Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Sofi Oksanen oli ihan oikeassa: koulukirjat vääristävät totuutta

Jos historiaa haluaa ymmärtää, pitää hyväksyä sen tulkinnanvaraisuus. Koulukirjat eivät tarjoa ajatteluun eväitä, kirjoittaa Sonja Saarikoski.

Kun aloin opiskella koulussa historiaa viidennellä luokalla, se brändättiin hienosti. Sitä kuuluu opetella, jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä, aikuiset iskästä isoisään juhlallisesti valaisivat.

Yritin historian tunnilla ymmärtää, mitä pompöösi virke tarkoittaa, mutta ei auennut. Mahtavien, omaa aikaani koskevien oivallusten sijaan erilaiset historialliset tapahtumat roikkuivat ilmassa kuin kuusenkoristeet oksilla. Pähkinäsaari, Versailles, Lappi, nuijasota. Hyökkäys, puolustus, vihollinen, kuolema. Yks-kolme-kaks-kolme.

Tuskailin yksityiskohtaisten rintamalinjakuvausten kanssa tajuamatta lainkaan, mitä rintamalla olo tarkoittaa ja miksi siellä ihan oikeasti oltiin. Opiskelin kivikautisia työkaluja, vaikka historia oli omassa lähipiirissäni. Puhuttiin 12 000 vuoden takaisista asioista, muttei kehotettu kysymään vaarin sotakokemuksista.

Koulussa historiasta kerrottiin kuin se olisi jonkinlainen maailmasta irrallaan oleva satu. Jännä kertomus, jossa on hyviä ja pahoja tyyppejä, ja sitten sankarilliset sotilaat tekevät urotekoja. On alkuja ja loppuja, yksiselitteisiä lukukokemuksia. Ihan kivoja tarinoita, vaikka itseäni kiinnostikin enemmän Harry Potter. Se, mitä historia todella on, ei auennut minulle peruskoulu­aikana.

Silti esimerkiksi se, että pystyin jo pikkutyttönä menemään kauppaan ja ostamaan sieltä eksoottisen hedelmän, sisältää hirveän määrän histo­riaa, vaihtoehtoisia skenaarioita ja tulokulmia. Miksi historiaa ei lähdetä kerimään auki näin?

Koulussa opetuksen pohjana ovat oppikirjat. Niistä liikkuu kaikenlaisia juttuja. Toukokuun lopussa kirjailija Sofi Oksanen­ väitti Lännen Mediassa julkaistussa tekstissään, että neuvosto­aikana oppikirjoja lähetettiin tarkistettaviksi Moskovaan.

Todennäköisesti se ei pidä paikkaansa. Mutta oli Moskovaa tai ei, Oksanen varmasti tarkoittaa, että kuva monista asioista oli koulukirjoissa siihen aikaan varsin yksipuolinen. Ja osataan sitä vieläkin. Pian Tampereen yliopistosta väittelevä Eeva Rinne sanoo, että suomalaisten koulukirjojen välittämä historiakäsitys on usein länsi- ja kansallisvaltiokeskeinen, maskuliininen, vähemmistöjen historiat sivuuttava ja jopa Venäjä-vihamielinen.

Yksityiskohtia vaikkapa taistelujen tapahtumista saatetaan painottaa laajojen kehityskulkujen kustannuksella. Konteksti, kausaliteetti ja ideologia jäävät yksittäisten suurmiesten varjoon. Vaihtoehdottomuus ja yksiselitteinen narratiivi kukkii, eikä sattumille anneta sijaa.

Suomen historia esitetään omissa luvuissaan. Usein sen yhteys muun maailman tapahtumiin hämärtyy. Sitä myös pehmennellään. Puhutaan, kuinka Suomi ”liittyi Saksan sotaretkeen” tai ”liukuu Hitlerin sateenvarjon alle”. Suora toteamus siitä, että Suomi oli natsi-Saksan liittolainen, saattaa jäädä puuttumaan. Päällimmäisenä keikkuu suuri sankaritarina, jossa hyvä Suomi onnistuu torjumaan pahan Neuvostoliiton, Rinne sanoo.

Oppikirjojen välittämä historiakäsitys näkyy oppilaiden kyvyssä hahmottaa todellisuutta. Kun Rinne haastatteli oppilaita, heidän vastauksistaan näkyi, että syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen ja historian monitulkintaisuus olivat heikolla pohjalla. Esimerkiksi Afrikan köyhyydestä kysyttäessä moni vastasi, että se johtuu kuivuudesta. Eräs venäläistaustainen nuori puolestaan kertoi, että aina Suomi–Venäjä-suhteita käsiteltäessä tulee huutelua koulukavereilta.

Ei mikään mene eteenpäin, jos lapset eivät opi ymmärtämään, että heidän koulukaverillaan ei ole mitään tekemistä yli 70 vuoden takaisten tapahtumien kanssa.

Historian opetuksen tieteellinen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Keskeistä tutkimuksissa on ollut histo­riallisen ajattelun korostaminen. Mikä merkitys menneisyyden tulkinnoilla on vuosilukujen ja ulkoa opettelujen keskellä?

Historian oppiminen ja opetus -blogiin kirjoittavan väitöskirjatutkija Mikko­ Hiljasen mukaan historiallinen ajattelu tarkoittaa yhden asian ymmärtämistä: että lopulta se, miten maailman näkee, on oma valinta. Siksi ei ole se ja sama, miten asiat kerrotaan, vaikkapa koulukirjoissa.

Parhaiten ajatuksen on Hiljasen mielestä muotoillut kirjailija David Foster Wallace Tämä on vettä -nimisessä tekstissään. Teksti on oikeastaan puhe Kenyon Collegesta valmistuneille opiskelijoille vuodelta 2005.

Wallacen mukaan ajattelemaan oppiminen on siitä ajatuksesta luopumista, että maailman keskipiste on minä. On paljon sellaista, mitä juuri minä en tiedä ja ymmärrä.

Mitä tämä kliseeksi muodostunut puhe yksinkertaisine totuuksineen muka kertoo historiasta? Itse asiassa aika paljon, mikäli Henrik Meinanderia on uskominen. Hän on Helsingin yliopiston historian professori, joka on teksteissään kritisoinut muun muassa sitä, miten Suomen kansallista narratiivia on rakennettu.

Lopulta historian tutkimuksessa kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin toisten ihmisten ymmärtämisestä, hän huomauttaa hiljattain ilmestyneessä Historian käyttö ja väärinkäyttö -kirjassa (Siltala).

”Historiantutkijan perushyveisiin kuuluu kyky liikkua oman kulttuurinsa ja mukavuusalueensa ulkopuolella ja kyseenalaistaa omien tulkintojensa uskottavuus”, hän kirjoittaa.

Tämä kuuluu ylipäänsä ihmisen perushyveisiin. Muidenkin kuin historian tutkijoiden pitäisi oppia se, mielellään mahdollisimman nuorena. Jos vähänkään katsoo ympärilleen öyhötyksen täyteisessä mielipideilmastossa, ymmärtää kyllä, miksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Sofi Oksanen
  • Koulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    3. 3

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    4. 4

      ”En enää itke hautajaisissa” – 22 kaveria kuoli, Malmön rikollispiireistä päässyt Sandro näkee kaduilla yhä nuorempia uhreja ja ampujia

    5. 5

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    6. 6

      Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kielitaidottomille ei enää löydy töitä

    7. 7

      Venäjän median ja Suomen välinen suojasää jäi lyhyeksi – ”Suomen tiedusteluviranomaiset ovat julistaneet sodan Venäjän passin haltijoille”

    8. 8

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    9. 9

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    10. 10

      Kiista korvauksista kärjistyy: Joukko ilmaisia tv-kanavia uhkaa pimetä kaapelitalouksissa lähipäivinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    3. 3

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    4. 4

      Lännen hyödylliset idiootit Putinin apureina – Takinkääntö on ollut Suomessakin vauhdikasta

    5. 5

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    6. 6

      Arviossa näyttelijä Ville Haapasalon ravintola, jonka lihavartaat loistivat, mutta ei kaikki suinkaan auvoista ollut

    7. 7

      ”Miksei Suomikin eroaisi EU:sta?” – Britannian pettynyt työväenluokka saattaa tarjota torstain äänestyksessä uuden yllätyksen

    8. 8

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    9. 9

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    10. 10

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    11. Näytä lisää