Valikko

Pukki numero 10 – helsinkiläinen nuorimies järjesti itselleen kaikkien aikojen pätkätyön Kiinassa

Filosofian opettaja Henrik Forsgård päätyi puoleksi vuodeksi joulupukiksi Pohjois-Kiinaan. Joulukylässä lumipenkat olivat geometrisiä palikoita ja krääsäpukit soittivat saksofonia. Alussa Forsgård yritti kehittää systeemiä.

Miten 27-vuotias filosofian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja voisi muka olla niin uskottava joulupukki, että kiinalainen turistirysä poimisi juuri hänet vetonaulakseen?

Niin siinä kuitenkin kävi.

Helsinkiläisestä Henrik Forsgårdista tuli viime marraskuun lopussa pukki numero 10 kiinalaiseen joulukylään – siis kymmenes suomalaismies, joka on puolen vuoden ajan esittänyt joulupukkia kuusi päivää viikossa Kiinan pohjoiskolkassa Venäjän rajalla.

Tapahtunut on selitettävissä kahdella ominaisuudella, joiden ansiosta Forsgård menee täydestä kilttinä vanhana ukkona.

Ensiksi on parta. Jo rippikoulussa, 14-vuotiaana, Forsgårdilla oli niin kova parrankasvu, että ihmiset kiinnittivät siihen huomiota. Kolme vuotta sitten hän sai päähänsä, että parran voisi värjätä valkeaksi ja alkaa joulupukiksi.

Se toinen ominaisuus on kädet. Forsgårdin kädenpuristus on pukkimaisen lämmin, ja iho on pehmeä kuin parhaalla käsivoidemannekiinilla. Käsi uppoaa siihen puristukseen kuin jalka villasukkaan.

Forsgårdin ura kansainvälisenä pukkina alkoi, kun hänen pätkätyönsä päättyivät vuosi sitten kesällä. Helsinkiläisellä Kruununhaan yläasteella ei enää riittänyt tunteja määräaikaiselle opettajalle, ja siksi Forsgård päätyi työnhakuun.

Yhtä työvoimatoimiston nettisivuilla vastaan tullutta ilmoitusta hän ei voinut sivuuttaa. China Tekway -niminen konsulttifirma haki ”Finnish Style Santa Clausia”, suomalaistyylistä joulupukkia. Koska Forsgårdilla oli jo työkokemusta Suomesta, hän arveli olevansa vahvoilla. Ja olisihan sekin työpaikka, vaikka vähän kaukana sijaitseekin, hän mietti hakemusta tehdessään.

Lähtö koitti marras–joulukuun vaihteessa. Matka ei ollut mikään nopea pyrähdys: kolmessa lentokoneessa ja yhdessä autossa kului yhteensä kaksi vuorokautta.

Lopulta Forsgård saapui Beijicuniin, parin tuhannen asukkaan kylään Kiinan pohjoisrajalle. Se on erikoinen paikka, jonka tärkein nähtävyys on monumentti. Siinä lukee, että ”olen löytänyt pohjoisen”. Kompassin keksijöinä kiinalaisilla on sellainen sanonta, että löytääkseen suunnan elämässään pitää etsiä pohjoinen.

Mutta vieläkään joulupukki ei ollut ihan perillä. Kiinan pohjoisimmasta pisteestä oli joulukylään matkaa vielä parikymmentä kilometriä. Auton ikkunasta näkyi suuria, tyhjiä kerrostaloalueita ja kauppakeskus, jota ei ollut avattu. Tie oli kamala.

Suomalainen näkee ehkä mielessään joulukylän, jossa on pehmeitä, pyöreitä hankia. Niin kuin Rovaniemellä. On myös tonttujen hyörinää ja paljon lapsia.

Kiinalainen joulukylä oli tyystin erilainen: Pyöreistä hangista ei ollut tietoakaan, sillä lumipenkat oli särmätty vanerilevyjen avulla geometrisiksi palikoiksi. Paikalla oli iso joukko lumiveistosten tekijöitä, jotka sahasivat lumikuutioista taideteoksia.

Forsgårdia huvitti joulukylän pihamaalla nököttävä patsasasetelma: se esitti valtavan joulusukan ympärille kokoontuneita Lumikkia ja kääpiöitä. Aikansa tätä yhdistelmää katseltuaan Forsgård päätyi siihen, että vaikka Lumikilla ei ole mitään tekemistä joulun kanssa, hahmo kuitenkin liittyy lumeen ja lumi sitten jo liittyykin jouluun.

”Siksi oli luontevasti päätetty yhdistää Lumikki ja joulupukki”, Fosgård kertoo.

Forsgård asettui joulukylään taloksi. Hänellä oli oma huone ja leveä sänky, toisin kuin kiinalaisilla työntekijöillä, jotka nukkuivat kerrossängyissä. Joulupukin lisäksi kylässä oli kymmenkunta työntekijää.

Työpaikka sijaitsi prameassa pukintalossa. Erikoista oli, että kylässä oli paljon tyhjillään olevia tiloja. Suuri jouluauditorio oli tarkoitettu esimerkiksi häiden pitämiseen, mutta se oli enimmäkseen pi­meänä.

Ja sitten oli loistohotelli. Se oli kuin hylätty rakennus, vaikka se oli rakennettu vasta neljä vuotta sitten. Hotellin edessä oli teltta, jossa asui vanha pariskunta. Heidän tehtävänsä oli huolehtia hotellista.

”He näyttivät todella köyhiltä, puolet hampaista puuttui”, Forsgård muistelee. ”He viljelivät siinä vieressä, metsästivät ja sienestivät. Oli heillä kyllä älypuhelimet.”

Lisäksi oli postirakennus ja kauppa, jossa oli kaikenlaista krääsää. Hyllyillä muun muassa keikisteli Kiinassa tehtyjä joulupukkeja, jotka soittivat saksofonia. Kyllä, saksofonia.

Forsgård ei heti ymmärtänyt yhteyttä, mutta vähitellen hän alkoi ajatella, että Kiinassa saksofoni ilmeisesti on laajasti liitetty länsimaisuuden symboliksi ja siksi amerikkalaistyylinen punanuttu soittaa usein juuri saksofonia.

”Valitettavasti en itse soita saksofonia”, Forsgård sanoo.

Kiinalaisten suhde jouluun on erilainen kuin länsimaissa. Kommunistinen hallinto taisteli ensin vuosikymmenet kristinuskoa ja samalla joulua vastaan. Ajateltiin, että joulu veisi arvoa kiinalaisilta uudenvuoden juhlilta.

Viime vuosina joulua on kuitenkin alettu brändätä kulutusjuhlaksi, joka ennakoi kiinalaista uuttavuotta.

Kiinassa ei siis todellakaan ryvetä masentavissa Varpunen jouluaamuna -tunnelmissa, vaan joulu on karnevalistinen juhla.

Miten pukki sitten sopii kiinalaiseen joulunviettoon? Suomalainen joulupukkihan on raihnainen ja rauhallinen mies.

”Ei se hahmo oikein kiinalaiseen jouluun sovikaan. Pitää olla hirveän hymyilevä, ja osa ihmisistä toivoi, että pukki esiintyisi ja laulaisi ja tanssisi, mikä on aika vierasta suomalaiselle pukille.”

Forsgårdinkin piti koikkelehtia nuotion ympärillä. Onneksi hän on oikeasti nuori mies.

Kiinalaisten esittämät kysymykset pukille yllättivät joskus Forsgårdin. Häneltä kysyttiin muun muassa: ”Onko totta, että oikeita joulupukkeja on yksitoista?”

Jaa-a, mitähän tuohonkin vastaisi, Forsgård kertoo miettineensä. Ilmeisesti Kiinassa on ajateltu, ettei mitenkään voi olla mahdollista, että pukkeja voisi olla vain yksi.

”Yhdentoista pukin järjestelmässä on ainakin helpompi pitää lapsille yllä joka paikkaan ehtivän pukin kulissia”, Forsgård sanoo.

Länsimaalaisuus tuntui olevan monille kiinalaisille kiinnostavampaa kuin jokin pukkitarina, johon sikäläiset lapset eivät ole kasvaneet. Siksi moni kävijä halusi ottaa valokuvan Forsgårdista. Ei pukista, vaan nimenomaan miehestä parran takana. Aiemmille suomalaispukeille se oli ollut helppoa: temmattiin vain tekoparta pois. Forsgårdilla parran irrottaminen ei tietenkään käynyt päinsä.

Kiinalaisessakin joulukylässä pukki on paikan vetonaula. Forgård pidettiin visusti sisällä pukinpajassa, eikä hän saanut mennä ulos tapaamaan ihmisiä.

Kyse on rahasta. Monet turistit eivät halua ostaa muutaman euron lippua, jolla pääsee pajaan.

Siksi Forsgård ei mennyt ulos tervehtimään tulijoita. Jos hän olisi mennyt, ihmiset olisivat nähneet joulupukin, vaikka eivät olleet maksaneet lippua.

”Eihän se nyt sopinut.”

Henrik Forsgård arvelee, että hänet oli pestattu pukiksi ilmeisesti jonkinlaisella konsultinpestillä – toimenkuvan määrittävä viisumi oli kiinaksi, eikä Forsgård osaa lukea kiinaa.

Palkkaa hän ei saanut vaan verottomia päivärahoja, joista kertyi kuussa 1 200 euroa. Melkein koko palkkio jäi säästöön, sillä joulukylässä rahaa ei juuri kulunut.

”Ihan hyvä palkka 27-vuotiaalle”, Forsgård sanoo.

Alussa Forsgård halusi kehittää systeemiä. Hän ehdotti, että turistit voisi koota yhteen ja pitää heille 20 minuutin esityksiä. Niissä olisi mukana myös tonttuja eli muita työntekijöitä, ja yleisölle kerrottaisiin tarina joulupukista. ”Tällainen asiakaskokemus olisi paljon selkeämpi kuin se, että kävijät ajavat tyhjään pihaan ja alkavat kysellä työntekijöiltä, että mitä täällä pitäisi tehdä.”

Paikan johto ei kuitenkaan halunnut sellaista.

Kun jouluhössötys oli ohi, joulukylä hiljeni lähes täysin eikä turisteja juuri näkynyt. Silloin pukki vain istui pajassaan ja tuijotti rumaa muoviputkea, joka tuolista näkyi.

Karu totuus alkoi paljastua Forsgårdille. Hän kertoo, että joulukylä näytti olevan ”Kiinan kepulainen operaatio” eli aluepolitiikkaa. Jossain valtion turismi­osastolla oli haluttu kehittää pohjoista syrjäseutua, mutta projekti oli jäänyt puolitiehen. Yhtä kesken kuin Beijicunista joulukylään johtava tie.

Forsgård alkoi turhautua. Hän mietti, oliko ajatus pitää ihmiset töissä, etteivät he hairahdu ja ala esimerkiksi rikollisiksi.

Kylän kiinalaisilla työntekijöillä oli kuukaudessa vain kolme vapaapäivää. Joulumaata ei silti voi oikein sanoa joulupukin hikipajaksi. Se oli pikemminkin kuin aikuisten lukittu päiväkoti, jossa ei ole mitään tekemistä mutta josta ei helposti pääse pois. Olisi pitänyt saada kyyti.

Forsgårdilla oli usein tunne, ettei hän oikein pysynyt kärryillä siitä, mitä kylässä milloinkin oli meneillään. Koska hän ei osaa kunnolla kiinaa ja koska hän tuntui olevan muiden työntekijöiden silmissä satuhahmo, hänen kanssaan ei neuvoteltu asioista.

Loppukeväästä pukin pestin ikävät puolet alkoivat kasaantua. Partaan sattui, kun kiinalaisrouvat nykivät sitä sumeilematta. Ja nälkä oli koko ajan.

Forsgård laihtui Kiinassa 12 kiloa, sillä ruokaa sai vain kaksi kertaa päivässä. Tarjolla oli yleensä riisiä ja lihaa, jossa oli niin paljon luuta, että se oli kuin rapuja olisi syönyt. Kanat ja ankat oli paloiteltu varpaineen, helttoineen ja päineen. Kananvarpaita imiessä suuhun tuli kyllä makua, mutta nälkä jäi. Kokki tuntui pitävän erityisesti tähtianiksesta, ja siksi monessa ruuassa sitä oli.

Syöminen muhkean parran kanssa tuntui vaikealta.

”Kapillaari-ilmiö veti syödessä kaikkea nestettä partaan ja viiksiin”, Forsgård kuvaa.

Parta oli ollut juuri se vahvuus, jonka ansiosta Forsgårdista tuli pukki. Suomeen jäänyt tyttöystäväkin antoi kuitenkin jo vahvasti ymmärtää, että parrasta olisi hankkiuduttava eroon heti, kun Forsgård palaisi Suomeen.

Niinpä maanantaina 30. toukokuuta Forsgård asettui parturintuoliin Hel­singissä. Puolen vuoden urakka oli ohi.

Olipahan pätkätyö.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    6. 6

      Neljä saksalaista Isis-tukijoiksi epäiltyä naista on pidätettyinä Irakissa – yksi heistä on todennäköisesti 16-vuotias Linda, joka herätti suuren mediahuomion

    7. 7

      Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta

    8. 8

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää