Valikko
Sunnuntai

”Sydämeni avautui Elina Lepomäelle”, sanoo vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes

Siimes meni oikeistolaiseksi leimatun Liberan hallitukseen, mikä suututti hänen vanhat puoluetoverinsa.

Jonkinlaista reaktiota Suvi-Anne Siimes toki odotti, mutta silti hän yllättyi. Luokkapetturiksi häntä ei vähään aikaan ollut haukuttukaan.

Huhtikuun 21. päivänä ajatuspaja Libera tiedotti, että Siimes on nimitetty sen hallitukseen. Sosiaalinen media ryöpsähti. Onhan Libera monen vasemmistolaisen mielestä libertaristinen, jopa äärioikeistolainen ajatuspaja. Siimes puolestaan on vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja.

Nykyinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki twiittasi: ”Onnea Suvi-Anne Siimes Liberan hallituspaikasta! Hieno jatke poliittiselle urakaarellesi!”

Siimes mietti, miten pitäisi reagoida Arhin­mäen ivaan. Vai pitäisikö ollenkaan. Hän päätti olla kohtelias.

”Lämmin kiitos onnitteluista”, Siimes vastasi Twitterissä. Ei kuitenkaan malttanut olla jatkamatta: ”Kannustan sinuakin vuorovaikutukseen eri tavoin ajattelevien kanssa! Siitä oppii paljon.”

Suvi-Anne Siimes erosi vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävästä kesken kauden vuonna 2006. Samalla hän luopui puolueen jäsenyydestä. Eronsa jälkeen Siimes arvioi saavansa vasemmistoliitolta ”loppuikäisen kirkonkirouksen”.

Vanhojen tovereiden fatwaa syvensi se, että Siimes siirtyi saman tien elinkeinoelämän lobbariksi. Ensin Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi, sittemmin vuonna 2011 Telan toimitusjohtajaksi. Tela on työeläkevakuuttajien etujärjestö.

Suvi-Anne Siimes kertoo seuraavansa edelleen suhteellisen tiiviisti politiikkaa. Se kuuluu tietenkin edunvalvojan työnkuvaan. Pitää tietää, ketä lobata, mutta mukana on myös rakkautta lajiin. Kun kerran on ollut mukana politiikassa, siitä ei koskaan pääse täysin eroon.

Viikon päästä on politiikan superviikonloppu. Poliittisen värikartan laidat, kokoomus ja vasemmistoliitto, valitsevat itselleen puheenjohtajan. Molemmilla on kannatus –  ja myös aate –  vähän hukassa.

Tässä jutussa 53-vuotias Siimes on eräänlainen prisma, jonka avulla voi tarkastella näitä molempia. Prisma on optinen laite, jossa punainen väri taittuu vähiten.

Kokoomuksen puheenjohtajaksi on ehdolla kansanedustaja Elina Lepomäki, joka työskenteli aiemmin Liberan tutkimusjohtajana. Juuri Lepomäki houkutteli Siimeksen Liberan hallitukseen.

Lepomäki on aatteellisesti niin kaukana vasemmistoliitosta kuin mahdollista. Hän haluaa leikata reippaasti julkista sektoria ja poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

Siimes tapasi Lepomäen ensimmäisen kerran pari vuotta sitten Sitran paneelissa. Lepomäki esitteli siinä Liberan kehittämää perustiliä. Paneelin jälkeen Lepomäki kiitti Siimestä siitä, että tämä oli puheenjohtajana kohdellut panelisteja reilusti: kaikki olivat saaneet tasapuolisesti puheaikaa.

Moni muu oli ehtinyt tyrmätä perustilin perehtymättä siihen sen kummemmin. Riitti, että esittäjä oli väärä.

”Sydämeni avautui Lepomäelle”, Siimes sanoi. Syy ei ollut ideologinen vaan periaatteellinen.

”Ihmiset pitää ottaa vakavasti. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta pitää kuunnella, mitä sanottavaa heillä on.”

Hieman myöhemmin Lepomäki pyysi Siimestä Liberan hallitukseen.

”Yllätyin”, Siimes myöntää. Hän mietti asiaa, mutta sanoi kiitos ei. Työtilanne oli liian tiukka. Siimes kehotti palaamaan asiaan myöhemmin. Viime talvena Lepomäki kysyi toistamiseen ja Siimes myöntyi.

Päätöstä helpotti se, että Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Libera ei ota vastaan julkista rahoitusta eikä tee konsulttitoimeksiantoja.

”Kyse on vapaasta kansalaistoiminnasta”, Siimes korostaa. ”Siksi olinkin hämmästynyt, kun nimityksestäni tuli niin ideologinen kysymys.”

Hän uskoo, että ärhäkän reak­tion syynä ovat ennen kaikkea Liberan taustalla vaikuttavat henkilöt. Kyseessä onkin eräänlainen vasemmistolaisten kauhugalleria: pankinjohtaja Björn Wahlroos, liikenne- ja viestintäministeri Anne­ Berner ja Lepomäki.

”Ovathan he aika poikkeuksellisia hahmoja suomalaisessa kuvastossa”, Siimes muotoilee. Kolmikosta on vasemmistossa rakennettu vahvat viholliskuvat.

”Vasemmistossa tunnutaan ajattelevan, että oikeistolaisuus on tarttuva tauti. Jos olet oikeistolaisen kanssa samassa pöydässä, niin sairastutat itsesi”, Siimes sanoo.

Siimes ei usko saavansa tartuntaa. Hän kertoo olevansa edelleen ajatusmaailmaltaan vasemmistolainen. Erityisen tärkeitä hänelle ovat tulon­jakokysymykset. ”Markkinoiden tuottama tulonjako ei riitä, sitä pitää tasata.”

Liberan tarkoituksena on edistää ja tukea yksilönvapauden periaatteita ja arvoja. Säädekirjan mukaan säätiö tukee vapaata yhteiskuntaa, vapaata yrittäjyyttä ja vapaita markkinoita. Tässä ei Siimekselle ole ongelmaa.

”Olen aina kannattanut markkinataloutta”, hän sanoo. Täydellinen vapaus ei kuitenkaan ole Siimeksen ihanne, vaan jossain määrin markkinoita pitää säädellä. ”Yksilön vapaus on minulle sen sijaan henkilökohtainen arvokysymys.”

Tässä Siimeksen ja vasemmistoliiton arvot eivät kohtaa.

Vasemmistoliitossa puhutaan paljon vapaudesta. Puolueen periaateohjelmassa määritellään, että yksi sen kolmesta perusarvosta on vapaus.

Tämä on eri vapautta kuin klassisen liberalismin vapaus. Kärjistäen voisi sanoa, että vasemmiston vapaus on vapautta johonkin – oikeus saada erilaisia asioita. Liberalismissa käsite usein määritellään vapaudeksi jostakin. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi yksilön vapautta pakkovallasta.

Siimes korostaa, että tärkeintä on vapaus ajatella itse. Asia konkretisoitui, kun hän sai esikoispoikansa vuonna 1982.

Nuoruudessa monet Siimeksen miespuolisista kavereista olivat menneet siviilipalvelukseen armeijan sijaan. Hän ei voinut käsittää kavereidensa vanhempien suuttumusta asiasta. Hän päätti lapsen saatuaan toimia toisin.

”Ymmärsin, että minun pitäisi vanhempana hyväksyä jopa äärimmäinen tilanne, jossa pieni vauvani haluaa aikanaan mennä armeijaan”, Siimes naurahtaa. Äidin avarakatseisuutta ei jouduttu testaamaan, sillä poika päätti mennä sivariin. Ihan oma-aloitteisesti.

Siimeksen mukaan vasemmiston ongelmallinen suhtautuminen yksilönvapauteen juontaa juurensa marxilaisesta perinnöstä. ”Siinä yhteiskunnan subjekti on luokka, ei yksilö.”

Tämä luokka-ajattelu näkyy vasemmiston reaktiossa­ Siimeksen Libera-nimitykseen.

Siimes kertoo kokoomuslaisesta tuttavastaan, joka ihmetteli asiasta noussutta porua. Jos kokoomuslainen olisi nimitetty vasemmistolaiseen järjestöön, kokoomuslaiset olisivat iloinneet siitä, että nyt siellä on kokoomuslainen edistämässä heidän asiaansa.

Vasemmistossa asia nähdään päinvastoin.

Yksilö on luokkansa jäsen, joten hän ei voi toimia yksin. Jos vasemmistolainen menee Liberan kaltaiseen järjestöön, hän ei pysty muuttamaan enemmistöä omalle kannalleen vaan enemmistö muuttaa hänet.

”Yksilö saa oikeistolaisuudesta tarttuvan taudin, jonka myötä hän muuttuu toisen luokan jäseneksi. Hänen tietoisuutensa vääristyy.”

Siimeksen mukaan luokkateoria vaikuttaa vasemmistossa edelleen, ainakin alitajuisesti.

”Se on syvällä puolueen dna:ssa. Sieltä kum­puavat ne oikean ja väärän tietoisuuden käsitteet – ja se ajatus luokkapetturuudesta.”

Viikon päästä vasemmistoliiton puolue­kokouksessa Paavo Arhinmäki väistyy ja hänen tilalleen valitaan uusi puheenjohtaja. Ehdokkaita on kolme: Li Andersson, Aino-Kaisa Pekonen ja Jari Myllykoski. Käytännössä uusi puheenjohtaja selviää jo huomenna maanantaina, kun puolue julkistaa jäsen­äänestyksen tuloksen.

Siimes ei halua kertoa, kuka kolmikosta on hänen suosikkinsa. ”Puolueen kannattaa valita johtaja, jonka johdolla se pystyy kantamaan hallitusvastuuta”, hän tyytyy sanomaan.

Vasemmistoliitto on muuttunut paljon Siimeksen puheenjohtaja-ajoista.

Kun puolue perustettiin vuonna 1990, mukaan otettiin myös Moskovan talutusnuorassa olleet vähemmistökommunistit. Heidän takiaan Siimes myös 2006 erosi puheenjohtajan paikalta.

”Puolueen ehdokaslistoilla oli henkilöitä, jotka ajoivat jonkun muun maan kuin Suomen asiaa. En voinut kerätä ääniä sille.”

Sittemmin vähemmistökommunistit ovat pää­osin eläköityneet. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän keski-ikä on nykyisin eduskunnan toiseksi nuorin.

Siimes kertoo kuulleensa, että nykyisin ryhmäkokouksissa on hyvä henki, että niissä voi olla jopa hauskaa.

”Se on paljolti Paavo Arhinmäen ja hänen tukijoukkojensa ansiota”, Siimes sanoo.

Siimes toivoo, että vasemmistoliitto pystyisi edelleen uudistumaan. ”Kannatan sitä vasemmistoliittoa, joka siitä joskus toivottavasti vielä tulee.”

Uudistuminen edellyttäisi Siimeksen mukaan ennakkoluuloista luopumista. Eri tavoin ajattelevien ihmisten pitäisi olla enemmän tekemisissä keskenään. Eikä aina pitäisi edetä ennalta määrättyyn suuntaan. Jos joku ajattelee eri tavalla, häntä ei pidä sulkea ulos. Pitäisi ennemmin selvittää, miksi hän ajattelee näin.

”Menestyvissä yrityksissä laitetaan yhteen ihmisiä, joilla on erilaisia havaintoja maailmasta. Näin pystytään luomaan uusia ratkaisuja.”

Parhaat yritykset pystyvät tarvittaessa luomaan liiketoimintansa täysin uusiksi, jos markkinatilanne sitä edellyttää. Jos kysyntä hiipuu, pitää keksiä jotain uutta. Muuten rahat loppuvat.

Siimeksen mukaan näin pitäisi toimia myös politiikassa. Ihmiset kokevat puolueet ja politiikan vieraiksi, koska ne eivät vastaa tämän hetken ongelmiin. Myös puolueiden pitäisi muuttua kysynnän mukaan. ”Se ei ole markkinalogiikkaa. Se on inhimillistä logiikkaa.”

Suvi-Anne Siimes kertoo olleensa nuorena poliitikkona ”nirppanokka älykkö”, joka lähestyi maailmaa teorian kautta. Hän myöntää, että näkee Elina Lepo­mäessä aika paljon itseään nuorena. ”Tunnistan sen kirkasotsaisen puhtaan idealismin”, Siimes sanoo. Molemmat ovat koulutukseltaan ekonomisteja.

Puheenjohtajaksi ja ministeriksi noustuaan Siimes tajusi, että maailmassa on paljon asioita, joita ei teoriakirjoista löydä. ”Opin, miten yhteiskunta toimii, miten talous toimii. Mutta myös, miten ihmiset toimivat.”

Hänelle selvisi, että politiikka on raadollista puuhaa. Särmät hioutuivat, idealismi rapisi.

Mutta miten vastavalittu 35-vuotias vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes olisi tullut vuonna 1998 toimeen Elina Lepomäen kanssa?

”Noh”, Siimes miettii.

”En usko, että olisimme saaneet yhtään mitään yhdessä aikaan. Olin nuorena aika kulmikas.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suvi-Anne Siimes
  • Vasemmistoliitto
  • Marko Junkkari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    5. 5

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    8. 8

      Verottaja on tutkinut Panaman papereiden perusteella kymmeniä suomalaisia – veroparatiisivuodon tutkinta on ottanut kesän aikana ison harppauksen eteenpäin

    9. 9

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    10. 10

      Suunnitteletko budjettimatkaa? Hintavertailu kertoo, missä on nyt edullista lomailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    4. 4

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    5. 5

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    8. 8

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää