Valikko
Sunnuntai

Metsähallituksesta potkut saanut pääjohtaja Esa Härmälä avautuu: ”Ministeri Tiilikainen söi sanansa”

Alkukesällä syntyi kova kohu, kun Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä sai yllätyspotkut. Tuolloin Härmälä vaikeni, mutta nyt hän kertoo versionsa tapahtumista ja kovasta valtapelistä niiden taustalla.

Agronomi Esa Härmälä täyttää tänään 62 vuotta. Hän on terve, työhaluinen ja työkykyinen, kokenut mies, jolla on monipuolinen ura takanaan. Valtio maksaa hänelle hyvää palkkaa, mutta työtä valtio ei hänelle enää tarjoa.

Elokuun lopussa Härmälä teki viimeisen työpäivänsä Metsähallituksen pääjohtajana. Hän tarjosi läksiäiskahvit työtovereille pääkonttorissa Tikkurilassa ja vielä konjakit johtoryhmälle.

Kuinka tässä näin kävi?

Tässä haastattelussa Härmälä kertoo versionsa tapahtumaketjusta, joka johti siihen, ettei hän saanut jatkaa pääjohtajana, vaikka olisi halunnut.

Härmälän syrjäyttäminen aiheutti kesäkuussa kohun, kun keskustan eduskuntaryhmä antoi kirjallisen varoituksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk). Ryhmä olisi halunnut Härmälän jatkavan, mutta ministeri nosti paikalle ehdokkaansa tohtori Pentti Hyttisen Joensuusta.

Härmälän kausi jäi vajaaseen kahteen vuoteen.

”Minä uskoin saavani Metsähallituksen asiat kuntoon, mutta sitä minun ei sallittu tehdä”, Härmälä vastaa kysymykseen, miksi hän syksyllä 2014 pyrki pääjohtajaksi. Hakiessaan Härmälä oli työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö.

Tuolloin nimityksen teki Alexander Stubbin (kok) hallitus maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) ehdotuksesta. Kokenut Härmälä valittiin siitä huolimatta, että tämä oli tunnettu keskustalainen.

Härmälän aloittaessa marraskuussa 2014 Metsähallituksen asiat olivat sekaisin. Edeltäjä Jyrki Kangas­ oli eronnut kesken kaiken. Seitsemän vuotta valmisteltu metsähallituslaki oli levällään, ja lopulta Stubbin hallitus joutui sisäisten riitojensa takia lykkäämään uudistuksen huhtikuussa 2015 pidettyjen eduskuntavaalien yli.

Vaalien jälkeen nimitetty pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus kirjoitti ohjelmaansa Metsähallituksesta yhden lauseen: ”Uudistetaan Metsähallituksen lainsäädäntö vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä.”

Lauseen alku tarkoitti Metsähallituksen puukaupan yhtiöittämistä, josta hallitus oli yksimielinen. Myös Härmälä hyväksyi yhtiöittämisen.

Metsähallitus hallinnoi valtion talousmetsiä, joita on noin 3,5 miljoonaa hehtaaria. Talousmetsät tuottavat valtiolle vuosittain yli sata miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Metsähallitus hallinnoi yli 12:ta miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Valtaosa niistä kuuluu suojeluohjelmien piiriin. Näihin kuuluvat mm. kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.

Metsähallituksen pääjohtajan työtä valvoo sen oma hallitus. Taustalla vaikuttaa kuitenkin kaksi ministeriötä, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Jo kautensa alussa Härmälä huomasi, että Metsähallituksen organisaatio oli sekava.

Metsähallituksen noin 1 500 työntekijästä noin kolmannes työskenteli luontopalveluissa. Valtaosa heistä oli ympäristöministeriön ohjauksessa. Erätalousväkeä valvoi maa- ja metsätalousministeriö.

”Meillä oli selkeä johtamisongelma. Ympäristöministeriö pyrki ohi Metsähallituksen johdon virastomaiseen ohjaukseen. Hallitus ja pääjohtaja eivät olleet käytännössä isäntiä talossa, ja tilanne oli vuosien aikana johtanut monenlaisiin konflikteihin.”

Härmälä olikin tyytyväinen, että Sipilän hallituksen ohjelmassa vaadittiin ”johtamisjärjestelmän selkeyttämistä”. Siihen oli hyvä mahdollisuus, koska metsähallituslaki aiottiin vihdoin uudistaa.

Kesällä 2015 Metsähallituksen hallitus ja Härmälä tapasivat ministeriöiden virkamiesjohtoa ja kertoivat, mitä pitäisi tehdä.

”Tapaamisissa syntyi yhteisymmärrys, että jatkossa ministeriöiden suoraan ohjaukseen jäisivät vain ne tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa. Näitä ovat esimerkiksi erätarkastajat.”

Palavereissa heitä kutsuttiin ”koppalakeiksi”. Metsähallituksessa koppalakkeja oli noin viisikymmentä eli kymmenesosa luontopalvelun työntekijöistä.

Puhelinkeskustelun perusteella Härmälä jäi käsitykseen, että myös Tiilikainen kannatti uudistusta.

Uutta metsähallituslakia valmisteltiin maatalousministeriössä syksyllä 2015, ja Härmälä jäi toiveikkaana odottamaan lakiesitystä.

”Ministeriöstä tuli luonnos, mutta se ei ollut yhtään sellainen kuin oli ministeriön johdon kanssa ollut puhetta”, Härmälä muistelee.

Härmälä koki, että hänet oli yllätetty. Välistäveto pisti vähän vihaksi.

”Olen hoitanut yhdeksän Kimmo Tiilikaisen edeltäjän kanssa monia vaikeita asioita. Kyllä aikaisemminkin suunnitelmat ovat muuttuneet siitä, mitä on alun perin puhuttu. Mutta aina, joka ikinen kerta, ministeri on ottanut itse yhteyttä ja kertonut, että valitettavasti näin on jouduttu siitä tai tästä syystä tekemään. Nyt näin ei käynyt.”

Esa Härmälä viittaa kauteensa maataloustuottajien etujärjestön MTK:n puheenjohtajana vuosina 1994–2006, jolloin hän neuvotteli ministerien kanssa EU:n maatalouspolitiikasta ja kansallisista tuista.

”Joku oli valmistelun aikana pistänyt ministerin riviin”, Härmälä arvioi.

Joku tarkoittaa tietysti ympäristöministeriötä, joka halusi pitää kiinni reviiristään.

”Lakiluonnoksen pykälät oli kirjoitettu siten, että ympäristöministeriön pelikenttä jäi suureksi. Ministeriöt johtaisivat edelleen kolmasosaa Metsähallituksen työntekijäkunnasta eikä vain koppalakkiporukkaa, kuten oli tarkoitus.”

Tiilikaiselta tuli kuitenkin terveisiä, että lakiluonnosta voidaan vielä eduskunnan käsittelyssä muuttaa, jos hallituspuolueet sitä yksimielisesti haluavat.

Korkea maatalousministeriön virkamies pyysi Härmälältä apua, ja niin valmisteltiin vaihtoehtoinen lakiluonnos, jossa ministeriöiden ohjaukseen olisi jäänyt vain Metsähallituksen ”koppalakkiporukka”, kuten alun perin oli puhuttu.

Härmälän valmistelema esitys sai hyvän vastaanoton, ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli valmis hyväksymään muutoksen. Sen takana olivat kaikki hallituspuolueet sekä oppositiosta Rkp ja kristillisdemokraatit, Härmälä kertoo.

”Silloin Tiilikainen puuttui peliin. Minulle kerrotun mukaan hän käyttäytyi täysin vastoin tapojaan: rähjäsi, oli aggressiivinen ja torjui kaikki muutos­esitykset. Sama toistui hallituspuolueiden eduskuntaryhmien neuvotteluissa.”

Ministeri sai tahtonsa läpi. Eduskunta hyväksyi keväällä lakiesityksen alkuperäisessä muodossaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta suivaantui Tiilikaisen käytöksestä kuitenkin niin paljon, että valiokunta kirjoitti omaan mietintöönsä voimakasta kritiikkiä.

Tässä vaiheessa Härmälän mieleen hiipi epäilys, että jupakasta voisi seurata hänelle ikävyyksiä.

”Kun kuulin, että ministeri oli määrätietoisesti torjunut kaikki muutosesitykset, tajusin, että nyt meikäläinen on juossut tai juoksutettu ansaan.”

Kun uusi metsähallituslaki tuli keväällä voimaan, Metsähallituksen pääjohtajan paikka pantiin uuteen hakuun. Yleisesti arveltiin, että hakukierros olisi vain muodollisuus, koska puolitoista vuotta tehtävää hoitanut Esa Härmälä valittaisiin ilman muuta jatkamaan.

”Vaikka lain säätämisvaiheessa oli ollut erimielisyyksiä, en hetkeäkään harkinnut vetäytymistä. Halusin jatkaa tehtävässä, johon olin juuri päässyt sisälle. En ollut kypsä jäämään eläkkeelle.”

Hakuprosessin aluksi Härmälää tosin kummastutti, sillä johtajaehdokkaita ei komennettu soveltuvuustesteihin. Edellisellä kerralla kärkihakijat oli testattu perusteellisesti. Nyt järjestettiin vain lyhyt rupattelu valintalautakunnan kanssa.

Härmälä oli pitkän uransa aikana ollut monta kertaa ehdolla eri tehtäviin, joten hän rupesi tarkkailemaan, miten päätöksentekijät käyttäytyivät. Pian hän huomasi vaaran merkkejä.

”Alkoi syvä radiohiljaisuus. Aika äkkiä tajusin, että tässä taitaa käydä huonosti. Kokemuksesta tiesin, että nimityksistä alkaa tihkua tietoa etukäteen, jos menee hyvin. Asioista tietävät ihmiset joko vinkkaavat silmää tai ainakin hymyilevät rauhoittavasti. Nyt ei hymyilty tai vinkkailtu.”

Maanantaina 13. kesäkuuta illansuussa Esa Härmälä oli saunomassa MTK:n omistamalla Kettulan maatilalla. Saunakavereina oli toimittajiakin.

Vilvoittelutauolla Härmälä vilkaisi kännykkäänsä.

Kimmo Tiilikainen oli soittanut. Härmälä soitti oitis ministerille.

”Se oli asiallisen viileä keskustelu. Tiilikainen kertoi, että aikoi esittää toista ehdokasta. Hän sanoi vielä, että haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Minä vastasin siihen, etten kai minä pöytää ole puolessatoista vuodessa ennättänyt sotkea.”

Härmälä kertoi Tiilikaiselle, että Kettulassa oli saunassa toimittajia, ja kysyi, voiko heille kertoa, mitä ministeri oli juuri sanonut. Kun Tiilikainen antoi luvan, Härmälä kiipesi lauteille ja julkisti uutisen. Toimittajat säntäsivät pukuhuoneeseen.

Härmälän syrjäyttäminen aiheutti kovan porun varsinkin keskustan eduskuntaryhmässä. Monet kansanedustajat vaativat ministeriä tilille.

Tiilikainen ei perääntynyt, mutta sovinnon eleenä hän tarjosi Härmälälle Maaseutuviraston johtajan paikkaa. Viraston toimintaa on arvosteltu jyrkästi.

”Siinä tilanteessa en edes harkinnut suostumista. Se oli nurkkaan ahdistetun ministerin hätäinen tarjous. Jos minut olisi todella haluttu Maaseutuvirastoon panemaan asioita kuntoon, olisi toimittu toisin”, Härmälä arvioi.

Juhannuksen alla Sipilän hallitus nimitti Pentti Hyttisen Metsähallituksen johtoon.

Härmälä kommentoi vain twiitillä: ”Vuonna 1969 liityin kepuun. Kaverit varoittivat että kepu pettää aina - pitäisiköhän alkaa uskoa.”

”Twiitti kuvasi sen hetken tunnelmia. Eikös se ollut aika hauska”, Härmälä naurahtaa kuivasti.

Härmälän jatko olisi käynyt sekä kokoomukselle että perussuomalaisille. Myös Metsähallituksen henkilökuntajärjestöt antoivat hänelle tukensa.

Keskustan eduskuntaryhmä pui nimitystä kiih­keästi monta tuntia ja antoi lopuksi kirjallisen varoituksen ministeri Kimmo Tiilikaiselle. Osa ryhmästä olisi jopa antanut ministerille potkut.

”Keskustan eduskuntaryhmä otti kyllä rajun kannan. Eivät he minua niin paljon rakasta, että tämä olisi minun takiani annettu. Kannanotossa oli tosi­asiassa kysymys metsähallituslaista. Tiilikainen lupasi, että lakiesitystä voidaan eduskunnassa muuttaa, jos hallitusryhmät ovat yksimielisiä. Ne olivat, mutta ministeri söi sanansa. Siitä se reaktio tuli.”

Esa Härmälä on sulatellut potkujaan nyt kolmisen kuukautta.

”Elämäni on hyvässä järjestyksessä. Olen saanut hoitaa hurjan mielenkiintoisia tehtäviä. En voi mistään valittaa, mutta olisin halunnut tehdä töitä vielä muutaman vuoden pitempään.”

Tullessaan pääjohtajaksi Härmälä teki toimitusjohtajasopimuksen, joka takaa toimeentulon. Vuoden päästä hän on 63-vuotias ja voi siirtyä eläkkeelle.

”Olen käytettävissä isänmaallisiin tehtäviin. Olen tältä maalta niin paljon saanut, että mieluusti antaisin takaisin, jos jotain tekemistä löytyy.”

Entä politiikka? Kiinnostaisiko ehdokkuus tulevissa eduskunta- tai eurovaaleissa?

”Politiikka ei tunnu juuri nyt kovin houkuttelevalta uravaihtoehdolta.”

Oikaisu 18.9. kello 11.10: Jutussa kerrottiin aiemmin, että Maaseutuvirasto olisi ilman vakituista johtajaa. Virastoa johtaa kuitenkin Leena Tenhola, jonka ministeri Kimmo Tiilikainen on ilmoittanut siirtävänsä pois tehtävästä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • metsähallituslaki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    2. 2

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    3. 3

      Jenkkitavaratalo myy nettisivuillaan valemudattuja ”työmiesfarkkuja” reilulla 400 dollarilla, internet tietysti riemastui

    4. 4

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    5. 5

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    6. 6

      Asuntojen myynti katkesi kuin seinään, syynä kirkon toimet – Helsingin Lehtisaaren asukkaat yrittävät vielä estää tontinvuokran korotukset

    7. 7

      Johtaja otti lastenkodin rahoja omiin taskuihinsa: teetti itselleen huonekaluja, osti elektroniikkaa ja hankki lohkolämmittimen

    8. 8

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    9. 9

      Diabeteksen esiaste yleistyy hälyttävästi suomalais­lapsilla, ja syynä on lihavuus – moni vanhempi ei tiedä lapsensa olevan ylipainoinen

    10. 10

      Asiantuntijat kertovat kuusi vinkkiä, miten saat parempaa suodatinkahvia halvalla – Älä törsää kahvinkeittimeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    2. 2

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    3. 3

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    4. 4

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    7. 7

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    10. 10

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää