Valikko
Sunnuntai

Näin johtavat ekonomistit arvioivat Suomen taloutta HS:n kyselyssä

Helsingin Sanomat kysyi yli sadalta ekonomistilta, miten he näkevät Suomen talouden.

Pitkän taantuman jälkeen Suomen talous on kääntynyt taas kasvuun. Ei kovin voimakkaaseen, mutta kasvuun kuitenkin. Ekonomistit uskovat positiivisen trendin myös jatkuvan.

Kyseessä on merkittävä käänne, sillä Suomi on tarponut vuosia poikkeuksellisen pitkässä ja vaikeassa taantumassa.

Bruttokansantuote (bkt) romahti vuonna 2009 yli 8 prosenttia. Sen jälkeen toipuminen on ollut hidasta. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuote oli 198 miljardia euroa. Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin, se on selvästi pienempi. Vuonna 2015 bkt oli Tilastokeskuksen mukaan kymmenen miljardia pienempi, kun vertailu tehdään vuoden 2010 hinnoin.

Suomen talous supistui myös vuosina 2012, 2013 ja 2014.

Viime vuonna bruttokansantuote kääntyi kuitenkin hienoiseen kasvuun: se kasvoi 0,5 prosenttia. Myös tämän vuoden alku näyttää sujuneen hyvin. Tilastokeskus kertoi perjantaina, että alkuvuonna talous kasvoi 1,6 prosenttia.

Lähes kaikki ekonomistit uskovat, että talouden positiivinen trendi jatkuu.

Helsingin Sanomat kysyi yli sadalta ekonomistilta näkemyksiä Suomen taloudesta. Kysely lähetettiin eri tutkimuslaitosten ekonomisteille, pankkiekonomisteille, yliopistojen taloustieteen professoreille sekä virkamiehille valtiovarainministeriöön ja Suomen Pankkiin.

Vastauksia tuli 62 kappaletta.

Ensimmäinen kysymys oli muotoiltu näin:

Pitkään jatkuneen kituliaan kasvun jälkeen Suomen taloudessa on nähtävissä pientä piristymistä. Kolmen miinusmerkkisen vuoden jälkeen viime vuonna talous kasvoi 0,5 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan kansantuote kasvoi alkuvuonna prosentin vuosivauhtia. Uskotko positiivisen trendin jatkuvan? (Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan bkt kasvoi prosentin. Perjantaina, kyselyn lähettämisen jälkeen, se nosti arvionsa 1,6 prosenttiin.)

Ekonomisteista 94 prosenttia vastasi uskovansa positiivisen trendin jatkuvan.

”Kasvu on vahvistumassa vähitellen”, sanoi työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander.

Vattin ylijohtaja Anni Huhtala muistutti kasvun jatkumisen edellyttävän sitä, että ”maailmantalouden epävakauden riskit eivät realisoidu”.

Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen oli samoilla linjoilla: ”Uskon positiivisen trendin jatkuvan, joskin aika vaisuna. Jos globaaliin talouteen tulee shokkeja (esim. Brexit), myös Suomen positiivinen kehitys voi helposti kääntyä taas miinukselle.”

”Kilpailukykysopimuksella on iso rooli. Jos sopimus toteutuu, niin kasvutrendi jatkuu tai voimistuu”, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kommentoi.

”Talous kohenee, mutta verkkaisesti. Vauhti on silti hieman tämän hetken keskivertoennusteita parempaa”, kommentoi OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

”Nykyinen talouskasvu riittää pieneen paranemiseen. Jos halutaan nähdä merkittävää pitkäkestoista työllisyyden paranemista, tarvitaan työmarkkinoita joustavoittavia rakenneuudistuksia”, totesi pääekonomisti Heidi Schauman Aktiasta.

”Taantuma on vähitellen jäämässä taakse. Vähäisten investointien, työvoimapanoksen supistumisen ja heikon tuottavuuskehityksen vuoksi on kuitenkin suuri riski, että talouskasvu jää pysyvästi hitaaksi”, arvioi Petri Mäki-Fränti Suomen Pankista. Hän toimii vanhempana ekonomistina keskuspankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla ennustetoimistossa.

Vaikka lähes kaikki ekonomistit uskoivat talouden kasvavan, rapsakkaa nousukautta ei povannut kukaan.

”Kasvuvauhti pysynee hitaana, näköpiirissä ei ole oleellista kasvun voimistumista”, kommentoi Anne Brunila. Hän toimii taloustieteen professorina Hankenilla ja hallitusammattilaisena useissa pörssiyhtiöissä.

”Varsinkin rakentaminen mutta myös kulutus vauhdittavat juuri nyt. Kovasti epäilyttää, kestääkö niiden veto koko loppuvuoden ja varsinkin vuonna 2017”, totesi Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.

”Ehkä hieman harhaanjohtavaa on puhua positiivisesta trendistä, jos kasvuodotukset ovat prosentin luokkaa. Vaimeaa kasvua odotettavissa”, sanoi finanssineuvos Mika Kuismanen. Hän on valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo pohti ”positiivisen trendin” määrittelyä. ”Tulkitsen positiivisen trendin tarkoittavan sitä, että 0,5:n ja 1 prosentin jälkeen lähitulevaisuudessa kasvu vauhdittuisi 1,5 prosenttiin ja 2 prosenttiin. Tähän en usko”, Sauramo perusteli.

Ekonomistit olivat lähes yksimielisiä kasvun, toki hitaan sellaisen, jatkumisesta. Isompi hajonta syntyi toisesta kysymyksestä, jossa kysyttiin kasvun vaikutuksia työllisyyteen.

Kysymys kuului näin:

Onko nyt odotettavissa oleva talouskasvu riittävää Suomen työllisyystilanteen parantamiseksi?

Ekonomisteista 32 prosenttia vastasi kyllä, 55 prosenttia ei. Muutama ei osannut sanoa.

”Työllisten määrä kasvaa edelleen hitaasti, mutta työttömyys vähenee myös sitä kautta, että työikäinen väestö supistuu edelleen”, Petri Mäki-Fränti Suomen Pankista kommentoi.

”Mikäli palveluiden vienti jatkaa kasvuaan, voi työllisyys kohentua nopeastikin, vaikka koko talous jatkaisi kohtuullisen matalalla kasvu-uralla ja tavaroiden vienti sakkaisi”, sanoi erikoistutkija Saara Tamminen Vattista.

”Tarvitaan pysyvää, noin 2 prosentin talouskasvua ennen kuin työllisten määrä paranee”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoi.

”Teoriassa kasvu on niin hidasta, ettei työllisyyden pitäisi vielä oleellisesti kohentua. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin työttömyysaste voisi eri syistä laskea edelleen lievästi”, arvioi erikoistutkija Juha Tuomala Vattista.

”Talouden rakennemuutos on suuri, ja työmarkkinoilla on iso kohtaanto-ongelma. Työmarkkinoiden rakenneuudistuksissa eteneminen on tuskallisen hidasta ja ongelmien suuruuteen nähden aivan riittämätöntä”, Anne Brunila sanoi.

”Suomen työllisyystilanne tulee parantumaan hieman, mutta hallituksen työllisyystavoite on vielä kaukana”, sanoi Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

”Ikävä kyllä työllisyystilanne näyttää jatkuvan pitkään heikkona, vaikka suunta onkin nyt oikea. Helppoja taikasauvoja työllisyyden parantamiseen ei ole, mutta lisätoimia pitää jatkuvasti miettiä. Esimerkiksi perhevapaiden uudistus voisi olla yksi tapa tukea parempaa työllisyyskehitystä”, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kommentoi.

Ylijohtaja Anni Huhtala Vattista totesi, että ”rakennemuutoksessa uuteen korkeamman työllisyystason tasapainoon pääseminen kestää aikansa”.

”Työllisyys saattaa hieman parantua, mutta samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyys ja piilotyöttömyys tulee vielä kasvamaan. Pitkäkestoinen kituliaan kasvun kausi ei vielä riitä työllisyystilanteen kestävään paranemiseen”, sanoi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

”Odotettavissa oleva talouskasvu ei tulle olennaisesti parantamaan työllisyystilannetta. Työllisyystilanteen merkittävä paraneminen vaatii suotuisan suhdannetilanteen lisäksi työmarkkinoiden tehostamista”, sanoi Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä.

Lisäksi HS:n kyselyssä tarjottiin ekonomisteille mahdollisuus yleisesti kommentoida Suomen talouden tilaa. Noin puolet vastaajista kommentoi sitä.

”Kliseisesti voi kysyä, näkyykö tunnelin päässä valoa”, kirjoitti EK:n ekonomisti Jussi Mustonen ja vastasi itse:

”Kyllä, valo kajastaa maailmalta – ei kirkkaana, ehkä hieman haalistuvana, mutta kuitenkin.”

Mustonen jatkoi kysymystään kysymällä: ”Mutta näkyykö tunnelia?”

”Kyllä, pitkästä aikaa, tietyin varauksin. Vihdoin on syntymässä näkymä siitä, että Suomi voi hiljakseen päästä kiinni ja osille maailman kasvusta. Edellytyksenä kuitenkin, että kilpailukyky kohenee pysyvästi ja merkittävästi (= kiky-sopimus onnistuu + kilpailukyvyn paraneminen jatkuu tulevina vuosina). Valoa kohti!” Mustonen kirjoitti.

”Positiivinen talouskasvu, hidaskin sellainen, on merkittävämpi tekijä psykologisesti kuin kansantaloudellisesti. +0,1 prosenttia on tunnelmaltaan aivan erilainen kuin –0,1 prosenttia”, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Pekka Sauramo, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija: ”Suomen lähitulevaisuuden talouskehitys riippuu kahdesta perustekijästä, joista tärkein on kv-talouden kehitys, mutta hallituksen harjoittamalla talouspolitiikalla voidaan toki vaikuttaa – suuntaan tai toiseen. Kumpikaan tekijä ei anna aihetta erityiseen optimismiin.”

Anne Brunila totesi: ”Talouden näkymät ovat vaisut, eikä ulkopuolelta ole odotettavissa pelastusta. Tarvitaan omia toimia, joita on lykätty aivan liian kauan.”

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Antti Ripatti kirjoitti: ”Tuotannon kasvu nojaa pääosin kuluttajien optimismiin ja sitä kautta säästämisen vähentymiseen. Koska tulot eivät juuri kasva, johtaa tämä säästämisasteen supistumiseen. Kuluttajat siis syövät tulevia tuloja. Tämä on toki juuri se ilmiö, johon ultrakeveällä rahapolitiikalla pyritään. Pysyvä taloudellinen kasvu nojaa tuottavuuden kasvuun, jonka kääntymisestä nousuun ei ole vielä signaaleja.”

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: ”Kotitalouksien kulutus on lisääntynyt edelleen, ja rakentaminen on kääntynyt kasvuun. Tämä kotimaiseen kysyntään perustuva elpyminen on hauraalla pohjalla, jos vientitulot pysyvät vähäisinä eikä kasvumahdollisuuksia parantavia rakenneuudistuksia tehdä.”

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen: ”Suomen taloutta on viime vuodet heiluttanut vientisektorin kehitys. Lähinnä kotimarkkinoiden varassa olevan lievän positiivisen trendin jatkumiseen riittää se, että vientimarkkinoilla ei tapahdu uusia ikäviä yllätyksiä. Toisaalta vientinäkymät ovat edelleen sen verran heikot, että voimakasta kasvupyrähdystä ei ole näkyvissä. 90-lamasta noustiin valuutan rajun devalvoitumisen avulla. Nyt sellaista välinettä ei ole käytettävissä.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto: ”Piristyminen on rakentamisen varassa. Se toki vaikuttaa positiivisesti osaan teollisuuttakin. Tavaraviennin näkymät ovat vielä heikohkot. Palveluiden vienti on nousussa (Nokian saamat royaltit, Supercell, Rovio, Remedy jne.), joskin Microsoftin irtisanomiset vaikuttavat toiseen suuntaan. Öljyn hinta on noussut odotettua enemmän. Tähän liittyen Venäjän talouden näkymät ovat kohentuneet odotettua enemmän. Toki öljyn hinnan nousu leikkaa yksityistä kulutusta. Mutta nettomääräisenä (öljyn hinta ja Venäjä) tämän vaikutus on positiivisempi Suomen talouteen kuin EU:hun tai euroalueeseen keskimäärin.”

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola: Kansantalouden ongelmat johtuvat tehdasteollisuuden voimakkaasta supistumisesta, eikä siinä ole selvää käännettä vielä näkyvissä. Korkean teknologian tietointensiiviset palvelualat (mm. informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut) ovat sen sijaan kasvaneet kaiken aikaa. Kansantalouden suhteellinen etu on siirtymässä teollisuudesta korkean teknologian palveluihin, mikä luo uskoa tulevaisuuteen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas: ”Rakentaminen on nyt talouden valopilkku. Kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike vauhdittaa asuntorakentamista, ja myös liikerakentaminen on vilkasta erityisesti pääkaupunkiseudulla.”

Vattin erikoistutkija Timo Rauhanen: ”Tärkeintä on saada uskoa ja luottamusta talouden kasvuun. Liioitellut väitteet Suomen huonosta kilpailukyvystä on lopetettava. Ei enää julkisen velan tason ja roolin tahallista vääristelyä!”

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen: ”Bkt kasvaa mutta hitaasti. Kysynnän kasvun painopiste on tällä hetkellä investoinneissa (rakentaminen + koneet ja laitteet). Suurilla yksittäisillä investoinneilla on tässä kuitenkin suuri paino. Kasvun jatkuminen edellyttää viennin elpymistä. Kulutus voi vahvistua kestävästi vain työllisyyden paranemisen kautta. Tarve parantaa avoimen sektorin kilpailukykyä ja kohentaa julkista taloutta edellyttää palkkamaltin säilymistä pitkään.”

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm: ”Suomi jää talouskasvussa jälkeen lähes kaikkia verrokkimaita. Sekä kiinteät että T&K-investoinnit huolestuttavan alhaisella tasolla. Pääomakanta jatkaa rapautumistaan.”

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman: ”Rakennussektorin parempi vire tukee tänä vuonna investointeja Suomessa, ja kasvuvauhti kiihtyy hivenen viime vuodesta. Puhutaan kuitenkin edelleen hyvin vaatimattomasta ja riittämättömästä kasvusta suhteessa historiaamme.”

Tutkijatohtori Tuomas Malinen Helsingin yliopistosta: ”Euro on Suomelle edelleen suuri ongelma. Tästä ei puhuta vieläkään riittävästi. Pitää vakavasti selvittää myös euroeron mahdollisuus. Vaikka talous nyt kääntyisi maltilliseen kasvuun, seuraava taantuma ja/tai kriisi tulee vääjäämättä jossain vaiheessa, ja silloin olemme samassa tilanteessa kuin nyt. Euro pakottaa meidät sisäisen devalvaation kierteeseen. Pitäisi kysyä, haluammeko todella sitä?”

SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola: ”Pahin näyttäisi olevan ohi. Nyt kasvu tapahtuu rakennusala edellä. Vienti elpyy mutta hitaasti. Jos kilpailukykysopimus toteutuu, kustannuskilpailukyky suhteessa Saksaan ja Ruotsiin kohenee vauhdilla, jolloin viennin ja investointien kasvun voi odottaa vauhdittuvan. Sopimus toisi vakaata näkymää kustannuskehitykseen ja työmarkkinoille. Parhaimmillaan se voisi merkitä positiivista henkistä käännettä synkässä tilanteessa. Toisaalta sopimus alentaisi nettoansioita, millä olisi haitallinen vaikutus kotimaiseen kulutukseen. Siksi tarvittaisiin ostovoimaa tukevia veronkevennyksiä. Tämä olisi tärkeää erityisesti kotimarkkinoiden työllisyyden kannalta. Vaikka työllisyys elpyy jo hitaasti, työmarkkinoiden tilanne on kokonaisuutena synkkä. Suurin ongelma on nopeasti kasvava pitkäaikaistyöttömyys. Se nostaa rakennetyöttömyyttä, jota on vaikea saada laskemaan edes kasvun nopeutuessa. Korkea rakennetyöttömyys uhkaa jo hidastaa potentiaalista kasvua tulevaisuudessa. Vaikka tuotannon lasku näyttäisi olevan jo takana ja kilpailukykysopimus voisi tuoda positiivista näkymää, talous- ja työllisyyskehitykseen sisältyy kuitenkin edelleen riskejä. Kansainvälisen talouden riskit painottuvat edelleen alaspäin.”

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen: ”Suomen talouden elpyminen on edelleen alkutekijöissä. Esimerkiksi Brexit saattaisi painaa ensi vuoden kasvun lähes nollaan. Suurin murhe on kuitenkin se, että pitkän aikavälin kasvuodotukset eivät juuri poikkea tuosta ensimmäisen neljänneksen yhden prosentin talouskasvusta. Tässä mielessä suhdanne-elpyminen on laiha lohtu ja jopa saattaa uhata riittävän rohkeita talouspoliittisia uudistuksia.”

Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen: ”Suomen talous on madellut jo vuosia, mutta nyt edessä on merkkejä paremmasta. Kasvua tukee asunto- ja kauppakeskusrakentaminen sekä investoinnit Suomeen. Talouteen kohdistuu riskejä, joita ovat Britannian EU-äänestys, USA:n presidentinvaalit ja Kreikan kohtalo.”

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Suomen talous on menettänyt aikaisemman kasvukykynsä: vuosikasvu jää 1 prosenttiin niin kauas kuin silmä siintää. Ongelmat ovat viennin rakenteessa ja kustannuksissa. Tarvittaisiin yritystoiminnan liikkeelle lähtöä, eikä tämä onnistu nykyisillä linjauksilla. Euroalueen tila on näköalaton. Maailmantalous ei auta Suomen vientiä, vain rakennusala kukoistaa pääkaupunkiseudulla. Hallitus on luovuttanut vallan ay-liikkeelle, kun odotukset olivat demokratiavetoisen talouspolitiikan vahvistumisessa. On tultu asetelmaan, jossa hallituksen talouspolitiikan tulee nauttia järjestöjen luottamusta. Vahvan ay-liikkeen maissa ei tyypillisesti työllisyys ole korkea. Kilpailukykysopimus korjaa vain osan siitä virheestä, johon liittokohtainen työmarkkinakierros vuosina 2008–2009 johti.”

Etlan tutkija Markku Lehmus: ”Lisää uskoa käänteen pysyvyyteen antaisi se, että myös Suomen vienti kääntyisi kestävältä vaikuttavaan kasvuun.”

Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen: ”Kustannusten nousu saattaa tulla ongelmaksi verraten matalallakin kasvuvauhdilla, jos työmarkkinoiden toimivuutta ei saada parannettua.”

OP:n ekonomisti Timo Hirvonen: ”Parempi talouskehitys nojaa pitkälti kotimaiseen kysyntään eli kotitalouksien kulutukseen ja investointeihin. Erityisesti rakennusinvestointien näkymät ovat valoisat. Sen sijaan viennin kehitys jatkuu vaisuna. Kilpailukyvyn paraneminen ja maailmantalouden kasvun lievä koheneminen nopeuttavat vientiä ensi vuonna. Bkt-kasvu nopeutuu ensi vuonna tästä vuodesta. Viimeaikaisen vaisun vientikehityksen keskellä on hyvä muistaa, että teknologiateollisuuden tilauskanta on tällä hetkellä korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2008. Tilauksia on runsaasti sisällä, mutta ne eivät vielä näy tuotantotilastoissa. Viime aikoina työpaikkoja on syntynyt rakennus- ja palvelualalle. Talouden uudistuessa ja painottuessa enemmän palveluihin tuottavuuden kasvu on aiempaa hitaampaa ja työllisyys lisääntyy aiempia suhdannevaiheita hitaammalla talouskasvulla.”

Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen: ”Pitkällä tähtäyksellä näkymät toivoakseni hyvät. Varsinkin jos: 1. Uudistetaan työmarkkinat. 2. Lisätään kilpailua, vähennetään sääntelyä. Liikennekaari hyvä alku. 3. Uudistetaan yliopistot ja tutkimusrahoitus. 4. Uudistetaan sosiaaliturva, pois ansioperusteisesta perustulomaiseen suuntaan. 5. Siinäpä sitä olikin jo agendaa.”

Etlan varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö: ”On aivan varmaa, että ennemmin tai myöhemmin Suomessa koittaa taas paremmat ajat.”

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: ”Suomen talouden dynamiikkaa tulisi vahvistaa perusteellisilla rakenteellisilla uudistuksilla, koska taloutemme on joutunut poikkeuksellisen ’täydellisen myrskyn’ jalkoihin. Sekä yritystoiminnan että työllistymisen kannustimien on oltava kunnossa, ja lisäksi vahvuuksistamme (koulutus, infra) on syytä pitää huolta.”

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander: ”Keskipitkän ajan näkymät ovat varsin hyvät. Rahoitustasapaino on kohtalaisen hyvä, työvoimaa on saatavilla, kilpailukyky paranee ja Eurooppa alkaa kasvaa. Venäjän taantuma menee myös ohitse.”

Vattin tutkimusohjaaja Seppo Kari: ”Kv-taloudessa näkymät niin epävarmoja (Kiina, USA, Brasilia, Japani, Brexit, Välimeren maiden pankkijärjestelmät etc.), että on vaikea olla toiveikas 1–2 vuoden sihdillä.”

Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta: ”Suomen yritys- ja työpaikkarakenne on uudistunut pienimuotoisesti jo pidemmän aikaa. Seuraava vaihe olisi voimistunut nousu. Toivottavasti myötätuulta riittää ja perustukset kestävät eli kustannukset pysyvät kurissa ja innovoinnin edellytykset kunnossa.”

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju: ”Kilpailukykysopimus jäi riittämättömäksi, ja muutkin uudistukset ovat niin pieniä, että lisää tarvitaan. Ensi vuoden kuntavaalit alkavat kuitenkin painaa, ja sen jälkeen vaalikautta on enää niin vähän jäljellä, että riittävät uudistukset jäävät tälläkin vaalikaudella tekemättä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    2. 2

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    3. 3

      Miksi laihduttaminen on niin vaikeaa? Lihavuuden syy voi olla aivoissa

    4. 4

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    5. 5

      Lapsille annetaan nyt uusvanhoja ja raamatullisia nimiä – Frozenin siivittämä Elsa-buumi hiipui, Sofia ja Onni palasivat kärkeen

    6. 6

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    7. 7

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    8. 8

      Tutkijat selvittivät, millaisia puolueiden jäsenet ovat ja paljonko he ansaitsevat – punavihreästä kuplastakin löytyi havainto

    9. 9

      Kokoomus johtaa Helsingin vaalitaistoa niukasti, vihreät aivan tuntumassa

    10. 10

      Uimahallivastaava: ”Perimmäinen syy saunojen uima-asukieltoon on vain suomalainen saunakulttuuri”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    3. 3

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    4. 4

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    7. 7

      Uimahallivastaava: ”Perimmäinen syy saunojen uima-asukieltoon on vain suomalainen saunakulttuuri”

    8. 8

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    9. 9

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    10. 10

      Suurpalon sammutus jatkuu läpi tiistain vastaisen yön Vantaalla – ”Kuin kaatopaikka keskellä kaupunkia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    8. 8

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää