Valikko

Rokotekriitikot vaarantavat myös muiden lapset – lääkärin mukaan suunta muuttuu vasta, kun jollekin käy huonosti

Pietarsaaressa moni haluaa elää omien arvojensa mukaan: lapsia ei rokoteta, virallisia suosituksia pidetään propagandana ja terveyttä hoidetaan hopeavedellä. Rokotuksista kieltäytyminen ei kuitenkaan ole vain yksityisasia.

Äiti ei me voida, oli 9-vuotias Lina sanonut. Ei me voida rokottaa sitä!

Mutta oli pakko. Jos koiran kanssa haluaa mennä näyttelyyn tai agilityyn, rokote täytyy antaa, pietarsaarelainen Marjut perusteli lapselle ja samalla itselleen. Kun piikki painui koiran turkkiin, hän ajatteli: Onneksi ihmisillä ei Suomessa ole näin. Onneksi lapset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin rokottamatta.

Vuoteen 2012 asti Marjutin perheessä oli otettu kaikki rokotukset. Rokottaminen loppui 1-vuotiaan Main viitosrokotteeseen, joka suojaa lasta kurkkumädältä, hinkuyskältä ja jäykkäkouristukselta.

Rokotuksen jälkeisenä yönä Maille oli noussut 40 asteen kuume. Hän oli saanut kramppeja. Joskus niin voi rokotuksen jälkeen käydä. Mutta kun tyttö alkoi raapia päätään aina herättyään, eikä se mennyt kuukaudessa ohi, Marjut päätti viedä tämän vaihtoehtohoitoklinikalle. Siellä sanottiin, että tytöllä on ”rokotusrasitetta”.

Sen jälkeen Marjut alkoi lukea rokotteista enemmän. Neljään vuoteen hän ei ole antanut rokottaa itseään tai lapsiaan. Ei edes silloin, kun perhe lähti lomalle Thaimaahan. Ihan vähän epäilytti, kun ostettiin kesämökki punkkialueelta. Rokotteita ei siitä huolimatta otettu.

”Me haluamme elää omien arvojemme mukaan”, Marjut sanoo ja katsahtaa ulos, missä ruohonleikkurirobotti jyystää maata kuin jokin eläin.

Niin haluaa seudulla elää moni muukin. Siellä lapsia rokotetaan vähemmän kuin juuri missään muualla Suomessa.

Pian sen jälkeen, kun pietarsaarelaislähtöisen Linda Karlströmin 2-vuotias lapsi oli saanut tuberkuloosilta suojaavan rokotteen Calmetten, tälle oli tullut rintaan patti, jota lääkärit luulivat aluksi syöväksi. Äiti ja lapsi passitettiin Oulun sairaalan syöpäosastolle. Solunsalpaajahoidosta oli jo puhuttu, kun eräs lääkäri tajusi kysyä, oliko Karlströmin lapsi saanut Calmette-rokotteen. ”Syöpä” olikin rokotteen haittavaikutus, joka on hoidettavissa antibiooteilla.

Karlström on kertonut tapauksesta Pietarsaaressa julkaistavan Österbottens Tidningin (ÖT) haastattelussa vuonna 2009. Nykyään hän on Pietarsaaren tunnetuin rokotekriitikko, kriittisen katsantokannan ylipappi, jonka sanomaa moni seuraa.

Lapselleen sattuneen tapauksen jälkeen Karlström perehtyi rokotteiden pakkausselosteisiin ja kuvauksiin mahdollisista haittavaikutuksista. ÖT:n artikkelissa hän sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että kaikki rokotteet ovat vaarallisia.

Karlström alkoi julkaista rokotekriittisiä tekstejä Vaccin.me-sivustolla, jonka yksi perustaja hän on. Hän kirjoitti mielipidekirjoituksia ÖT:hen ja Vasabladetiin jopa monta kertaa kuukaudessa. Ne saattoivat olla usean sivun mittaisia. Erilaisiin lähteisiin viitattiin usein. Vaikutti, että Karlström todella tiesi, mistä puhui.

Karlström alkoi pitää rokotekriittisiä luentoja sekä Suomessa että Ruotsissa. Hän on ollut keskustelemassa tv-ohjelmissa Ylellä ja SVT:llä. Viime kesänä Ylen haastattelussa hän sanoi, ettei pietarsaarelainen lastenlääkäri Markus Granholm tiedä, mistä puhuu, vaan on ainoastaan pelinappula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juonessa.

Karlström kokee tietävänsä itse paremmin, vaikkei hänellä ole lääketieteellistä koulutusta. Vaccin.me-sivustolla hän kertoo olevansa kauppatieteiden maisteri.

HS:n haastattelusta hän kieltäytyi vedoten häntä huijanneisiin toimittajiin ja antoi ymmärtää, ettei luota valtamediaan.

Kaikki Karlströmin ulostulot ja tekstit julistavat samaa: rokotteita ei tarvita mihinkään. Vallitseva tieteellinen näkemys on toinen. Eri arvioiden mukaan rokotteet estävät 2–3 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain. Rokotteiden avulla maailmasta on hävitetty isorokko, johon kuoli jopa 30 prosenttia sairastuneista. Rokotekriitikkojen mielestä kyse on hygienian paranemisesta.

Ensimmäiset isorokkorokotteet annettiin Suomessa vuonna 1802, ja nykyinen rokoteohjelma alkoi 1940-luvulla. Kun rokotuspäätös tehdään, hyödyt arvioidaan haittoja suuremmiksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä jatku ikuisesti.

Rokotukset isorokkoa vastaan lopetettiin vuonna 1980, kun tauti julistettiin hävitetyksi maailmasta, eikä Linda Karlströmin lapsen saamaa Calmette-rokotetta ole enää syyskuun 2006 jälkeen annettu kaikille lapsille. Suomen kantaväestössä tuberkuloosia ei enää juurikaan ole, ja rokotteen mahdolliset haitat arvioitiin hyötyjä suuremmiksi.

Nykyään kansalliseen lasten rokotusohjelmaan kuuluu kaikille lapsille kuusi eri rokotetta, jotka suojaavat 13 eri taudinaiheuttajalta. Pietarsaaren alueella moni jättää niistä osan tai kaikki ottamatta. Kun avaa THL:n kartan, jossa näkyy vuonna 2013 syntyneiden lasten rokotuskattavuuksia, neljästä rokotteesta kolmen kohdalla Pietarsaaren seutu näyttää punaista. Se tarkoittaa, että alle 85 prosenttia ikäluokasta on rokotettu.

Riski paikallisiin epidemioihin on suuri. Kattavuus on niin matala, että harvinaisiksi käyneet taudit voivat lääkärien mukaan palata.

Katso tästä, mikä rokotekattavuuden täytyy olla, jotta eri taudit eivät leviä. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Keväällä 2013 Linda Karlström piti luennon Oravaisissa, runsaan puolen tunnin ajomatkan päässä Pietarsaaresta. Yleisössä istuivat myös vöyriläiset Camilla ja Peter.

Camilla oli kuullut luennosta ja halusi miehensä mukaan, jotta mahdollinen päätös jättää lapset rokottamatta olisi varmasti punnittu.

Ensimmäisen kerran Camilla alkoi kyseenalaistaa rokotteita, kun hänen ystävänsä sanoi ”tulevansa vihaiseksi”, jos Camilla ottaa sikainfluenssarokotteen. Voimakas reaktio vakuutti. Camilla ei ottanut rokotetta, vaikka työskentelee hoiva-alalla.

Epäilyt vahvistuivat, kun Camillan aina terveenä pysynyt tytär sai 6-vuotiaana peräjälkeen kaksi angiinaa ja korvatulehduksen, joka ei tuntunut paranevan antibiooteillakaan.

Camilla ja Peter alkoivat ajatella, että syy voisi olla rokotteessa, jonka tytär oli saanut vähän aiemmin. He selasivat nettiä ja päätyivät muun muassa Linda Karlströmin Vaccin.me-sivustolle. Siellä oleva tieto vaikutti luotettavalta. He ostivat vielä rokotekriittisen kirjankin, joka on nyt lainattu eteenpäin juuri lapsen saaneelle tuttavapariskunnalle.

Karlströmin luennon jälkeen lopetettiin nyt 11- ja 5-vuotiaiden vanhempien lasten rokotusohjelma. Nuorimmainen, joka täyttää kaksi vuotta, ei ole saanut mitään rokotteita. Ei edes vastasyntyneille annettavaa K-vitamiinipiikkiä.

Lapsen kehoon ei laiteta mitään ylimääräistä, Camilla sanoo. Vaivat hoidetaan ravinnolla ja luontaistuotekaupoista saatavalla hopeavedellä.

Rokotteiden myötä moni muukin asia on muuttunut. Tupakointi ja sokerin syönti loppuivat. Alettiin keskittyä yleiseen hyvinvointiin ja ajatella iloisia ajatuksia. No stress, lukee liitutaulussa avokadokulhon vieressä.

Camilla ja Peter ovat tyytyväisiä päätökseensä. Terveinä on pysytty ilman rokotteitakin, he kertovat.

Ainoa ongelma on ajoittain vaivaava yksinäisyys. He eivät halua puhua ajatuksistaan, koska kokevat, että moni ei ymmärrä. On vaikeaa olla vähemmistössä, he sanovat. Rokotekriittisiä tuttavia on vain pari. Silti he eivät ole kyseenalaistaneet päätöstään.

”Vältetään tota propagandaa. Me ei lueta sellaista eikä kuunnella kaikkea. Meille yritetään kyllä sanoa, että rokottakaa. Mutta meidän mielestä on huono asia, että terveyskeskuksissa ei näytetä pakkausselosteita. Eikä tutkimuksia. Isommat tehtaat manipuloivat tuloksia”, Peter sanoo.

Näin Peter ja Camilla uskovat.

Disneylandissa Yhdysvaltojen Kaliforniassa puhkesi joulukuussa 2014 tuhkarokkoepidemia, vaikka taudin piti olla lähes kadonnut maasta. Epidemia pääsi syntymään, koska liian harva oli rokotettu, jotta niin sanottu laumaimmuniteetti syntyisi.

Silloin, kun laumaimmuniteetti on vahva, rokotetut suojelevat itsensä lisäksi myös niitä, jotka eivät ole saaneet rokotteita. Näin tapahtuu, koska tauti ei pääse leviämään. Kun useampi on rokotettu, myös rokotteen ottaneen suoja kasvaa: yksilöä mikään rokote ei suojaa aivan 100-prosenttisesti.

Tuhkarokko on etenkin pienille lapsille vaarallinen sairaus, jonka jälkitaudit saattavat olla arvaamattomia. Itä-Euroopan tuhkarokkoepidemioissa sairastuneet ovat saaneet aivotulehduksia ja jopa kuolleet. Science-lehdessä vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan tuhkarokon sairastaneen riski kuolla muihin sairauksiin kasvaa 2–3 vuodeksi. Suomessakin 1960–1970-luvuilla syntyneistä suuri osa sairasti tuhkarokon, kunnes tuhkarokolta suojaava MPR-rokote otettiin käyttöön vuonna 1982.

Disneylandin tapauksen jälkeen presidentti Barack Obama vetosi vanhempiin, jotta nämä rokottaisivat lapsensa. ”Kaikki syyt puhuvat rokottamisen puolesta, yksikään ei sitä vastaan”, hän sanoi.

Kriitikot pitävät MPR-rokotetta erityisen epäilyttävänä, koska 1990-luvun lopussa arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistiin lääkäri Andrew Wakefieldin tutkimus, jonka mukaan rokotteella olisi yhteys autismiin. Myöhemmin tutkimus on todettu virheelliseksi ja Lancet poistanut artikkelin arkistostaan. Huhut elävät silti.

Rokotekattavuuden pitää olla noin 95 prosenttia, jotta tuhkarokko ei leviä. Pietarsaaressa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen sai noin 83 prosenttia vuonna 2013 syntyneistä. Se on aivan liian vähän.

Tästä näet, millainen on MPR-rokotteen ja viitosrokotteen kattavuus omalla terveyskeskusalueellasi. Juttu jatkuu alla.

Kun katsoo Pietarsaarta ylhäältä vesitornista, puiden lomasta erottuu kirkontorni. Se on Pedersören kirkko. Pedersöre on toinen niistä Pietarsaaren alueen kylistä, joissa rokotetaan kaikkein vähiten. Siellä asuu myös yksi alueen kovimmista rokotekriitikoista – ainoa, joka suostuu haastatteluun omilla kasvoillaan.

Martina Lampero on halunnut nähdä kysymykset etukäteen. Hän on kirjoittanut vastauksia usealle A4-paperille pienellä käsialalla. Keittiönpöydällä on kasa lääkekriittistä kirjallisuutta. Kuviin hän haluaa mukaan kirjan, jossa on vääntynyt rokotepiikki.

Lampero on yksi Pietarsaaren aktiivisimmista rokotekriitikoista. Hän on kirjoittanut eri lehtien mielipidepalstoille, Vaccin.me-sivustolle ja Facebookin Vaccin.me-ryhmään.

”Miten on mahdollista, että minulla oleva tieto on kaikkien saatavilla, eikä mikään silti ole muuttunut?” (Vaccin.me 27.8.2013)

”Jos rokotteet todella toimisivat, ei olisi mitään syytä peitellä tietoa niiden haitoista tai pelotella ihmisiä rokottamaan itsensä ja lapsensa.” (ÖT 21.10.2013)

”Vinkki kaikille vanhemmille! Helppolukuinen kirja Rokote – vanhemman dilemma [Vaccination – En förälders dilemma] löytyy ilmaiseksi netistä. –– Silloin tiedätte rokotteiden koostumuksesta ja haittavaikutuksista jo enemmän kuin tavallinen lääkäri.” (ÖT 17.1.2015 yhdessä neljän muun paikallisen rokotekriitikon kanssa.)

Lampero on tuotantotalouden insinööri ja kotiäiti. Hänen 4- ja 5-vuotiaat lapsensa ovat puolipäivähoidossa. Lampero oli epävarma rokotuksista jo ensimmäisen lapsensa syntyessä. Neuvolan esitteistä hän oli kuitenkin saanut käsityksen, että ”rokottaminen on ainoa vaihtoehto”. Niinpä hän ei uskaltanut valita toisin.

Rokotekriitikko Lamperosta tuli vuonna 2013, kun toinen lapsi oli 10 kuukauden ikäinen. Silloin hän sattui lukemaan Facebookista keskustelun, jossa hänen tuttunsa ilmoitti, ettei aio enää koskaan rokottaa lapsiaan.

”Se, että joku kirjoitti niin vahvasti, sai aikaan jotain minussa. Pohdin, että pitää alkaa ottaa selvää tästä.”

Samassa keskustelussa joku vinkkasi, että Linda Karlströmillä olisi lähiaikoina luento. Lampero päätti mennä.

Ennen luentoa Lampero luki rokotteiden tuoteselosteita ja järkyttyi. Monessa rokotteessa oli tehosteaineena alumiiniyhdistettä, jossakin jopa elohopeaa. Hän luki, että rokotteiden sivuvaikutuksena voi olla neurologisia sairauksia. Vaikka Lamperon perheessä ei ollut kärsitty sen suuremmista rokotehaitoista, rokotteet alkoivat tuntua vaarallisilta.

Karlströmin luento, se sama, jossa Camilla ja Peterkin olivat olleet, sinetöi Lamperon päätöksen lopullisesti.

”Ymmärsin, että rokotteet eivät toimi ollenkaan. En usko, että ne suojaavat mitään sairautta vastaan. Niiden tehosta ei ole kunnollista tieteellistä todistetta.”

Lampero ei usko paljon tutkitun laumaimmuniteetin muodostumiseen eikä rokotteen synnyttämiin vasta-aineisiin, jotka suojaavat todelliselta sairastumiselta. Tiedetään, että laumaimmuniteetti ei toimi kaikissa taudeissa, mutta Lamperon mielestä sitä ei ole lainkaan olemassa.

Hänestä on epäilyttävää, että lääketeollisuus rahoittaa rokotetutkimusta. Hän myös epäilee, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella harjoitetaan korruptiota eikä itsekään noudateta ohjeita, joita muille ihmisille suositellaan.

Tällaisia teorioita on esitetty suunnilleen niin pitkään kuin on ollut rokotteitakin. 1800-luvulla työväenluokka vastusti isorokkorokotetta, koska sen ajateltiin olevan valtaapitävien keino hallita heitä. Lampero on kuitenkin varma asiastaan. Hän uskoo, että 10–20 vuoden päästä rokottamatta jättäminen on jo valtavirtaa.

Viime helmikuussa Lampero kirjoitti taas Österbottens Tidningin mielipidepalstalle. ”Kymmenen kysymystä rokotteista lääkäreille” oli toistaiseksi hänen viimeisin kirjoituksensa rokotteista. Niiden osalta hän on saanut sanoa sanottavansa.

Nyt Lampero kirjoittaa mielipidekirjoituksia langattoman säteilyn vaaroista.

Puutalossa sijaitseva Skorpan on ruotsalaisen idyllinen kahvila, joka tuo mieleen ennemmin visbyläisen kylän kuin pienen suomalaiskaupungin. Mutta täällä se on, juuri sopivasti katseilta piilossa, kun isommalta tieltä tulee.

Pulla tuoksuu, ruotsalaisyhtye First Aid Kit soi.

Taaimmaisen huoneen nurkkapöydässä istuu kuusi naista, kaikki äitejä. He asuvat Pietarsaaressa ja lähialueilla. Vanhimmat naisten lapsista ovat jo teini-iässä, nuorin alle vuoden.

Rokotekeskustelu on heille kaikille hyvin tuttu. Vaikka heidän lapsensa ovat saaneet rokotusohjelman mukaiset rokotteet, hekin ovat joskus epäröineet niiden ottamista.

”Kaikki kuitenkin haluavat parasta omalle lapselleen”, sanoo kolmen lapsen äiti Viktoria.

Mielipidekirjoittelu paikallislehdissä on saanut naiset välillä miettimään, mikä se ”paras” on. Aiemmin kellekään ei tullut edes mieleen kyseenalaistaa. Mutta kun keskustelu ryöpsähti, kolmannen lapsensa juuri synnyttänyt Maria alkoi pohtia, voiko rokotteet antaa turvallisesti – siitä huolimatta, että kahden vanhemman lapsen kohdalla mitään ongelmia ei ollut.

Hän mietti, kuinka kamalaa olisi, jos jotain sattuisikin. Miten hän koskaan pystyisi elämään sen syyllisyyden kanssa, että antoi tehdä lapselleen jotain vahingoittavaa?

”Ne jutut olivat vaikuttaneet minuun”, hän sanoo.

Kaikki naiset ovat sitä mieltä, että ilman kirjoittelua asiaa olisi tuskin tullut mietittyä. Nyt keskustelu on ylikuumennut niin paljon, että otsaan tulee leima, sanoi mitä tahansa, he kertovat. Ollaan hyvin mustavalkoisia: joko kannatetaan tai sitten vastustetaan. Eroja eri rokotteiden välillä ei välttämättä nähdä. Ja jos joku yllättävä haittavaikutus tulee, se on välittömästi todiste kaikkien rokotteiden vaarallisuudesta.

”Linda [Karlström] kirjoittaa jotain, ja sitten se etenee niin kuin renkaat veteen heitetyn kiven jälkeen”, Viktoria sanoo.

Kivi saattaa olla myös jonkun vaihtoehtohoitoihin keskittyneen henkilön diagnoosi rokotusvammasta. Vaikka keskustelu paikallislehdissä on aktiivista, eivät kaikki kriitikot ole saaneet ideoitaan sieltä.

Tai sitten kyse on omasta kokemuksesta. Numeroita ja todennäköisyyksiä on vaikea hyväksyä silloin, kun oma lapsi alkaa kouristella. Tai saa patin rintaan. Tai sairastuu narkolepsiaan. Tai kuolee rokotuksen jälkeen, vaikka lääkärit sanoisivatkin, että se oli kätkytkuolema. Näissä tilanteissa tulee ajatelleeksi, että koska minulle kävi näin, ehkä ihan kaikkea ei olekaan kerrottu. Ihminen haluaa selityksen.

Myös sikainfluenssakohu säikäytti. Kun Pandemrix-rokotteen hyvin harvinaisena haittavaikutuksena olikin kaikkien yllätykseksi narkolepsia, moni pelästyi. Kriittinen keskustelu Pietarsaaren alueella oli lisääntynyt reilua vuotta aiemmin, joten ajankohta oli otollinen lietsomaan vastustusta.

Tietoa rokotteiden haitoista kerätään THL:n ylläpitämään rekisteriin, johon vuosittain kirjataan 600–800 ilmoitusta. Sen lukuja ei julkaista säännöllisesti, sillä ilman hyvin tehtyä tieteellistä tutkimusta ei voida olla varmoja, onko ilmoitetuissa haitoissa kyse rokotteista vai yksinomaan ajallisesta yhteydestä. Joidenkin kriitikkojen mielissä tämä saattaa kuitenkin tuntua haittojen piilottelulta.

Rokotekriitikot eivät ole yhtenäinen ryhmä. Yksi asia vaikuttaa silti olevan heille yhteistä: omista asioista halutaan päättää itse.

”Täällä ei luoteta THL:ään. Se ei ole mikään auktoriteetti”, sanoo kahden lapsen äiti Anja.

Viralliset suositukset epäilyttävät – monessa muussakin asiassa kuin rokotteissa. Internetistä saa vahvistusta näkemykselle kuin näkemykselle, jota voi sitten käydä jakamassa omassa somekuplassaan.

Eniten Pietarsaaressa otetaan vaikutteita Ruotsista. Siellä iltapäivälehdet ovat julkaisseet runsaasti rokotuskriittisiä artikkeleita etenkin sikainfluenssakohun aikaan. Täältä Skorpanista käsin Ruotsi vaikuttaa paljon yksilökeskeisemmältä kuin Suomi. Ja juuri yksilökeskeistä ajattelua Pietarsaaressa rakastetaan.

Mutta rokottaminen ei ole mikään yksityisasia.

Lastenlääkäri Markus Granholm hakee suomenkielistä sanaa hetken ennen kuin löytää oikean.

”Omissioharha!”

Sana kolahti Granholmiin viime tammikuun lääkäripäivillä Helsingissä. Tästä harhasta Turun yliopiston lääketieteen etiikan professori Veikko Launis puhui esitelmässään, jossa hän analysoi sitä, miksi ihmiset ovat haluttomia ottamaan rokotteita.

Omissioharha tarkoittaa, että tekemättä jättäminen nähdään eettisesti kestävämpänä kuin tekeminen. Voidaan jättää rokottamatta, koska sitten ei ainakaan ole tehty mitään väärää. Rokottamisen nähdään olevan oma valinta. Ei ymmärretä, tai uskota, että rokotteiden teho perustuu usein yhteisön jäsenten toisilleen tarjoamaan suojaan.

Koska Pietarsaaressa moni on jättänyt lapsensa rokottamatta, siellä joudutaan antamaan rokotteita lapsille, joita ei muualla lääkityksen tai sairauden vuoksi rokotettaisi.

”Olen sanonut ihan suoraan joillekin erikoislasten vanhemmille, että kannattaa muuttaa pois. Kun tietyillä koululuokilla rokotuskattavuus alkaa olla 60 prosenttia, puhutaan hyvin suuresta riskistä”, Granholm sanoo Pietarsaaren sairaalassa.

Nyt pietarsaarelaislääkärit yrittävät saada ihmisten luottamuksen takaisin ja kertoa heille rokotteisiin liittyvästä tutkimustiedosta. Välillä väsyttää, sillä kriittisimmillä alueilla kyselyjä tulee vähintään kerran viikossa. Silloin pitää muistutella itselleen, etteivät nämä ihmiset pahaa tarkoita.

Tieto ei silti välttämättä auta. Granholm huokaa kuin luovuttaneena.

”Valitettavasti on niin, että jollekin lapselle pitää varmaan käydä huonosti tällä seudulla. Sitten se kääntyy.”

Vuonna 2011 Pietarsaaressa yritettiin luoda keskustelua eri katsantokantojen välille. Järjestettiin yleisötilaisuus, jossa THL:n rokotusohjelmasta vastaava ylilääkäri Hanna Nohynek oli vastaamassa kysymyksiin rokotusten turvallisuudesta. Tilaisuus jäi ainoaksi laatuaan. Keskustelu oli vähän hankalaa, koska toiset puhuivat tilastoista ja riskisuhteista, toiset yksilöistä ja heitä kohdanneista sairauksista.

Jos lääkäri sanoo, että todennäköisyys vakavaan haittavaikutukseen on yksi kuudestatoista tuhannesta, kriitikko kysyy narkoleptikkopotilaan kuvaa heilutellen: tarvitseeko yksilön kärsiä yhteisön takia? Pian ollaankin jo pohtimassa, tarvitaanko rokotteita ylipäätään.

Sama kysymys tuli esiin myös muutama kuukausi sitten Pedersöressä. Kylässä oli epäily rokkotaudista. Silloin Markus Granholmin oli soitettava perheelle, jonka lasta ei ollut voitu rokottaa hänellä olevan sairauden takia. Nyt täytyy tulla ylimääräiseen kontrolliin, oli Granholm sanonut. Jos se todella on tuhkarokko, se tarttuu hetkessä.

Tieto levisi kylässä. Lapsen perheelle tuli anteeksipyyntöpuheluita. Ei ollut ymmärretty, että tälle lapselle voi olla hengenvaarallista, jos joku saa tartunnan.

Tällä kertaa tautiepäily osoittautui vääräksi. Silti tapahtuneen jälkeen Pedersöressä rokotettiin hetken ajan innokkaammin kuin aikoihin.

Juttuun on haastateltu Hanna Nohynekia, Veikko Launista, ÖT:n päätoimittajaa Henrik Othmania, Rokotusinfo ry:n Jyrki Kuoppalaa ja pietarsaarelaista kaupunginvaltuutettua Anna-Maija Lyyraa. Pelkällä etunimellä esiintyvien nimet on muutettu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    3. 3

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    4. 4

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    5. 5

      Cristiano Ronaldoa uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio veronkierrosta

    6. 6

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Säätytalolla muisteltiin presidentti Koivistoa ilolla – Paavo Lipponen vertasi filosofikuninkaaseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    2. 2

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    6. 6

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää