Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Sofi Oksanen oli ihan oikeassa: koulukirjat vääristävät totuutta

Jos historiaa haluaa ymmärtää, pitää hyväksyä sen tulkinnanvaraisuus. Koulukirjat eivät tarjoa ajatteluun eväitä, kirjoittaa Sonja Saarikoski.

Kun aloin opiskella koulussa historiaa viidennellä luokalla, se brändättiin hienosti. Sitä kuuluu opetella, jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä, aikuiset iskästä isoisään juhlallisesti valaisivat.

Yritin historian tunnilla ymmärtää, mitä pompöösi virke tarkoittaa, mutta ei auennut. Mahtavien, omaa aikaani koskevien oivallusten sijaan erilaiset historialliset tapahtumat roikkuivat ilmassa kuin kuusenkoristeet oksilla. Pähkinäsaari, Versailles, Lappi, nuijasota. Hyökkäys, puolustus, vihollinen, kuolema. Yks-kolme-kaks-kolme.

Tuskailin yksityiskohtaisten rintamalinjakuvausten kanssa tajuamatta lainkaan, mitä rintamalla olo tarkoittaa ja miksi siellä ihan oikeasti oltiin. Opiskelin kivikautisia työkaluja, vaikka historia oli omassa lähipiirissäni. Puhuttiin 12 000 vuoden takaisista asioista, muttei kehotettu kysymään vaarin sotakokemuksista.

Koulussa historiasta kerrottiin kuin se olisi jonkinlainen maailmasta irrallaan oleva satu. Jännä kertomus, jossa on hyviä ja pahoja tyyppejä, ja sitten sankarilliset sotilaat tekevät urotekoja. On alkuja ja loppuja, yksiselitteisiä lukukokemuksia. Ihan kivoja tarinoita, vaikka itseäni kiinnostikin enemmän Harry Potter. Se, mitä historia todella on, ei auennut minulle peruskoulu­aikana.

Silti esimerkiksi se, että pystyin jo pikkutyttönä menemään kauppaan ja ostamaan sieltä eksoottisen hedelmän, sisältää hirveän määrän histo­riaa, vaihtoehtoisia skenaarioita ja tulokulmia. Miksi historiaa ei lähdetä kerimään auki näin?

Koulussa opetuksen pohjana ovat oppikirjat. Niistä liikkuu kaikenlaisia juttuja. Toukokuun lopussa kirjailija Sofi Oksanen­ väitti Lännen Mediassa julkaistussa tekstissään, että neuvosto­aikana oppikirjoja lähetettiin tarkistettaviksi Moskovaan.

Todennäköisesti se ei pidä paikkaansa. Mutta oli Moskovaa tai ei, Oksanen varmasti tarkoittaa, että kuva monista asioista oli koulukirjoissa siihen aikaan varsin yksipuolinen. Ja osataan sitä vieläkin. Pian Tampereen yliopistosta väittelevä Eeva Rinne sanoo, että suomalaisten koulukirjojen välittämä historiakäsitys on usein länsi- ja kansallisvaltiokeskeinen, maskuliininen, vähemmistöjen historiat sivuuttava ja jopa Venäjä-vihamielinen.

Yksityiskohtia vaikkapa taistelujen tapahtumista saatetaan painottaa laajojen kehityskulkujen kustannuksella. Konteksti, kausaliteetti ja ideologia jäävät yksittäisten suurmiesten varjoon. Vaihtoehdottomuus ja yksiselitteinen narratiivi kukkii, eikä sattumille anneta sijaa.

Suomen historia esitetään omissa luvuissaan. Usein sen yhteys muun maailman tapahtumiin hämärtyy. Sitä myös pehmennellään. Puhutaan, kuinka Suomi ”liittyi Saksan sotaretkeen” tai ”liukuu Hitlerin sateenvarjon alle”. Suora toteamus siitä, että Suomi oli natsi-Saksan liittolainen, saattaa jäädä puuttumaan. Päällimmäisenä keikkuu suuri sankaritarina, jossa hyvä Suomi onnistuu torjumaan pahan Neuvostoliiton, Rinne sanoo.

Oppikirjojen välittämä historiakäsitys näkyy oppilaiden kyvyssä hahmottaa todellisuutta. Kun Rinne haastatteli oppilaita, heidän vastauksistaan näkyi, että syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen ja historian monitulkintaisuus olivat heikolla pohjalla. Esimerkiksi Afrikan köyhyydestä kysyttäessä moni vastasi, että se johtuu kuivuudesta. Eräs venäläistaustainen nuori puolestaan kertoi, että aina Suomi–Venäjä-suhteita käsiteltäessä tulee huutelua koulukavereilta.

Ei mikään mene eteenpäin, jos lapset eivät opi ymmärtämään, että heidän koulukaverillaan ei ole mitään tekemistä yli 70 vuoden takaisten tapahtumien kanssa.

Historian opetuksen tieteellinen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Keskeistä tutkimuksissa on ollut histo­riallisen ajattelun korostaminen. Mikä merkitys menneisyyden tulkinnoilla on vuosilukujen ja ulkoa opettelujen keskellä?

Historian oppiminen ja opetus -blogiin kirjoittavan väitöskirjatutkija Mikko­ Hiljasen mukaan historiallinen ajattelu tarkoittaa yhden asian ymmärtämistä: että lopulta se, miten maailman näkee, on oma valinta. Siksi ei ole se ja sama, miten asiat kerrotaan, vaikkapa koulukirjoissa.

Parhaiten ajatuksen on Hiljasen mielestä muotoillut kirjailija David Foster Wallace Tämä on vettä -nimisessä tekstissään. Teksti on oikeastaan puhe Kenyon Collegesta valmistuneille opiskelijoille vuodelta 2005.

Wallacen mukaan ajattelemaan oppiminen on siitä ajatuksesta luopumista, että maailman keskipiste on minä. On paljon sellaista, mitä juuri minä en tiedä ja ymmärrä.

Mitä tämä kliseeksi muodostunut puhe yksinkertaisine totuuksineen muka kertoo historiasta? Itse asiassa aika paljon, mikäli Henrik Meinanderia on uskominen. Hän on Helsingin yliopiston historian professori, joka on teksteissään kritisoinut muun muassa sitä, miten Suomen kansallista narratiivia on rakennettu.

Lopulta historian tutkimuksessa kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin toisten ihmisten ymmärtämisestä, hän huomauttaa hiljattain ilmestyneessä Historian käyttö ja väärinkäyttö -kirjassa (Siltala).

”Historiantutkijan perushyveisiin kuuluu kyky liikkua oman kulttuurinsa ja mukavuusalueensa ulkopuolella ja kyseenalaistaa omien tulkintojensa uskottavuus”, hän kirjoittaa.

Tämä kuuluu ylipäänsä ihmisen perushyveisiin. Muidenkin kuin historian tutkijoiden pitäisi oppia se, mielellään mahdollisimman nuorena. Jos vähänkään katsoo ympärilleen öyhötyksen täyteisessä mielipideilmastossa, ymmärtää kyllä, miksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Sofi Oksanen
  • Koulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    4. 4

      Vapaavuoren mieli muuttui: antaa kritisoidun tuhansien eurojen siirtymäkorvauksensa hyväntekeväisyyteen

    5. 5

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    6. 6

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    7. 7

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Hallitus päätti kielikokeilusta, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä – perussuomalaiset eivät aikailleet tiedottamisessa

    10. 10

      Hallitus haluaa lisätä apteekkien määrää ja tuoda joitakin lääkkeitä ruokakauppoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    6. 6

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    7. 7

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    10. 10

      Kuinka vähällä järjellä maailmaa johdetaan, Olli Rehn? ”Isoin virhe oli luottaa euroalueen johtajien rationaaliseen päätöksentekoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    8. 8

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää