Valikko

Turhaa voimankäyttöä, terveydenhuolto retuperällä –pakolaisbisnekseen lähtenyt Luona saa rajua arvostelua työntekijöiltään

Kun Suomeen alkoi tulla turvapaikanhakijoita, Luona-yhtiö haistoi tilaisuuden. Se perusti useita vastaanottokeskuksia pääkaupunkiseudulle. Niissä ihmisten turvallisuus ja terveys ovat olleet vaarassa, kertovat yhtiön entiset ja nykyiset työntekijät.

Syyskuun 15. päivä vuonna 2015. Maahan on saapunut parin kuukauden aikana Tornion kautta 10 000 turvapaikanhakijaa, joille pitää saada nopeasti katto pään päälle.

Viranomaiset eivät ole varautuneet tilanteeseen. Maahanmuuttoviraston, kuntien ja SPR:n vastaanottokeskukset alkavat täyttyä, ja viraston edustajat soittelevat läpi yksityisiä yrityksiä.

Yhdessä numerossa tärppää.

Barona on opiskelija Markus Oksan tovereineen vuonna 1999 perustama henkilöstövuokrausyritys, joka on paisunut 250 miljoonan euron liikevaihdon konserniksi. Tytäryhtiö Luona, entinen Barona Hoiva, aloitti toimintansa vuonna 2014, ja se on tarjonnut asunnottomien ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita.

Luonan hallitukseen on haalittu politiikkaan kytköksissä olevia henkilöitä. Puheenjohtaja on Helsingin entinen sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen (sit), jäseniä kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), viestintäkonsultti Ulpu Iivari (sd) ja konsultti Pasi Natri (kok), joka on euroedustaja Miapetra Kumpula-Natrin (sd) mies.

Luonaa konsultoi kauppatieteiden maisteri Milja Saksi, lääkäripalveluyritys City Caren perustaja, josta tulee kuukautta myöhemmin yrityksen toimitusjohtaja.

Nyt Saksi kuvaa syyskuista tilannetta näin: ”Päätimme lähteä auttamaan.”

Tuona samana aamuna Luona alkoi varustaa Espoon Otaniemen entistä pelastusopistoa vastaanottokeskukseksi. Siellä oli asunut Baronan toisen tytäryh­tiön, Forenomin, majoitusasiakkaita, jotka siirrettiin pikaisesti muihin tiloihin.

Illalla Otaniemeen saapuivat ensimmäiset bussit.

”Emme yhtään tienneet, ketä odottaa”, Saksi muistelee. ”Busseilla saapui 200 ihmistä, lähinnä nuoria miehiä Irakista.”

Kilpailutus jäi siinä kiireessä hoitamatta, ja Maahanmuuttovirasto osti Luonan palvelut suorahankintana. Sopimuksetkin allekirjoitettiin vasta viikkoa myöhemmin.

Bisnesidea oli sinänsä nerokas: Baronan tytäryhtiöllä Forenomilla oli valmista majoituskapasiteettia, ja henkilöstöyhtiönä Barona pystyi löytämään nopeasti työvoimaa. Luonalla ei kuitenkaan ollut kokemusta turvapaikanhakijoista.

Luona kuulosti menestykseltä. Kuukaudessa yritys avasi kahdeksan vastaanottokeskusta: kolme Espooseen, kolme Vantaalle, kaksi Helsinkiin. Parissa kuukaudessa se palkkasi 250 työntekijää.

Yrityksen entisten ja nykyisten työntekijöiden mukaan tilanne Luonan keskuksissa oli kuitenkin kaoottinen. HS haastatteli tähän juttuun kymmenen entistä ja nykyistä työntekijää, joista vain yksi piti yhtiön toimintaa asianmukaisena. Haastateltavien nimiä ei kerrota, koska Luonan sopimukset kieltävät työntekijöitä puhumasta yrityksen asioista.

Työntekijöiden mukaan iso ongelma oli henkilökunnan epäpätevyys ja kokemattomuus.

”Menin sinne vapaaehtoiseksi, ja tunnin päästä minut oli palkattu”, kuvaa yksi työntekijä. ”Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija.”

Toinen kertoo, ettei häneltä tarkistettu koulutusta, työkokemusta tai kielitaitoa.

”Ei ollut mitään ohjeistusta, miten toimia tilanteissa ja kohdata pakolaisia. Piti koko ajan keksiä, miten homma hoidetaan johdon ollessa poissa.”

Luona palkkasi vastaanottokeskuksiin paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, joista osa oli ensimmäisessä työpaikassaan. Monet pärjäsivät hyvin, mutta joidenkin kohdalla oli ongelmia.

”Jotkut ohjaajat suosivat omasta etnisestä taustasta tulevia turvapaikanhakijoita. Se aiheutti raivoa muissa. Yksi somaliohjaaja haistatteli arabiaksi, heitteli ihmisten tavaroita ja aiheutti tappeluja.”

Työntekijän mukaan jotkut työntekijät ottivat asukkailta vastaan lahjuksia.

”Yksi ohjaaja sai suosikiltaan uuden älypuhelimen.”

Erityisen vaikeaa Luonalle oli haastateltavien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaan keskuksissa tulisi olla yksi terveydenhoitaja ja yksi sosiaalityöntekijä 150:tä asukasta kohti.

Haastateltujen mukaan Luona ei päässyt tavoitteeseen kuukausiin, vaan terveydenhoitajia oli keskuksissa vain toisinaan.

”Kouluttamattomat ohjaajat oli asetettu portinvartijoiksi päättämään, pääseekö asukas lääkäriin”, sanoo entinen ohjaaja. ”Kuumemittarikin olisi siinä auttanut.”

Hänen mukaansa ihmiset itkivät epätoivoissaan, kun eivät saaneet hoitoa. Vaivoihin annettiin Buranaa, muut lääkkeet käskettiin ostaa 92 euron kuukausittaisella vastaanottorahalla. Hampaita jotkut turvapaikanhakijat vetivät itse.

Entinen terveydenhoitaja kertoo olleensa kädetön: vastuulla oli 800 ihmistä, lääkkeitä ei saanut ostaa, ja lääkäriin sai lähettää vain viisi ihmistä päivässä.

Potilas Rebwar Nadir Qadir, jolta on ammuttu leuka murskaksi, ei saanut suositeltua proteesia. Hän kertoo, ettei saanut kahteen kuukauteen edes särkylääkettä. Kiinteän ruoan­ syönti tuottaa kipua, mutta muuta ei ole tarjolla.

Mielenterveyteen ei haastateltujen mukaan kiinnitetty mitään huomiota, vaikka moni oireili pahasti.

”Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään. Kirjoitin asiasta raportin, mutta se poistettiin”, sanoo yksi työntekijä.

Turvapaikanhakijoiden lääkäripalvelut tuottaa pääkaupunkiseudulla lääkärikeskus Aava. Maahanmuuttovirasto korvaa lääkärilaskut Luonalle.

”Lääkärikäyntejä piti välttää”, sanoo yksi työntekijä. Häntä kummastuttaa, että terveysasiat olivat retuperällä, vaikka Luonan lääketieteellisenä johtajana toimii tunnettu lääkäri, Paperittomien klinikan perustaja ja Diakonissalaitoksen entinen ylilääkäri Pekka Tuomola.

Toimitusjohtaja Milja Saksi vakuuttaa, että kaikki akuutit tapaukset on hoidettu.

Sosiaalityöntekijöitä ei haastateltavien mukaan juuri näkynyt keskuksissa.

”Vastaanottokeskuksen johtaja rehenteli, ettei hän palkkaa yhtään sosiaalityöntekijää, koska nämä kuulemma vain pariutuvat asiakkaiden kanssa”, kertoo yksi.

Terveydenhuollon ongelmat tulivat julkisuuteen tammikuussa, kun Nihtisillan vastaanottokeskuksessa asunut 21-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija kuoli aivoverenvuotoon.

Työntekijän mukaan mies oli valitellut pitkään voimakasta päänsärkyä, mutta sai hoidoksi vain Buranaa. Viranomaiset tutkivat tapausta. Luonan antaman selvityksen mukaan aivoverenvuoto ei olisi ollut estettävissä aiemman oireilun perus­teella.

Toinen iso ongelma Luonan keskuksissa on ollut haastateltavien mukaan turvallisuus. Vartijoiden työ on stressaavaa, sillä osa turvapaikanhakijoista käyttäytyy aggressiivisesti, ja välillä keskuksessa saattoi haastateltavien mukaan olla vain yksi yövartija.

Useiden haastateltavien mukaan tilannetta vaikeutti, että vartijoissa oli avoimia rasisteja, jotka päihtyivät vallasta.

”Jos yritti olla asiallinen, vartijat nauroivat, että mitä sä noita partalapsia hyysäät, ei niille tarvitse puhua”, kertoo yksi ohjaaja. ”Kun ehdotin, että jalkansa loukannut asukas käytäisiin hakemassa lääkäristä, naurettiin, että kyllä se voi linkata yhdellä jalalla.”

”Moni vartija näytti nauttivan konflikteista, myös maahanmuuttajataustaiset”, sanoo toinen. ”Oli turhaa voimankäyttöä, ja raudoituksesta tuli tapa: mies lattialle, jalka niskan päälle ja käsiraudat kiinni.”

Vastaanottolain mukaan turvapaikanhakijoiden huoneisiin ei mennä ilman lupaa, mutta työntekijät kertovat, että osa vartijoista teki ratsioita edes koputtamatta ovelle ja ihmisiä siirreltiin mielivaltaisesti keskellä yötä.

Sisäiseksi ”rangaistussiirtolaksi” muodostui Hyvinkäälle perustettu syrjäinen vastaanottokeskus, jonne siirrettiin väkivaltaisia turvapaikanhakijoita. Työntekijät ja asukkaat kutsuvat keskusta sikalaksi, sillä se toimii entisessä sikojentutkimuslaitoksessa.

Toimitusjohtaja Saksin mukaan vartijoihin liittyvät ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia, joihin on puututtu. Ketään ei ole irtisanottu, mutta joidenkin työsuhteita ei ole jatkettu.

Luonan tiloista vain osa on alun perin suunniteltu majoituskäyttöön. Alussa keskuksissa oli täyttä.

Milja Saksin mukaan Luonassa ei ole koskaan majoitettu käytävälle, mutta työntekijät kertovat toista: sänkyjä tai patjoja oli kellarissa, komeroissa ja käytävillä. Huoneessa saattoi olla lähes kaksikymmentä ihmistä. Sunneja, šiioja, afgaaneja ja kurdeja sullottiin sekaisin.

”Välillä tuntui, ettei kellään ollut tietoa, minne kukin on majoitettu”, sanoo yksi haastateltu. ”Maahanmuuttovirastolle keksittiin jotain lukuja.”

”Palo-oven molemmin puolin saattoi maata ihmisiä”, kertoo toinen.

”Ainoa, mikä johtoa kiinnosti, oli palotarkastajan käynnit. Kerran soitettiin, että tyhjentäkää aula, voi olla tulossa tarkastus.”

Useammassa keskuksessa on ollut vedensaantiin ja jätevesiin liittyviä ongelmia. WC- ja suihkutilojen määrä ei ole ollut riittävä, ja ne olivat usein tukossa.

”Parille sadalle hengelle saattoi olla yksi suihku, jossa käytiin kolmen minuutin vuoroissa”, sanoo yksi haastateltu.

Työntekijät kertovat, että keskuksissa tehtiin jatkuvasti remonttia samaan aikaan kun niissä asui ja työskenteli ihmisiä. Joissakin keskuksissa turvapaikanhakijat tekivät remonttitöitä palkattomina vapaaehtoisina.

Luona on viime kuukausina hankkinut vastaanottokeskuksiksi vuokraamiaan kiinteistöjä omistukseensa esimerkiksi Robert Huberin tiellä, Siikajärvellä ja Kutojantiellä. Sen kannatti remontoida tiloja, sillä Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanottotoiminnan vaatimat korjaukset, esimerkiksi suihkujen asennukset ja väliseinien pystytykset.

Ne työntekijät, joilla on kokemusta sekä Luonasta että SPR:n tai Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksista, kuvaavat niillä olevan eroa kuin yöllä ja päivällä.

”SPR:n keskuksissa on heti alusta al­kaen selvät säännöt asukkaille”, sanoo työntekijä, joka on työskennellyt molemmissa. ”SPR:n työsopimuksissa on sel­keästi määritellyt tehtävät. Voi olla kokki tai siivooja, muttei kaikkea yhtaikaa.”

”SPR:llä on koulutettua työvoimaa, sopivat tilat, valmiit tiimit ja ohjeet, miten toimia hätätilanteissa. Johto on kokenut ja koulutettu. Terveydenhoito on järjestetty paremmin, keskuksissa on hoitajia. Toisin kuin Luonalla, asukkaille tarjotaan erikseen iltapala, mikä rauhoittaa iltoja”, katsoo toinen.

Luonalla iltapala tarjotaan yleensä pussukassa päivällisellä, joka voi olla jo kello 16.

Luonan palkoissa on suuria eroja. Yksi ohjaaja kertoo tienanneensa yövuoroista kymppitonnin kuussa. Maahanmuuttajataustaisille on maksettu 10–12 euroa tunnilta. Suuri osa on haastateltujen mukaan töissä nollasopimuksella, jolloin viikkotyöaikaa ei ole määritelty.

Haastateltavien mukaan henkilökuntaa on kielletty keskustelemasta palkoista vaitiolovelvollisuuteen vedoten. Joidenkin palkkoja alennettiin, kun työsopimus umpeutui.

”Kaikki maahanmuuttajataustaiset työntekijät eivät tiedä oikeuksistaan. Heitä on helppo johtaa pelolla. Jos heittäytyy hankalaksi, ei saa vuoroja”, sanoo ohjaaja.

Luonan avainhenkilöt saivat Saksin mukaan loppuvuonna bonuksia. Tänä vuonna palkitsemiskriteerejä ovat ”ammatillisuus ja laatu”.

Luona on halunnut estää muunkin tiedon saannin toiminnastaan. Työntekijät ovat allekirjoittaneet tiukan vaitiolovelvollisuuden, jonka mukaan heiltä voidaan periä jopa puolen vuoden palkka, jos he paljastavat salaisuuksia.

Saksin mukaan kyse on ”asiakkaisiin liittyvistä tiedoista ja yhtiön liikesalaisuuksista”.

Myös vapaaehtoisten on pitänyt allekirjoittaa vaitiolosopimus.

Vapaaehtoisia Luona on ottanut keskuksiinsa muita toimijoita nihkeämmin. Esimerkiksi Siikajärven keskukseen ei syksyllä päästetty lääkäreitä ja kielen­opettajia.

Henkilökunnan vaihtuvuus Luonan keskuksissa on ollut haastateltavien mukaan suurta: ihmisiä on saattanut lähteä uupuneina kesken työvuoron.

”Jotkut kieltäytyivät jatkamasta, koska eivät pitäneet toimintaa eettisenä. Yksi maahanmuuttajataustainen sairaanhoitaja sai lähteä kesken työpäivän, kun hän huomautti ohjeiden noudattamisesta”, kertoo toinen.

Yhden vastaanottokeskuksen johtajan työt päättyivät maaliskuun lopulla ”luottamuspulan vuoksi”, kun hän kirjelmöi ongelmista Maahanmuuttovirastolle.

Monia henkilökuntaan kuuluvia yhtiön toiminta pöyristytti. Yksi kertoo saaneensa vaikutelman, että yritys yritti pelata aikaa Maahanmuuttovirastoon nähden minimoidakseen kulujaan eikä edes halunnut kehittää toimintaansa.

Toisen mukaan Luonan ongelmia ei voi selittää kiireellä, koska ne jatkuivat kuukausia.

Kolmas kertoo raportoineensa henkilöstömitoituksen puutteista johdolle, joka ei vastannut sähköposteihin.

Ylen haastattelussa helmikuussa Milja Saksi väitti saaneensa tietää Maahanmuuttoviraston henkilöstöohjeistuksesta vasta viikkoa aiemmin. Mitoitus on kuitenkin ollut jo Luonan syksyllä tekemien sopimusten liitteenä.

Afganistanilaisen turvapaikanhakijan kuoleman jälkeen asiat alkoivat purkautua. Maahanmuuttovirastoon ja eduskunnan oikeus­asiamiehelle kasautui valituksia Luonan toiminnasta. Yhden työntekijän mukaan sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhoitajia alkoi näkyä keskuksessa päivittäin vasta tammikuussa.

”Nyt kaikissa vastaanottokeskuksissa on ainakin yksi terveydenhoitaja ja so­siaalityöntekijöitä. Samat ihmiset, jotka olivat ennen tylyjä turvapaikanhakijoille, ovat nyt ystävällisiä, koska johto on ohjeistanut heitä niin”, kuvaa edelleen Luonan palveluksessa oleva työntekijä.

”Joissakin keskuksissa hoitaja lähettää lääkäriin, toisissa ei. Työntekijämäärä ei edelleenkään ole Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukainen, vaan he yrittävät yhä säästää”, väittää toinen.

Yksi selitys Luonan myöhäiselle heräämiselle löytyy viranomaisten lepsuudesta. Maahanmuuttoviraston edustajia ei keskuksissa juuri nähty ennen tätä vuotta.

Viraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen myöntää valvonnan puutteet.

”Ajateltiin, että hoidetaan majoitus ja perusasiat ensiksi, mutta ohjausmielessä meidän roolin olisi pitänyt olla isompi.”

Huhtikuussa virasto aloitti valvontaohjelman, ja tarvittaessa käydään ”ihan paikan päällä”.

Ovatko Luonan asiat nyt kunnossa?

”Viimeksi kun saimme sieltä kokonaisraportin, henkilöstöasiat olivat kunnossa.”

Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto teki Luonaan maaliskuussa kaksi tarkastusta, joissa ”ei noussut esiin kiireellisiä asioita”.

Luonan isoimmassa vastaanottokeskuksessa Robert Huberin tiellä Vantaalla on keväisenä perjantaina rauhallista. Turvapaikanhakija-parturi leikkaa asukkaiden tukkia.

Ruokasalissa on alkamassa illallinen: hieman epämääräisen näköistä riisimössöä, jota pari asukasta osoittelee inhoten.

Vessa lainehtii rukouspesujen jäljiltä. Saippuaa ei ole, vaikka sen luulisi olevan tärkeää infektioiden estämiseksi.

Samoja ihmisiä on asunut keskuksessa jo syksystä, mutta heidän määränsä on laskenut sadoilla noin 450:een, kun ihmisiä on siirtynyt asumaan muualle, kadonnut tai lähtenyt kotiin.

Nyt keskukseen on kuitenkin tuotu sata uutta ihmistä. Irakilaisen Humam Bdaiwin mukaan ihmiset ovat levottomia, koska he joutuvat vaihtamaan huoneita. Uusi makuusija pitää kuulemma etsiä itse. Suuri huolenaihe on myös kielteisten turvapaikkapäätösten suuri määrä.

Bdaiwi arvostelee terveydenhuoltoa.

”Lääkäriin pääsyä joutuu odottamaan pitkään. Kun olin flunssassa ja vatsataudissa, en saanut lääkettä, vaan minua kehotettiin ostamaan lääkkeet itse.”

Huonetoveri Muhammed Warid osallistuu suomen kielen tunnille, jota vetävät Laurean vapaaehtoiset opiskelijat. Suomen opiskelu kuuluu lakisääteiseen opintotoimintaan, mutta sitä ei ole järjestetty alusta asti.

Luonan jälkeen pakolaisbisnekseen ovat lähteneet yksityisistä hoiva­yrityksistä esimerkiksi Mehiläinen, Coronaria ja Pihlajalinna.

Koska Suomeen ei nyt juuri tule turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksia on päätetty supistaa 10 000 paikalla.

Luonalla on nyt 300 työntekijää ja 2 300 asukasta, mutta keskuksista lähtee 600 paikkaa. Yhtiö on jo lakkauttanut kaksi yksikköä. Elokuussa sulkeutuu Pitäjänmäen vastaanottokeskus, syksyllä Vantaan Sokkakujan ja Hyvinkään yksiköt.

Miksei supistuksia kohdisteta vieläkin enemmän Luonaan, jos sen kanssa on ongelmia?

”Haluamme, ettei kenttä ole vain SPR:n varassa”, sanoo Maahanmuuttoviraston Kuuluvainen.

Virastoa sitovat sopimukset. Osa on määräaikaisia ja jatkuu vuoteen 2017, osassa taas on puolen vuoden irtisano­misaika. Lisäksi osassa sopimuksista on määritelty paikkaluku, josta Maahanmuuttoviraston on maksettava, vaikkei asukkaita olisikaan tuota määrää.

Maahanmuuttovirasto ja Luona ovat salanneet kaikki sopimustensa taloudelliset yksityiskohdat vedoten liikesalaisuuteen. Viime vuonna yhden turvapaikanhakijan kulut olivat 66 euroa vuorokaudessa.

Vuonna 2015 Luonan liikevaihto pomppasi 16 miljoonaan euroon, josta suurin osa tulee pakolaisbisneksestä.

Yhtiön liikevoittoprosentti oli 1,5 eli heikko.

Osan tuloksesta tekee kuitenkin kiinteistöt omistava Forenom, joka ei vielä kerro viime vuoden lukuja.

Kukaan ei oleta, että turvapaikanhakijoille tarjottaisiin hotellitasoista palvelua, koska kyse on hätämajoituksesta. Mutta saako valtio sitä, mistä se Luonalle maksaa?

Palveluihin pitäisi kuulua majoituksen lisäksi neljä ateriaa päivässä, sosiaali- ja terveyspalvelut, vastaanottorahan jako, turvallisuus, työ- ja opintotoiminta, tulkkaus, ohjaus, neuvonta ja vapaa-ajantoiminta. Lisäksi vastaanottokeskuksen pitäisi maksaa harkinnanvaraista käyttörahaa esimerkiksi lääkkeisiin, mutta entisen työntekijän mukaan sitä ei maksettu.

”Heidän liiketoiminnassaan on eettinen ristiriita”, hän sanoo. ”On hädänalaisia asiakkaita, jotka eivät tiedä oikeuksistaan. He eivät saa samantasoisia palveluja kuin muualla.”

Voisiko Luona palauttaa valtiolle rahaa, jos se ei ole kaikkialla kyennyt toimittamaan luvattua palvelua?

Saksi katsoo kysyjää epäuskoisena.

”Olemme ymmärtääkseni järjestäneet kaikkea.”

Pakolaisvirtojen ehtyminen ei välttämättä merkitse kuoliniskua Luonalle, sillä yhtiöllä on suuret suunnitelmat.

Se on tehnyt 2 172 asukkaastaan osaamiskartoituksen. Se on esitellyt nopean työllistymisen mallinsa, joka alkaa vastaanottokeskuksessa ja jatkuu oleskeluluvan saamisen jälkeen työllistymisellä Baronan kautta ja asumisella Luonan vuokraamassa asunnossa.

Kokeilussa on Saksin mukaan mukana parikymmentä pakolaista.

Yhtiö tarjoaa niin sanottua välivuokrausmallia, jossa Luona hankkii maahanmuuttajille asunnot yksityisiltä vuokran­antajilta ja takaa vuokranmaksun ja asunnon kunnon. Luona on jo hajasijoittanut 200 turvapaikanhakijaa, pääasiassa perheitä, vuokraamiinsa asuntoihinsa.

Yhtiö myös neuvottelee kuntien ja ministeriöiden kanssa ”kotouttamisen polusta” eli asunnon järjestämisestä, työllistämisestä ja työssäpysymisestä yhteiskunnan tuella.

Luonan entiset työntekijät pitävät pakolaisten työllistämistä hyvänä ajatuksena, mutta ovat yhtiön suhteen varovaisia.

Yksi heistä sanoo näin: ”Asuminen Luonalla on ollut mahdollisimman huono startti kotoutumiselle, kun ajattelee, miten heitä on siellä kohdeltu. Inhottaa, millaisen kuvan he ylipäätään saivat Suomesta sen perusteella. Hävettää, että olen ollut siellä töissä.”

Baronan toimitusjohtaja ja osakas Markus Oksa ei vastannut haastattelupyyntöön.

Korjattu 27.5.2016 kello 15.25. Korjattu tieto lääkärilaskujen maksajasta ja Paavo Voutilaisen puoluekannasta. Poistettu tieto vastaanottokeskuksen johtajan työn päättymisen muodosta, turvapaikanhakijan kuolinpaikasta sekä maininta Luonan kokemattomuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Täsmennetty, kuinka Luona hoitaa asukkaiden iltapalan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    2. 2

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    3. 3

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    4. 4

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    5. 5

      Poliisi tarjosi Irakiin pakolla palautettavalle ”400–500 euroa” vastineeksi hyvästä käytöksestä lentomatkalla

    6. 6

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    7. 7

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    8. 8

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    9. 9

      Marine Le Pen teki ovelan huivitempun – Libanonissa huivin käyttöä ei vaadita kuin erikoistapauksissa

    10. 10

      Autot kolaroivat kovassa lumisateessa, lentoja myöhässä poikkeuksellisen tuulensuunnan takia – räntäsade jatkuu vielä torstaiaamuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    4. 4

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    5. 5

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    6. 6

      Perusterveestä Kaisa Tolosesta, 52, tuli sairas työtön kuudessa vuodessa: ”Tulevaisuuteni jäi Mikkolan kouluun”

    7. 7

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    8. 8

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    9. 9

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    10. 10

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    10. 10

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    11. Näytä lisää