Olen tappanut tuhansia kaloja ja nyt mietin, tunteeko kala kipua

Juhani Karila on lyönyt kaloja päähän, katkaissut niiltä valtimoita ja vääntänyt niskoja nurin. Yksikään kaloista ei huutanut kivusta. Entä jos ne olisivat osanneet?

Hauki tutisee kädessäni.

Löin sitä ensin otsaan. Puukalikka mursi luut silmien yllä, mutta aivot eivät vahingoittuneet. Korjasin otetta ja löin uudestaan. Ja uudestaan.

Hauki kuolee. Heitän ruumiin ämpäriin ja uistimen takaisin veteen. Keli on tyyni, veneessä pärjää t-paidalla. Elämä on ihanaa.

Sattuiko haukeen, kun koukut lävistivät sen leuat? Entä mitä kala tuumi, kun pusersin sen kiduskannet yhteen, työnsin puukon kitaan ja ronkin koukut irti? Kuinka kipeää teki se, että iskin haukea useita kertoja päähän?

Nuorena vapakalastajana en piitannut oikeasta saaliin käsittelytavasta saati kalan sielunelämästä. Talvellakin pilkillä, jos koukusta loppui mato, repäisin surutta ahvenelta silmät lajitovereidensa syötiksi.

Olisiko ahven huutanut, jos olisi osannut?

Tänä kesänä en ole tappanut yhtään kalaa. Sen sijaan olen lukenut pari kirjaa. Evoluutiobiologi Helena Telkänranta kertoo teoksessaan Millaista on olla eläin (SKS, 2015), miten tutkija Lynne Sneddon Edinburghin yliopistosta ruiskutti kirjolohien huuliin etikkahappoa vuonna 2002. Kirjolohet alkoivat hieroa suutaan akvaarion seiniin ja pohjaan tai heijasivat itseään edestakaisin. Yksilöt, joille hän antoi lisäksi morfiinia, eivät olleet haposta moksiskaan.

Sneddonin tutkimus kertoo tietysti vasta siitä, että kalat tietävät saaneensa naamaansa jotain vahingollista. Ovatko ne tarpeeksi tietoisia kootakseen ajatuksen, että nyt muuten sattuu? Kansainvälinen kivuntutkimusseura linjaa, että kipu on ”epämiellyttävä aistimus ja emotionaalinen kokemus, johon liittyy kudostuho tai sen uhka.”

Telkänranta kiteyttää: ”Ollakseen kipua sen on siis sisällettävä sekä fyysinen aistihavainto että mielessä koettu tunne.”

Wyomingin yliopiston professori James Rose sanoo, että kaloilta puuttuu nimenomaan jälkimmäinen. Näin siksi, että kaloilla ei ole aivokuorta, johon tietoinen kipukokemus nisäkkäillä paikantuu.

Vastaväittäjien mielestä tietoisuutta koskevia päätelmiä ei voi tehdä pelkästään aivojen rakennetta tutkimalla.

Todennäköisesti kalojen kipu on erilaista kuin meidän, Telkänranta sanoo. Ja tämä ei tarkoita, että se olisi siksi vähäarvoisempaa.

Kun Sneddonin tutkimus julkaistiin, kalastusblogeissa alkoi kiivas väittely.

Kalan kipuaisti on arka paikka erityisesti cr-kalastajille (catch-and-release, suom. pyydä-ja-päästä), joita Suomenkin urheilukalastajista on suuri osa. He eivät tapa saamiaan kaloja, vaan vapauttavat ne pitääkseen kalakannat elinvoimaisina ja saaliskoot suurina.

Cr-kalastajilla on tapana muistuttaa, että toisinaan irti päästetty eväkäs iskee saman tien uudestaan vieheeseen. Millainen pöljä niin tekisi, jos se oikeasti sattuisi?

Telkänranta toteaa: ”Kun on tarpeeksi kova nälkä ja tarpeeksi pienet aivot, yhdestä tai kahdestakaan kerrasta ei vielä opi varomaan tällaista houkutusta.”

Cr-pyynnin ajatus kalakantojen ylläpidosta on hieno, mutta kalaneuvoja Henrik Kettusen mukaan tutkimusta vapautettujen kalojen elinajanodotteesta ei ole tehty tarpeeksi.

”Se tiedetään, että kolmihaaraisilla, väkäsellisillä koukuilla pyydettyjen alamittaisten kalojen selviämismahdollisuudet ovat hyvin heikot.”

Kettunen listaa nyrkkisäännöt, joiden mukaan vapautettavaa kalaa tulisi käsitellä: On käytettävä yksihaaraisia, väkäsettömiä koukkuja. Kalaa ei saa nostaa ylös vedestä. Jos kalaan on pakko koskea, se on tehtävä märillä käsillä. Kuvaamista ei kannata edes yrittää, jos kamera ei ole valmiina.

Ja kun irti päästetty kala potkaisee itsensä näkymättömiin, on pidettävä myös peukkuja.

On vaikea ymmärtää, miten kala kokee maailman. Kalaan on hankala samaistua, sillä se näyttää omituiselta, on niljakas, haisee epämiellyttävältä eikä päästä ääniä – paitsi jos sen kurkusta kiskoo viehettä, jolloin siitä voi kuulua korinaa. Se voi hätkähdyttää kokenuttakin pyytäjää.

Kuten Jonathan Safran Foer sanoo kirjassaan Eläinten syömisestä (Atena, 2011): ”Kalojen ja ihmisten välissä on vedenpinta ja hiljaisuus.”

Parhaiten ymmärrän kalaa silloin, kun se iskee vieheeseen.

Kala tekee kaikkensa päästäkseen irti. Urheilukalastuksen koko viehätys perustuu siihen, että pääsemme kamppailemaan elävää olentoa vastaan. Touhu olisi melkoisen tylsää, jos saalis menettäisi elämänhalunsa vieheeseen tartuttuaan ja antautuisi hinattavaksi möykyksi.

Kaikkein lähimmäs kalan sielua koen pääseväni silloin, kun olen väsyttänyt sen veneen vierelle.

Kala kerää voimia; se on toistaiseksi vielä omassa elementissään, mutta pahassa kiikissä. Jos se on hauki, se availee suutaan: mahtavat kiduskannet liikkuvat kuin koneen osat, hennot evät hulmuavat kalan sivuilla kuin liian pienet siivet. Näen kalan koon ja sen, miten hyvin uistin on kiinni.

Haluan ajatella, että sekä hauki että minä laskemme mahdollisuuksia. Usein hauki yrittää tässä vaiheessa viimeistä syöksyä. Sen tarvitsee vain hieman nytkäyttää kehoaan, kun se jo sinkoutuu torpedona kohti syvyyksiä. Vapa taipuu. Hauki kehittää mitättömillä liikkeillä paljon voimaa, enkä voi kuin ihailla, miten hyvin se on suunniteltu veteen.

Kun hauki väsyy, se kohoaa pintaan. Ujutan haavin ympärille ja kampean. Jännitys laukeaa: kala muuttuu vastustajasta palkinnoksi.

Miksei tunne kalan tasavertaisuudesta kanna veneeseen asti?

Jos pystyn ylipäätään kuvittelemaan mahdollisuuden, että kalaan sattuu, että tahdoton syömäkone ei ole koko totuus kalan elämästä, minun on kysyttävä itseltäni: Olenko valmis aiheuttamaan kipua kalalle oman hupini kustannuksella? Pitäisikö minun, korjaan, pitäisikö kaikkien virkistyskalastajien katkoa vapansa?

Henrik Kettusen mukaan kysymykseen voi soveltaa montaa etiikkaa. Eläinsuojeluetiikan näkökulmasta asia on selvä: kalastus pitää kieltää.

Ongelmaa voi kuitenkin tarkastella myös kotitarve- ja virkistyskalastuksen vinkkelistä.

”Sanoisin, että vastuullisesti harjoitettu kalastus on ihan ok. Sitä paitsi samalla saadaan tietoa kalakannoista.”

Kettusen mukaan siitä, paljonko kala tuntee kipua, voidaan väitellä maailman tappiin.

”Se on varmaa, että kivutonta kalastamista ei ole olemassakaan. Sen sijaan turhan kärsimyksen ja kuolleisuuden vähentämiseksi voidaan tehdä paljon.”

Verkkojen silmäkokoja pitäisi harkita huolellisemmin, kaloja käsitellä hellemmin ja saaliinhimoa hillitä silloin, kun syönti on hurjaa.

Kettusen mielestä parasta olisi, jos jokainen kalastaja pohtisi omalla kohdallaan, miksi, miten ja mitä kalastaa.

Kun asuin Lapissa, lähdimme isän kanssa joelle joka kerta hakemaan taimenta ja kirjolohta. Jos niitä ei kuulunut, keskityimme nostamaan matalikoilta haukia.

Heitimme ne elävinä isoon, vettä puolillaan olevaan saaviin, jossa ne haukkoivat henkeä kiduskannet levällään.

Kerran yksi parikiloinen yksilö pomppasi saavista laidan yli veteen. Hauki kellui veneen vierellä ja ihmetteli edullisiksi muuttuneita olosuhteita. Ennen kuin se tajusi painua lipettiin, isä haavasi karkulaisen ylös.

Surkuttelimme hetken hauen kovaa kohtaloa. Muutamaa tuntia myöhemmin kala kypsyi savustuspöntössä navetan takana.

Atlantilla troolarit ruoppaavat merenpohjaa tyhjäksi elämästä. Suunnattomassa nuotassa saalisläjään tukehtuu kala, jota ei muista kukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    2. 2

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      Ymmärrän, miksi presidentti Trumpia ketuttaa

    10. 10

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    8. 8

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää