Sunnuntai    |   Vuosi Sipilän hallitusta

Porvarihallitus ja vasemmisto-oppositio ovat paljosta velkaa yhdelle miehelle – SAK:n Lauri Lylylle

Tänään sunnuntaina Juha Sipilän porvarihallitus ja oppositio täyttävät vuoden. Toimittajat Unto Hämäläinen ja Marko Junkkari arvioivat, miten ne pärjäsivät ensimmäisenä vuotenaan.

Kilpailukykysopimus on Juha Sipilän kabinetin tärkein hanke, ja sen onnistuminen on paljolti Lauri Lylyn käsissä, kirjoittaa Unto Hämäläinen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) porvarillinen hallitus täyttää tänään vuoden. Hallituksen asema on taas tukala.

Niinpä hallituksen vahvin tukipylväs onkin yllättäen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd), joka tänäänkin ahkeroi sen puolesta, että mahdollisimman moni ammattiliitto hyväksyisi kilpailukykysopimuksen eli kikyn.

Liittojen on otettava sopimukseen kantaa tiistaihin kello 16 mennessä. Sen jälkeen tilannetta arvioivat SAK, STTK ja AKAVA sekä työnantajien EK. Jos riittävän suuri osa palkansaajista on mukana, hallitus voi ainakin hetkiseksi huokaista helpotuksesta.

Kilpailukykysopimus, aikaisemmalta nimeltään yhteiskuntasopimus, on henkilöitynyt Juha Sipilään. Sipilä ryhtyi jo viime vuoden toukokuun alussa, siis ennen hallituksensa nimittämistä, yrittämään yhteiskuntasopimusta. Ensimmäinen yritys epäonnistui, ja niin kävi myös kolmelle seuraavalle sopimusyritykselle. Sipilän hallitus ei halunnut tunnustaa, että se oli pyytäjän paikalla: hallitus vaati työntekijöitä alentamaan palkkojaan ja lisäämään työaikaansa. Kovien vaatimusten lisäksi hallitus halusi muuttaa työmarkkinoiden pelisääntöjä.

Hallituksella ei kuitenkaan ollut tarjota työntekijöille muuta kuin lämmintä kättä. Työntekijäpuolella oli totuttu nollasummapeliin: jos etuja leikataan, siitä tulee pieni hyvitys toisaalla.

Ay-liike koki, että tavoitteet saneltiin ja että hallitusohjelma oli kallellaan elinkeinoelämän suuntaan.

Oli siinä toki politiikkaakin. Vasemmistojohtoinen ay-liike on mestari loukkaantumaan varsinkin porvarihallitukselle.

Kilpailukykysopimus olisi kuitenkin voinut syntyä jo marraskuussa, jos hallitus olisi osannut ottaa vakavasti ay-liikkeen puolelta tulleet yhteistyötarjoukset.

Politiikka on mahdollisen taitamista. Vasta helmikuun lopulla päästiin sopimukseen siitä, mistä oli mahdollista päästä: hallitus ja Elinkeinoelämän keskusliitto saivat läpi sisäisen devalvaation, palkkojen alennuksen ja työ­ajan pidentämisen, mutta joutuivat luopumaan lähes kaikista muista tavoitteistaan, mm. paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Kymmenen kuukauden mittaisessa väännössä mieliala työmarkkinoilla on kuitenkin myrkyttynyt pahasti, joten sopimus voi vielä viime hetkillä kaatua.

Jos sopimus kaatuu, hallituksen asema horjuu. Sopimus on sentään ollut Sipilän kabinetin tärkein hanke. Eikä hallituksella ole suunnitelmaa siltä varalta, että sopimus kaatuisi.

Hallituspuolueet joutuisivat arvioimaan, kykeneekö hallitus jatkamaan. Kahden viikon kuluttua keskustan ja kokoomuksen puoluekokoukset joutuisivat päättämään, haluavatko ne jatkaa nykyhallituksessa vai eivät.

Mitä silloin tekee pääministeri Juha Sipilä?

Sipilä on monta kertaa muistuttanut, että hän on heti valmis lähtemään, jos tulosta ei tule. Onko Juha Sipilä valmis harkitsemaan omaa asemaansa?

Nykyinen hallituspohja voi toki jatkaa, koska kolme suurinta puoluetta on viime vuoden vaaleissa saanut mandaatin äänestäjiltä. Politiikan kuvioita ei siis voi vaihtaa ilman uusia vaaleja, mutta kuvia voi.

Lauri Lyly pelasti sopimusyhteiskunnan, ja se pelasti Sdp:n, kirjoittaa Marko Junkkari

Oppositio saa kiittää SAK:n puheenjohtajaa Lauri Lylyä paljosta. Tai ainakin demarit saavat.

Viime kesänä Sdp oli sekaisin. Kevään eduskuntavaaleissa puolue oli kompuroinut kalkkiviivoilla ja jäänyt neljänneksi. Vaalien jälkeen puolue keskittyi sisäiseen riitelyyn. Heinäkuun HS-gallupissa Sdp:n kannatus painui 14,7 prosenttiin.

Vihreiden tuuli oli sen sijaan myötäinen. Fennovoiman omistuskuviot olivat farssi, Talvivaaran tragedia paheni, Olli Immonen (ps) päästeli taisteluhuutoja monikulttuurisuutta vastaan.

Vihreät kolkutteli kannatuskyselyissä jo demareiden kannassa. Ville Niinistöä kutsuttiin opposition ”henkiseksi johtajaksi”.

Sitten kaikki muuttui. Sipilä kertoi syyskuun alussa pakkolaeista. Sdp:n Antti Rinteen mukaan kyseessä oli kiristysruuvi: piti valita ”ruton ja koleran väliltä”.

Sunnuntaina yksivuotissynttäreitään viettää hallituksen lisäksi myös oppositio. Sen kannalta käännekohta oli 18. syyskuuta. Tuolloin palkansaajajärjestöt järjestivät työnseisauksen hallituksen pakkotoimia vastaan. Rautatientorille kokoontui noin 30 000 mielenosoittajaa.

”Suomen talous ei parane pakottamalla, vaan yhdessä tekemällä”, Antti Rinne julisti Rautatientorilla. Itsevarmuus oli palannut. Edellisenä päivänä julkistetussa HS-gallupissa Sdp:n kannatus oli lähtenyt nousuun.

Pitkin syksyä vihreiden ja Sdp:n pakkolakipuheissa oli eroja. Vihreät korostivat kritiikissään ihmisiä – sitä miten sunnuntaikorvausten ja lomien leikkaukset rokottavat työntekijöitä. Demarit puhuivat toki tästäkin, mutta pääviesti oli institutionaalinen: hallitus on romuttamassa sopimusyhteiskunnan.

Kolmikantainen päätöksenteko on moneen otteeseen julistettu aikansa eläneeksi. Moni on kuitenkin toista mieltä – ainakin päätellen siitä, miten Sdp syksyn mittaan kipusi kannatuskyselyissä. Työnseisaus oli käännekohta myös siinä mielessä, että hallitus säikähti. Se lievensi linjaansa kuukausi kuukaudelta. Tammikuun lopussa Sipilä ilmoitti, että pakkolait on jäädytetty.

Kilpailukykyneuvottelut menivät täsmälleen SAK:n ja Lauri Lylyn pillien mukaan. Kaikki asiat – myös paikallinen sopiminen – lyötiin samaan pakettiin, ja kokonaisuudesta väännettiin perinteiseen tupotyyliin kolmikantaisesti.

Helmikuussa myös Sdp:n puheiden sävy muuttui. Tiukasta ei-linjasta tuli ”ei, mutta” -linja: kilpailukykysopimus on ikävä, mutta kuitenkin parempi kuin sopimuksen kaatuminen. Antti Rinne jopa jossain määrin auttoi ammattiliitto PAMin houkuttelemisessa takaisin neuvottelupöytään.

Pehmentyneiden puheiden myötä Sdp:n kannatus talvella hieman notkahti. Silti ”ei, mutta” -linja jatkui.

Syynä tähän lienevät politiikan lainalaisuudet. Gallup-johtajalla on suuri mahdollisuus päätyä vaalien jälkeen kantamaan vastuuta. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat viiveellä – ne näkyvät vasta seuraavan hallituksen aikana. Sitä Antti Rinne toivoo johtavansa.

Kilpailukykysopimuksesta ei tullut koleraa, ei tullut ruttoa. Tuli hyvin perinteinen työmarkkinasopimus.

Lauri Ihalainen julisti, että sopimus pitäisi nimetä ”Sipilä ykköseksi”. Tupoperinteessä sopimuksia kutsutaan näin. Silti parempi nimi sopimukselle olisi ”Lylyn viimeinen”.

Tai ehkä ”lajinsa viimeinen”. 63-vuotias Lauri Lyly jää eläkkeelle 7. kesäkuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kilpailukykysopimus
  • Hallitus
  • Juha Sipilä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    2. 2

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    3. 3

      Elintärkeillä lääkkeillä rahastaneen Martin Shkrelin oikeudenkäyntiin oli mahdotonta saada puolueettomia valamiehiä – pöytäkirjat ovat hulvatonta luettavaa

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmassa ajolanka pudonnut raiteille, koko raitioliikenne sekaisin

    6. 6

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    9. 9

      Trump moittii etelävaltioiden sotilaiden patsaiden poistamista: ”Upean maamme historia ja kulttuuri hajotetaan”

    10. 10

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    2. 2

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    3. 3

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    4. 4

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    5. 5

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    7. 7

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    8. 8

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    9. 9

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    10. 10

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää