Valikko

Morsiuspuku ylle, huntu päähän ja uudestaan alttarille – toisella kierroksella avioidutaan yhä isommin

Töölön hääliikkeissä näkyy sama kuin tilastoissa: entistä useampi menee naimisiin enemmän kuin kerran. Hääpukukauppias Anneli Tyynelä ei anna parisuhdeneuvoja asiakkailleen, mutta yksi ajatus on hänelle pyhä.

Jos Helsingin kartalle piirtäisi ympyrän, jonka keskipiste on Töölöntorilla ja säde kilometrin, ympyrän sisään jäisi kymmenkunta morsiusliikettä.

On tiaraa, tylliä, eleganssia ja bling blingiä. Häät tulossa? Täältä saat kaiken! Koot 30–60. Sovitukset vain ajanvarauksella!

Töölön hääkeskittymässä näyteikkunat esittelevät hääunelmaa, joka näyttää edelleenkin olevan valkoinen. (Tai ivory, jos haluaa ilmaista täsmällisesti. Kovaa, puhdasta valkoista tahtoo enää kuulemma harva.)

Matkalla naimisiin moni poikkeaa Töölössä. Eikä kyse ole vain helsinkiläisistä – hääpukujen Bermudan kolmio imee morsiusväkeä myös maakunnista, risteilyaluksilta ja Japanista.

Viime aikoina potentiaalisia asiakkaita on ainakin tilastojen valossa riittänyt: solmittujen avioliittojen määrä kääntyi pitkästä aikaa kasvuun.

Vuonna 2015 Suomessa vihittiin 24 708 paria. Se on iki 250 liittoa enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna. Ja nyt tulee se mielenkiintoinen tieto: avioliittotilastoja kaunistaa erityisesti toisen kierroksen yleistyminen. Se, että kun on kertaalleen jo naitu ja erottu, naidaan uudelleen.

Toisia avioliittoja oli viime vuonna viidesosa kaikista solmituista liitoista. Jos tiedostavat nuoret aikuiset vielä 1990-luvun lopulla kysyivät, miksi mennä naimisiin, niin nyt moni miettii, että miksipä ei.

Sade rummuttaa raivokkaasti hääliike Niinattaren ikkunoita. Kadulta katsottuna sisältä hohkaava valo näyttää satumaiselta. Niinattareen pääsee sisään ovikelloa soittamalla.

Pim pom.

Kun Niina Kuhta nauraa, se saattaa kuulua Töölöntorille ja kauemmaksikin.­ 34-vuotias Kuhta on Niinattaren omistaja ja sovittelee huntua peilin edessä tottunein ottein.

Hän on avioliittobisneksen ammattilainen ja on juuri eroamassa ensimmäisestä aviomiehestään. Oikein hyvä mies oli, Kuhta sanoo. Joskus käy silti näin.

”Vitsailen aina, että olen aloittanut jo toisten häideni suunnittelun. Aion ehdottomasti toiselle kierrokselle. Samat laihdutuskuurit, mutta edellisiä mahtavammat juhlat. Enää mies puuttuu!” Kuhta sanoo ja nauraa taas.

Kuhta on pyörittänyt hääliikettä kymmenen vuotta. Sinä aikana hän on havainnut sen saman kuin tilastotkin: yhä useampi on kuin hän.

Vielä 15 vuotta sitten toinen avioliitto solmittiin usein matalalla profiililla ja morsian veti ylleen hillityn jakkupuvun. Nyt pidetään rehdisti uudet häät, jos siltä tuntuu.

”Moni saattaa kysyä, onko ok, jos laittaa toisiinkin häihin vaalean morsius­puvun. Totta kai! Ja sama juttu hunnun suhteen. Se kuuluu häihin, ja ainoa kriteeri käytölle on, haluaako sitä käyttää. Ei tarvitse olla mitenkään erityisen neitsyt.”

Neitsytmorsiamen ihanne olisikin kaukana suomalaisesta arjesta. Vaikka häät olisivat ensimmäiset, ihmisillä on tavallisesti takanaan jo useita suhteita ja ainakin tulevan puolison kanssa on jo ehditty asua yhdessä. Häät eivät varsinaisesti muuta mitään.

Sosiologit puhuvat ihmisten parisuhdeurasta. Emeritaprofessori, perhesosiologi Riitta Jallinojan mukaan avioliitto on yksi tapa nostaa yksi suhde muiden yläpuolelle, ikään kuin jalustalle.

Sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että avioliitto on merkki. Se on merkki kumppanille siitä, että juuri sinuun haluan sitoutua, ja se on merkki myös ihmisille heidän ympärillään. Toisella kierroksella jälkimmäinen merkitys korostuu.

”Avioliitolla osoitetaan sukulaisille, entisille ja nykyisille, että tämän ihmisen kanssa haluan nyt perustaa perheen.”

Olennainen on sana nyt. Tutkija Jaana Maksimaisen mukaan avioliitto oli aiemmin ennen kaikkea muoto, nyt tärkeintä on sisältö eli parisuhde. Siksi ihminen voi solmia elämänsä aikana monta avioliittoa.

”Jos parisuhde ei toimi, on legitiimiä purkaa juridinen sopimus. Sen sijaan on pöyristyttävää ajatella, että avioliitossa oltaisiin vain avioliiton takia. Sehän olisi kauhistuksen kauhistus”, Castrén sanoo.

Jos Niina Kuhta piirtäisi aikajanan viimeaikaisista hääpukutrendeistä, se alkaisi tyllistä. Kymmenen vuotta sitten isohelmaiset, olkaimettomat tyllipuvut olivat valtavirran suosiossa. Viisi vuotta sitten monet tykkäsivät raskaammista satiinipuvuista, ja nyt muodissa ovat kepeät ja ilmavat asut.

Kuhta esittelee puvun, joka äänestettiin viime vuonna Suomen kauneimmaksi Häät-lehden kilpailussa. Se on romanttinen, pitsinen, olkaimeton ja vaalea samppanjaan ja kultaan taittavassa sävyssä.

”Morsiamen valkoinen asu ja jotain uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä -rimpsu ovat perinteitä, joita monet noudattavat. Mutta on myös koulukunta, joka tarkoituksella haluaa rikkoa kaikki perinteet.”

Se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Sosiologi Castrén muistuttaa, että häät ovat sosiaalinen rituaali. Ne eivät voi olla täysin omanlaisensa, sillä ihmisten täytyy tunnistaa ne häiksi.

”Jos joku keksii ihan omanlaiset häät, ne eivät enää ole häät.”

Häissä täytyy olla tietyt avainsymbolit, kuten tavallisuudesta poikkeavat vaatteet tai sormus. Sosiologin silmiin häidet erot ovat minimaalisia, vaikka nykyään melkein kaikki sanovat haluavansa itsensä näköiset häät.

”Yksi morsian korosti, että heillä on ihan erilaiset häät kuin kenelläkään heidän tuntemallaan ihmisellä. Mutta niissä oli kaikki elementit, joista häät tunnistaa. Variaatio tuli puvun väristä. Se oli musta. Ei tämäkään morsian mennyt juoksuhousuissa naimisiin.”

Hääpukuja myyvän Niina Kuhdan näkemyksen mukaan perinteikkyyden vaaliminen ei tee eroa iässä tai siinä, onko kyseessä kuinka mones avioliitto.

”Enemmän kyse on ihmistyypistä. Kyllä osan asenteisiin vaikuttaa se, kun joku Kim Kardashian menee kolmatta kertaa naimisiin ja se on ihailtu seurapiiri­tapaus.”

Kuhta sanoo havainneensa, että avioliittoon suhtautuminen on ylipäätään muuttunut hänen uransa eli kymmenen viime vuoden aikana positiivisemmaksi.

Se ei ole muuttunut, että hääjärjestelyt ovat edelleen usein morsiamen tonttia, vaikka tässäkin asiassa on menty kohti tasa-arvoa. Sulhaset valitsevat usein itse asunsa ja ovat valinnoissaan aiempaa rohkeampia. Sininen on nyt erityisesti suo­siossa sulhasmuodissa, Kuhta sanoo.

Monet sulhot ovat tarkkoja ja varmoja tyylistään, Kuhta iloitsee. ”Mutta silti on niitäkin tapauksia, että morsian soittaa salaa liikkeeseen, että sulhanen on tulossa yksin valitsemaan, myytte sille sitten tätä ja tätä.”

Morsiamen sulhasta suuremmalle roolille on historialliset syyt. Muuttihan avioliitto aiemmin naisen elämää paljon enemmän kuin miehen. Alkaen siitä, että häiden jälkeen aviopari asettui tavallisesti asumaan miehen kotiin. Omissa häissään nainen oli näyttävästi esillä, mutta muuten naiset olivat julkisessa elämässä varsin näkymättömiä.

”Hei raha!” Kuhta huudahtaa. Raha on asia, jossa näkyvät toiset kierrokset ja se, että naimisiin mennään vanhempana kuin joskus ennen.

”Parit menevät usein omilla rahoillaan naimisiin tai maksavat pääosin häänsä itse. Tunnistan tämän. Kun itse menen uudelleen naimisiin, luulen, että en kehtaa isukin lompakolla enää uudelleen käydä.”

Isukin lompakolla käyminen on sekin jäänne nykyistä patriarkaalisemmasta yhteiskunnasta. Morsiamen perhe maksoi sulhasen perheelle myötäjäiset, jotka olivat korvausta siitä, että naisen elatus siirtyi isän vastuulta aviomiehen vastuulle.

Meslewi-juhlapukuliikkeestä on aivan pakko mainita ensimmäiseksi hopeankiiltävä catwalk. Siinä on heijastava pinta, ja se on yli kymmenen metriä pitkä. Sen alla on upottava kokolattiamatto ja yllä spottivalot sekä heijastava katto. Catwalkin päässä on kultareunuksinen suuri peili.

Tällaista ei ole missään muualla, sanoo liikkeen omistaja Leena Jaakkola ja astelee tottunein askelin hopealla. ”Tähän kun morsian hääpuvussaan astuu, niin paluuta arkeen ei ole.”

Meslewissä on tilaa melkein 300 neliömetriä. On Press & Panama -huone, jossa on näytös-, kuvaus- ja poistoalennuspukuja, ja on kimaltava New York -henkinen huone ja takana meikkistudio. Meslewin morsiamet haluavat usein Hollywoodia. Että hääpäivä on täydellinen ja morsian kuin Beyoncé – supertähti.

Moni kuusikymppinen pyörittelee päätään näyttäville nykyhäille. He olivatkin nuoria 1970-luvulla, jolloin oli muotia mennä naimisiin lounastunnilla tai ainakin pienesti. Se oli häiden aallonpohja, sanoo Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen.

”Ennen 1970-lukua häitä säätelivät agraariset traditiot. Ne olivat erittäin ritualistiset ja seremonialliset. Kaupungistumisen myötä taas kieltäydyttiin rituaaleista, ja poliittisestikin aika oli sellainen, että ne nähtiin porvarillisena hapatuksena.”

1980-luvun nousukausi räjäytti tämän ajattelun. Perinteet tulivat takaisin, mutta ne ovat muuttuneet koko ajan enemmän estetiikaksi. Häiden symbolit eivät enää kerro mistään jaetusta, vaan niillä ilmennetään omaa luovuutta, elämäntilannetta, varallisuutta ja trendien seuraamista.

Leena Jaakkola on ollut juhlapukeutumisen alalla 25 vuotta. Kun morsian kävelee liikkeeseen, Jaakkola sanoo näkevänsä hetkessä, mikä tälle sopii.

”Katson kaulan, hartialinjan, rintakehän ja vyötärön linjan. Sanon mahdollisimman suoraan, mikä morsiamelle on eduksi. Ne, joilla on avoin sydän, ovat palautteesta kiitollisia”, Jaakkola sanoo. ”Valitettavasti vain alle kymmenen prosenttia naisista tietää itse, mikä heitä parhaiten pukee juhlaan. Naisen tulee viedä pukua, puku ei saa viedä naista.”

Jaakkola itse on toista kertaa naimisissa. Ensimmäinen liitto kesti kymmenisen vuotta, ja siitä on kaksi kouluikäistä poikaa. Kolme vuotta sitten hän avioitui uudelleen. Ensimmäisellä kerralla vetosi erilaisuus, toisella kerralla samanlaisuus.

”Uskon avioliittoon. Tulen kristitystä perheestä, ja minulla on raamatulliset arvot”, Jaakkola sanoo. ”Jos morsiamet kysyvät mielipiteitäni elämästä, kerron mielelläni. Usein puhumme ruokavaliosta ja treenaamisesta. Sillä sitten kun tulee lapsia, itseen sijoittaminen mutkistuu.”

Tosiaan, ne lapset. Sosiologi Castrén sanoo, että lapset olivat syy siihen, ettei kirkko pari vuotta sitten virallistanut uusperheille omaa vihkikaavaa. Kirkollis­kokous muistutti, että lapset voivat kokea vanhempansa uuden avioliiton ristiriitaisin tuntein.

”Lapset voisivat joutua osaksi rituaalia, jossa heidät pannaan näytille uuden perheen jäseninä”, Castrén sanoo.

Toisen kierroksen onnessa vellovalta aikuiselta voi unohtua, että lapsen uusi perhe ei ole sama kuin vanhemman. Siihen kuuluu yleensä myös toinen vanhempi ja ehkä muitakin ihmisiä.

Meslewi viettää 25-vuotisjuhlavuotta. Moni asia on muuttunut vuosien saatossa, mutta tämä pysyy: ”Morsiuspuvussa yläosa on tärkeä, sillä se on se osa, joka näkyy eniten pöydän takaa ja tanssittavalle sulhaselle”, Jaakkola sanoo. ”Häissä sulhanen haluaa esitellä morsiamensa vartaloa omistajan elkein.”

Kuulostaa vähän kivikautiselta mies-naiskuvastolta. Mitä jos asiakkaan näkemys on feministisempi, tuleeko näkemyksistä sanaharkkaa?

”Oi, en tuputa omia arvojani kenellekään! Puolen tunnin sovitusajassa ei edes ehtisi. Minä keskityn asiakkaaseen eikä ilmeenikään värähdä. Olen ammattilainen. Nykyäänhän kaikenlainen on okei, esimerkiksi jos Karl Lagerfeld haluaa naida kissansa, mutta minun arvoilleni se ei ole okei. Mutta eipä se bisnekseen vaikuta.”

Morsiamista valtaosa valitsee yhä valkoisen puvun. Se on Jaakkolan mielestä kaunis perinne, ja puhdas valkoinen väri sopii monelle suomalaisnaiselle.

”Soisin tavan säilyvän. Valkoinenhan viittaa puhtauteen. Kun morsiamet alkavat tästä livetä, tarkoittaako se, että maailma ei ole enää niin puhdas? Ehkä.”

Vanhoissa talonpoikaishäissä tavallisin morsiuspuvun väri oli musta, sillä mustalle mekolle löytyi käyttöä myöhemminkin. Mutta hääpukumuoti on menneinä vuosisatoina ollut myös värikästä.

”1700-luvun aatelismorsiamet pukeutuivat kukalliseen rokokoosilkkiin, ajan muotiväreihin. Barokissa muotia oli kirkas punainen ja kirkas keltainen. Valkoinen hääpuku ja hunnut ovat 1800-luvun juttuja”, sanoo Kirsi Vainio-Korhonen.

Professori on kirjoittanut yhdessä historioitsija Anu Lahtisen kanssa kirjan Lemmen ilot ja sydämen salat, joka on suomalaisen rakkauden historia. Usein romanttinen rakkaus nähdään modernina keksintönä, elintason mukanaan tuomana luksuksena. Professori muistuttaa, että tämä on höpöpuhetta.

”Rakkauspuhetta ja rakkauden ilmaisuja löytyy kyllä ihan kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikista ajoista.”

Ennenkin moni ehti naimisiin useasti. Puoliso saattoi kuolla nuorena, ja silloin toiset tai kolmannet avioliitot olivat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kun Suomessa nyt mennään ensimmäistä kertaa naimisiin, nainen on keskimäärin 31,2-vuotias ja mies 33,4. Ajattelemme ehkä, että ennen mentiin naimisiin paljon nuorempina, jopa teineinä. Vainio-Korhonen murskaa tämän myytin.

”1700-luvulla keskimääräinen avioitumisikä oli lähellä kolmeakymmentä vuotta. Sekä miehillä että naisilla oli takanaan noin kymmenen vuotta työelämää.”

Takana oli yleensä myös parisuhde­uraa. Aatelisperheissä esiaviolliset suhteet eivät tulleet kysymykseen, mutta aatelisia oli kaksi promillea väestöstä. Muilla oli kaikenlaista ihastusta ja suhdetta ennen avioliittoa, ihan kuin nykyään. Seksielämä alkoi viimeistään kihlauksesta, ja usein naimisiin mentiin vasta, kun esikoinen oli tuloillaan. Jos silloinkaan.

Avioliitto on toki aiemmin ollut eri tavalla sukujen välinen sopimus kuin ny­kyään. Yleensä avioiduttiin samaan säätyyn kuuluneen ihmisen kanssa. Todellisuus oli kuitenkin monimuotoinen.

”Enemmistö väestöstä ei kuulunut mihinkään säätyyn. Tässä porukassa sekä miehet että naiset olivat varsin vapaita tekemään omat päätöksensä ja elämään yhdessä ilman vihkimistäkin.”

Normit kiristyivät 1800-luvulta alkaen, jolloin seksi alettiin sitoa aiempaa tiukemmin avioliittoon, Vainio-Korhonen sanoo.

”Olemme sen ajan kasvatteja, kun ajattelemme, että olemme nyt niin vapaita.”

Moni saattaa tietää muotitalo Tyynelän chihuahua Mimistä. Se on pieni mutta huutomerkki. Joskus se istuu näyteikkunassa häämekkojen keskellä ja katselee Mannerheimintien vilinää pää kallellaan.

Se on usein hääliikkeessä silloin kun Anneli Tyyneläkin. ”Kun liikkeessä on asiakkaita, Mimi on takahuoneessa. Sillä on siellä oma aidattu alue. Ennen Mimiä minulla oli dobermanni.”

Kyse ei ole vahtikoirista, mutta Tyyneläänkään ei voi noin vain kävellä sisään. Töölön hääliikkeitä kiertäessä etiketti käy selväksi: soita ja varaa aika, paina ovikelloa, riisu kengät. Jos haluat valinnanvaraa, aloita puvun etsintä vähintään seitsemän kuukautta etukäteen.

Anneli Tyynelä on pukenut morsiamia ja sulhasia 1980-luvun puolivälistä asti. Aikoja on ollut monenlaisia: 1990-luvun laman alkaessa kivijalkakauppias oli kauhuissaan, mutta tiukat talousajat nostivatkin turvallisuushakuisuuden pintaan. Häitä oli hirveästi. Vuosituhannen taitteessa toisella kierroksella olevat parit alkoivat järjestää isoja häitä.

”Mutta yhä moni haluaa perustella ääneen, että miksi järjestää uudet häät. He tulevat tänne ja sanovat, että heille pariskuntana häät ovat ensimmäiset ja yhteiset, vaikka en minä koskaan kyseenalaista kenenkään häitä. Minulla on loputon luotto siihen, että ihmiset valitsevat puolisonsa vakaasti harkiten.”

Se, että nykyään mennään vanhempana naimisiin, tekee avioliitoista jotenkin syvempiä, Tyynelä pohtii. Että takana on yhteistä ja erillistä elämää, ehkä lapsiakin. Kukaan tai mikään ei pakota – naimisiin mennään, koska halutaan.

Häitä ei tarvita edes perheen perustamiseen. Useimmat perheet syntyvät jo ennen tai ilman avioliittoa, sillä yli puolet esikoisista syntyy liiton ulkopuolella.

Anna-Maija Castrén on haastatellut lapsettomia pareja, jotka suunnittelivat ensimmäisiä häitään. ”Haastattelemani parit sanoivat vähän anteeksipyydellen, että ’kun me ollaan vähän tällaisia perinteisiä’. Avioliitto nähdään valintana, joka vaatii perusteluita.”

Hääliikkeessä on huomattu, että se saattaa olla hyvä asia.

”Avioliitot ovat aidompia kuin ennen”, Tyynelä sanoo. ”Ennen morsiamet tulivat aina äitiensä kanssa, nyt moni saapuu ystävien kanssa.”

Silloin äidin rooli lankeaa Anneli Tyynelälle. Hänen taktiikkansa on auttaa morsiamia ja sulhasia lempeän muorin ottein. Jokaisesta saadaan kaunis mor­sian, hän vannoo juhlallisesti.

Kauneutta liikkeessä riittää: huntuja on pehmeitä ja kovia. Lasivitriinissä on koristeita tukkaan ja kimmeltäviä kruunuja. Iso tiara 98 euroa, pieni 69 euroa.

Käyttävätkö näitä yleensä nuoret?

”Kaikenikäiset”, Tyynelä vastaa.

Vanhin morsian, jonka hän on pukenut, oli yli 75-vuotias. ”Rouvalla oli pitsipuku ja miehellä saketti.”

Siitä on jo vuosia. ”En juorua asiakkaistani. Eikä ole juoruttavaakaan. Suomalaiset morsiamet ovat pääosin järkeviä.”

Tyynelä myöntää, että kyyneleiden kuivaaminen kuuluu kyllä ammattitaitoon. Stressi purkautuu. Myös muiden tahrojen pyyhkiminen on taitolaji, ja siihenkin Anneli Tyynelä antaa vinkin: yhdistä 80-prosenttista viinaa ja tahranpoistajaa.

”Tehoaa hyvin esimerkiksi suklaaseen. Viinaa froteerätin kulmaan, sitten hankausta, tahranpoistajaa, ja lopuksi lisää viinaa. Pitää muistaa kuivata hyvin, ettei jää rengasta. Viinaa saa Tallinnasta.”

Anneli Tyynelä ei anna avioliittoneuvoja asiakkailleen. Hän on hääpukujen asiantuntija, ei ihmissuhteiden. Joillekin riittää yksi kierros, toinen tarvitsee kolme yritystä ollakseen onnellinen – siihen on mahdoton muiden puuttua.

Tyynelälle yksi ajatus on kuitenkin pyhä. Hän ajattelee sen jokaisen asiakkaan kohdalla.

Tämä nyt solmittava avioliitto on se viimeinen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Soten uusin käänne saa ruusuja ja risuja – Julkinen terveydenhoito ei pilkkoudu, mutta sen kilpailuedut epäilyttävät

    5. 5

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    6. 6

      Monet kansanedustajat haluavat tehdä kellojen siirtelystä lopun – ”Kesäaika voi tappaa”

    7. 7

      Verkossa leviävä kiristysohjelma saastuttaa koneita ympäri maailmaa – näin suojaudut piinaavalta ohjelmalta

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    10. 10

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    4. 4

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    5. 5

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    8. 8

      Mika Kaurismäki muistelee kuollutta Michael Nyqvistiä: ”Corona-baarissa hän kävi pelaamassa biljardia Antti Reinin ja muiden kanssa”

    9. 9

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    10. 10

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää