Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Sofi Oksanen oli ihan oikeassa: koulukirjat vääristävät totuutta

Jos historiaa haluaa ymmärtää, pitää hyväksyä sen tulkinnanvaraisuus. Koulukirjat eivät tarjoa ajatteluun eväitä, kirjoittaa Sonja Saarikoski.

Kun aloin opiskella koulussa historiaa viidennellä luokalla, se brändättiin hienosti. Sitä kuuluu opetella, jotta voisi ymmärtää nykyisyyttä, aikuiset iskästä isoisään juhlallisesti valaisivat.

Yritin historian tunnilla ymmärtää, mitä pompöösi virke tarkoittaa, mutta ei auennut. Mahtavien, omaa aikaani koskevien oivallusten sijaan erilaiset historialliset tapahtumat roikkuivat ilmassa kuin kuusenkoristeet oksilla. Pähkinäsaari, Versailles, Lappi, nuijasota. Hyökkäys, puolustus, vihollinen, kuolema. Yks-kolme-kaks-kolme.

Tuskailin yksityiskohtaisten rintamalinjakuvausten kanssa tajuamatta lainkaan, mitä rintamalla olo tarkoittaa ja miksi siellä ihan oikeasti oltiin. Opiskelin kivikautisia työkaluja, vaikka historia oli omassa lähipiirissäni. Puhuttiin 12 000 vuoden takaisista asioista, muttei kehotettu kysymään vaarin sotakokemuksista.

Koulussa historiasta kerrottiin kuin se olisi jonkinlainen maailmasta irrallaan oleva satu. Jännä kertomus, jossa on hyviä ja pahoja tyyppejä, ja sitten sankarilliset sotilaat tekevät urotekoja. On alkuja ja loppuja, yksiselitteisiä lukukokemuksia. Ihan kivoja tarinoita, vaikka itseäni kiinnostikin enemmän Harry Potter. Se, mitä historia todella on, ei auennut minulle peruskoulu­aikana.

Silti esimerkiksi se, että pystyin jo pikkutyttönä menemään kauppaan ja ostamaan sieltä eksoottisen hedelmän, sisältää hirveän määrän histo­riaa, vaihtoehtoisia skenaarioita ja tulokulmia. Miksi historiaa ei lähdetä kerimään auki näin?

Koulussa opetuksen pohjana ovat oppikirjat. Niistä liikkuu kaikenlaisia juttuja. Toukokuun lopussa kirjailija Sofi Oksanen­ väitti Lännen Mediassa julkaistussa tekstissään, että neuvosto­aikana oppikirjoja lähetettiin tarkistettaviksi Moskovaan.

Todennäköisesti se ei pidä paikkaansa. Mutta oli Moskovaa tai ei, Oksanen varmasti tarkoittaa, että kuva monista asioista oli koulukirjoissa siihen aikaan varsin yksipuolinen. Ja osataan sitä vieläkin. Pian Tampereen yliopistosta väittelevä Eeva Rinne sanoo, että suomalaisten koulukirjojen välittämä historiakäsitys on usein länsi- ja kansallisvaltiokeskeinen, maskuliininen, vähemmistöjen historiat sivuuttava ja jopa Venäjä-vihamielinen.

Yksityiskohtia vaikkapa taistelujen tapahtumista saatetaan painottaa laajojen kehityskulkujen kustannuksella. Konteksti, kausaliteetti ja ideologia jäävät yksittäisten suurmiesten varjoon. Vaihtoehdottomuus ja yksiselitteinen narratiivi kukkii, eikä sattumille anneta sijaa.

Suomen historia esitetään omissa luvuissaan. Usein sen yhteys muun maailman tapahtumiin hämärtyy. Sitä myös pehmennellään. Puhutaan, kuinka Suomi ”liittyi Saksan sotaretkeen” tai ”liukuu Hitlerin sateenvarjon alle”. Suora toteamus siitä, että Suomi oli natsi-Saksan liittolainen, saattaa jäädä puuttumaan. Päällimmäisenä keikkuu suuri sankaritarina, jossa hyvä Suomi onnistuu torjumaan pahan Neuvostoliiton, Rinne sanoo.

Oppikirjojen välittämä historiakäsitys näkyy oppilaiden kyvyssä hahmottaa todellisuutta. Kun Rinne haastatteli oppilaita, heidän vastauksistaan näkyi, että syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen ja historian monitulkintaisuus olivat heikolla pohjalla. Esimerkiksi Afrikan köyhyydestä kysyttäessä moni vastasi, että se johtuu kuivuudesta. Eräs venäläistaustainen nuori puolestaan kertoi, että aina Suomi–Venäjä-suhteita käsiteltäessä tulee huutelua koulukavereilta.

Ei mikään mene eteenpäin, jos lapset eivät opi ymmärtämään, että heidän koulukaverillaan ei ole mitään tekemistä yli 70 vuoden takaisten tapahtumien kanssa.

Historian opetuksen tieteellinen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Keskeistä tutkimuksissa on ollut histo­riallisen ajattelun korostaminen. Mikä merkitys menneisyyden tulkinnoilla on vuosilukujen ja ulkoa opettelujen keskellä?

Historian oppiminen ja opetus -blogiin kirjoittavan väitöskirjatutkija Mikko­ Hiljasen mukaan historiallinen ajattelu tarkoittaa yhden asian ymmärtämistä: että lopulta se, miten maailman näkee, on oma valinta. Siksi ei ole se ja sama, miten asiat kerrotaan, vaikkapa koulukirjoissa.

Parhaiten ajatuksen on Hiljasen mielestä muotoillut kirjailija David Foster Wallace Tämä on vettä -nimisessä tekstissään. Teksti on oikeastaan puhe Kenyon Collegesta valmistuneille opiskelijoille vuodelta 2005.

Wallacen mukaan ajattelemaan oppiminen on siitä ajatuksesta luopumista, että maailman keskipiste on minä. On paljon sellaista, mitä juuri minä en tiedä ja ymmärrä.

Mitä tämä kliseeksi muodostunut puhe yksinkertaisine totuuksineen muka kertoo historiasta? Itse asiassa aika paljon, mikäli Henrik Meinanderia on uskominen. Hän on Helsingin yliopiston historian professori, joka on teksteissään kritisoinut muun muassa sitä, miten Suomen kansallista narratiivia on rakennettu.

Lopulta historian tutkimuksessa kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin toisten ihmisten ymmärtämisestä, hän huomauttaa hiljattain ilmestyneessä Historian käyttö ja väärinkäyttö -kirjassa (Siltala).

”Historiantutkijan perushyveisiin kuuluu kyky liikkua oman kulttuurinsa ja mukavuusalueensa ulkopuolella ja kyseenalaistaa omien tulkintojensa uskottavuus”, hän kirjoittaa.

Tämä kuuluu ylipäänsä ihmisen perushyveisiin. Muidenkin kuin historian tutkijoiden pitäisi oppia se, mielellään mahdollisimman nuorena. Jos vähänkään katsoo ympärilleen öyhötyksen täyteisessä mielipideilmastossa, ymmärtää kyllä, miksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Sofi Oksanen
  • Koulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    2. 2

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    3. 3

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    4. 4

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    5. 5

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    6. 6

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    7. 7

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    8. 8

      Katkokävelyä lääkehuurussa ja nimi hukassa, sijainti hämärän peitossa ja housut virtsassa – HS seurasi poliisin päättymätöntä tehtävää Helsingin keskustan ja Kisahallin putkan välillä

    9. 9

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    10. 10

      Kahdeksankertainen maailmanmestari Antton Laine voimisteli pienenä salaa: ”Äiti piilotti välineeni, jotta en harrastaisi rytmistä voimistelua”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    2. 2

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    3. 3

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    4. 4

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    5. 5

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    6. 6

      Aki Kaurismäki selitti suomalaisia sanontoja brittilehdelle: ”Brexit-propagandaa levittäneet katosivat kuin pieru Saharaan”

    7. 7

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    8. 8

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    9. 9

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    10. 10

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    7. 7

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    8. 8

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    9. 9

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    10. 10

      Näin opetat lapsen syömään terveellä tavalla – Psykologi: Jos isä tavoittelee kesäkuntoa ja äiti syö vain salaattia, lapsen suhde ruokaan voi vinoutua

    11. Näytä lisää