.

Sillä Valtosen sydämessä kytee yhä kipinä.

”Yritin viimeiseen asti häntä takaisin, ja vieläkin on yritys. Olen valmis lupaamaan, että olisin nyt ihan toinen mies. Eläkkeellä vähenisivät työtkin.”

Viimeksi pyhäiltana, kun Valtonen oli viemässä koiraa takaisin, hän heitti lentosuukon entiselle avovaimolleen ja kysyi, miten olisi oikea suukko.

Ei onnistunut, mutta ehkä ensi kerralla.

Näihin kaupunkeihin naiset ovat menneet

 Helsinkiläisten 20–69-vuotiaiden joukossa on 92 miestä sataa naista kohti.

 Turussa on 96 miestä sataa naista kohti.

 Espoo, Tampere ja Vantaa ovat tasoissa: sataa naista kohti on 99 miestä.

 Jyväskylässä on liki sata miestä sataa naista kohti.

 Oulussa naisia ja miehiä on yhtä paljon.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    2. 2

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    3. 3

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    4. 4

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    5. 5

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    6. 6

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    7. 7

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    8. 8

      Taloussanomat: Seppälää haetaan konkurssiin

    9. 9

      Helsingissä asuvat marokkolaiset tuomitsevat Turun veriteon – ”En pidä häntä marokkolaisena, vaan pidän häntä terroristina”

    10. 10

      Näin neuvottelet itsellesi lisää palkkaa, neuvoo huippuyliopistoissa opettanut professori – ”Älä mieti vain sopimusta, vaan elämääsi sen jälkeen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    4. 4

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    9. 9

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    10. 10

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää