Ydinvoima toi ranskalaisperheen Rauman ankeuteen – koulu ja Lukko saivat jäämään

Olkiluoto 3:n rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2004, eikä loppua näy. Ranskalaisen Claire Herpinin perhe lähti Raumalle parin vuoden visiitille, mutta toisin kävi. Suomi on mullistanut heidän elämänsä täysin.

Valokuvassa näkyi jotakin mustaa, elotonta ja masentavaa – marraskuinen Rauma kello viideltä iltapäivällä.

Claire Herpin tuijotti miehensä lähettämää kuvaa kotonaan Etelä-Ranskassa ja ajatteli, että tuohon kaupunkiin hän ei missään tapauksessa muuttaisi. Ei ikinä.

Herpin oli sentään kasvanut Lyonin eläväisen kaupungin lähellä, opiskellut Ranskan huippuyliopistoissa, työskennellyt liike-elämässä johdon konsulttina ja hoiti nyt perheen kaksi-, neljä- ja kuusivuotiaita poikia. Muutto Suomeen pilaisi kaiken. Ja missä edes on Suomi?

Claire Herpin avaa vaaleankeltaisen puutalonsa oven Kaaron asuinalueella Rauman kupeessa. Syyskuinen keskiviikkoiltapäivä on kuulas ja kirkas. Kauhujen valokuvasta on kulunut miltei 11 vuotta.

Pihassa on pieni ranskalainen Peugeot, ja talon seinien sisällä asuu suomalaistunut ranskalainen perhe. Herpin pyytää sisään. Yläkerran portaita astelee alas pitkä vaaleatukkainen poika. Hän on 16-vuotias Antoine Herpin. ”Antti”, hän esittäytyy.

Louis on 14. Hän nukkuu yläkerrassa. Nuorin veli Matthieu– tai Matti, kuten kaikki häntä kutsuvat – on 12-vuotias, ja hänet pitää kohta hakea lätkätreeneistä.

Poikien huoneita hallitsee yksi teema: jääkiekko. On Patrik Laineen ja Jesse Puljujärven juliste. Lätkälehtiä, mailoja, pelipaitoja, kiekkoja, parhaan pelaajan palkintoja ja NHL-viirejä on joka puolella. Antti on keskushyökkääjä, nuoremmat veljet maalivahteja.

Kun 42-vuotias Claire Herpin istuu kotisohvallaan ja alkaa kymmenen vuoden kokemuksellaan kehua Suomen hyviä puolia, ylistyksestä ei tahdo tulla loppua. Kaksi asiaa nousee ylitse muiden: suomalainen koulu ja Rauman Lukko. Ne ovat hioneet pojista ja koko perheestä suomalaisen. Ja muutos on ollut suurempi kuin Claire Herpin olisi voinut kuvitellakaan.

Mutta nyt pitää rientää hakemaan Matti.

Vaikka kuva Raumalta oli aluksi kauhistus, Claire Herpin ajatteli, että ulkomailla asuminen voisi olla hienokin kokemus. Hän saisi olla hetken kotona lasten kanssa.

Herpinin aviomies Stéphane oli insinööri, ja häntä odotti mahtava urakka. Rauman lähellä Eurajoella oli alkamassa koko Euroopan suurin työmaa: Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin rakentaminen. Siitä tehtäisiin maailman suurin ydinvoimala, ja Stéphane Herpin olisi vastuussa tämän jättiläisen betonitöistä ja rakennusten pystyttämisestä. 3 000 rakennusmiehen työmaalla hän olisi yksi pääpomoista.

Ilmassa oli innostusta, maailmalla puhuttiin ydinvoiman renessanssista. Suomen päätös oli historiallinen. Eurajoelle rakennettaisiin länsimaiden ensimmäinen ydinvoimala sitten Tšernobylin onnettomuuden vuonna 1986.

Claire Herpin lohduttautui ajatuksella, että hänen miehensä pesti Suomessa olisi vain kaksivuotinen. Siis varsinainen ranskalainen visiitti! Kun valutyöt olisi tehty ja rakennukset saatu sovittuun vaiheeseen, he pääsisivät kotiin.

Voimalan toimittaja oli ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva alihankkijoineen. Herpinit olivat kuudes ranskalaisperhe, joka muutti projektin takia Ranskasta Suomeen.

Kun he saapuivat Raumalle elokuussa 2006, kaupunki vaikutti mukavammalta kuin valokuva oli antanut ymmärtää. Silti Claire Herpin piti muuttoa virheenä. Monet asiat takkuilivat.

Heille oli kyllä hankittu talo, mutta se ei ollut valmistunut ajoissa. Tilapäisasunnosta puuttui kaikki ikkunaverhoja myöten. Perheen kaksivuotias poika heräili aamuyöllä Suomen kesän valkeuteen.

Perheellä oli mukanaan vain muutama matkalaukku ja niissä niukasti vaatteita. Ranskasta Suomeen lähetetty iso tavarakontti oli kadonnut matkalla ja saapui perille kuukauden myöhässä.

Ranskalaiskauppojen yltäkylläisyyden rinnalla Suomi tuntui ankealta. Prisman hyllyltä saattoi ostaa vain ruskeita tai vielä ruskeampia lastenvaatteita.

Sopeutuminen kävi hitaasti. Herpin pysytteli tiiviisti ranskalaisten kohtalotovereidensa muodostamassa yhteisössä. Siellä ei opeteltu suomea kuin muutama sana: ”Hei hei, moi moi, mitä kuuluu?”

Asiantuntijoista ja heidän perheistään muodostui satojen muuttajien joukko, joka teki Raumasta äkkiä Suomen ranskalaisimman kaupungin. Kaupoissa oli ranskankielisiä opasteita, Alkossa heille varattiin säädyllisiä punaviinejä ja calvadosta. Rauman kaupunkia tulijat piristivät: he söivät ulkona ja olivat kiinnostuneita monenlaisista palveluista.

Kun vanhimman pojan koulu alkoi, hänet pantiin Raumalle perustettuun Arevan ranskalaiseen kouluun. Siellä opiskeltiin ranskan kielellä ja ranskalaisen opetussuunnitelman mukaan.

Kotona syötiin tuttuja ruokia, ja lomamatkoilta Ranskasta Herpinit kantoivat mukanaan niin paljon juustoa, makkaraa, vakuumipakattua lihaa ja kakkuja kuin pystyivät. Kun laukut pakkasi oikein huolellisesti, ruokaa pystyi tuomaan kerralla jopa 60 kiloa.

Olkiluodon kolmosreaktorista piti alkaa ydinvoiman uusi aikakausi. Projekti olisi Arevan ja sen saksalaisen yhteistyökumppanin Siemensin voimannäyttö ja käyntikortti maailmalle. Sujuva eurooppalainen suurprojekti. Uudentyyppisestä reaktorista tulisi lähes yhtä tehokas kuin Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktoreista yhteensä.

Sen piti tuottaa sähköä jo toukokuussa 2009, mutta Claire Herpinin mukaan työmaalla puhuttiin jo varhain, ettei projekti pysy aikataulussaan.

Prototyyppi on aina prototyyppi. Yllätyksiä piisasi, ja Claire Herpin seurasi niitä aitiopaikalta miehensä työn kautta. Hän arvioi nyt, että projekti lähti liikkeelle kiireellä. Joiltakin ongelmilta olisi voitu välttyä, jos olisi odotettu pari vuotta ja suunniteltu huolellisemmin.

Voit katsoa HSTV:n oheiselta videolta, kuinka Olkiluoto kolmosen kustannusarvio on noussut yli viidellä miljardilla eurolla. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Työkulttuuritkin törmäsivät. Vaikka Ranska on tunnettu lyhyestä työviikostaan, Olkiluodon asiantuntijat puskivat jättiprojektin kanssa pitkiä päiviä. Suomalaiset taas tekivät normaalia työviikkoa.

”Me teemme pidempään töitä, mutta te olette paljon tehokkaampia”, Herpin sanoo.

”Jos suomalaiset aloittavat tunnin mittaisen kokouksen kello 10, niin kaikki suomalaiset ovat silloin paikalla. Ranskalaiset saapuvat ehkä kaksikymmentä yli, ottavat kahvia ja croissanttia ja puhuvat vähän viikonlopusta. Ja kun se tunti on täynnä, suomalaiset lähtevät pois, vaikka kokous olisi kesken.”

Herpin tietää, että hänen kuvauksensa on tietenkin yksinkertaistus. Mutta sellainen, jolla on pohjaa.

Herpinin oma mies oli töissä jo aamukuudelta ja tuli kotiin illalla yhdeltätoista. Lapsiaan hän ei työviikolla nähnyt. Joskus mies yritti aloittaa jonkin ison työvaiheen heti kun se oli mahdollista, vaikka sitten perjantaina illalla kello kahdeksalta. Se ei onnistunut, sillä suomalaiset ja työmaata valvovat Säteilyturvakeskuksen viranomaiset olivat jo mökeillään.

”Ranskalaiset sanovat, että tällaisen takia projektissa on hukattu aikaa. Ja suomalaiset vastaavat, että hoitaisitte hommat kunnolla. Molemmat ovat tavallaan oikeassa”, Herpin miettii.

Viivästysten takia Herpinin insinöörimiehen kahden vuoden pestiin tuli ensin vuosi lisää. Ja näiden kolmen vuoden päälle vielä kaksi vuotta. Työ kävi hermoille. Vaimon silmiin mies vaikutti välillä lopen uupuneelta.

Vuonna 2010 perhe oli asunut Suomessa jo neljä vuotta. Koko sinä aikana he eivät olleet oikeastaan missään tekemisissä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.

”Emme olleet integroituneet lainkaan.”

Siihen piti saada muutos.

Claire Herpin kaartaa Peugeotillaan raumalaisen harjoitusjäähallin pihaan. Hän moikkailee muita lätkävanhempia suomeksi ja englanniksi, vaihtaa kuulumisia ja halauksia. Kun Matthieu saa maalivahdin varusteensa riisuttua, hän istuu auton takapenkille ja tarttuu käteen: ”Matti.”

Sitten ajellaan kaupan kautta kotiin. Iltapala on melko suomalainen, vain juustot tulevat Ranskasta.

Neljän vuoden Raumalla asumisen jälkeen Claire Herpin päätti panna poikansa suomalaiseen kouluun. Se oli pojille aluksi raskasta, kun kieli ei kunnolla sujunut. Mutta kun ensimmäiset itkut oli itketty, alkoi tapahtua.

Pojat saivat kavereita ja oppivat kielen. Perhe yritti puhua suomalaisten kanssa suomea. ”Se oli kaikille viesti, että todella haluamme integroitua Suomeen.”

Kun jää oli murrettu, tuttavilta alkoi tulla pyyntöjä kylään ja perhetapaamisiin. Ja jos Suomessa saa kutsun ylioppilas- tai rippijuhliin, ollaan jo pitkällä.

”Nyt meillä on upeita suomalaisia ystäviä”, Claire Herpin sanoo.

Ranskan ja Suomen koulut eroavat toisistaan merkittävästi. Ranskalainen koulu on rankempi. Läksyjä tulee paljon, kuri on tiukempaa ja opettajat antavat painetta: on oltava paras. Aikaa ei jää muulle elämälle.

Näin oli myös Rauman ranskalaisessa koulussa. Herpinin mielestä se teki poikien elämästä onnetonta. Suomalaisen koululaisen elämä on iloisempaa kuin ranskalaisen. Numeroiden lisäksi arvostetaan muutakin. Kun Antille ojennettiin koulussa hymypoikapatsas, vanhemmat miettivät, mistä poika sen sai. Hyvistä matematiikan numeroistako? Oli yllätys kuulla, että se tulikin hyvästä asenteesta.

”Suomalainen koulu saavuttaa parempia tuloksia muttei pakota lapsia mihinkään. Teillä on paras koulusysteemi maailmassa. Miten teette sen?” hän ihmettelee.

Kun pojat vaihtoivat suomalaiseen kouluun, vapaa-aika lisääntyi. Ja silloin alkoi jääkiekko.

Vanhin poika Antti kokeili kiekkoa ensimmäisen kerran heti kuusivuotiaana. Siinä iässä moni suomalaislapsi osaa jo luistella.

”Mutta Antti oli jäällä kuin bambi”, äiti hymyilee.

Nyt poika pelaa Lukon B-junioreissa. Valmentajana on raumalainen kiekkosuuruus Pasi Saarela, SM-liigan historian kuudenneksi paras maalintekijä.

”Viime pelissä tein neljä maalia”, Antti Herpin sanoo ylpeänä.

Äidin mukaan Rauman Lukko on ollut pojille paljon muutakin kuin urheiluseura: kasvattaja, kielen opettaja, kulttuurin näyttäjä.

Perheen aamut, illat ja viikonloput ovat pelkkää jääkiekkoa. Claire Herpin omistaa Mont Blancin vuorella ison mökin. Sen lähettyvillä Lukon porukka on käynyt kahdesti jääkiekkoleirillä.

Kiekon ohella koulu hoidetaan silti kunnialla. Ja äiti katsoo, että pianoharjoitukset tehdään. Antti haluaa ehkä insinööriksi, kuten isänsä. Tai johtamiskouluun, kuten äitinsä.

”Ja muutama SM-liigaottelu olisi kiva.”

Vuonna 2013 Herpinin perheen isä ilmoitti, että hän oli löytänyt Ranskasta uuden puolison eikä enää jäisi Suomeen. Hetken Claire Herpin arpoi: palatako Ranskaan vai jäädäkö Suomeen? Lasten tuttu koulu ja kaverit Lukossa kallistivat vaa’an Suomen puolelle.

Herpinin mukaan todellista suomalaisuutta on se, että pojat jopa tottelevat sääntöjä. Niiden takia Suomessa on helppoa ja turvallista elää. Tosin se tarkoittaa, että matkalla kiekkotreeneihin pojat saattavat opastaa ranskalaisittain autoilevaa äitiään näin: ”Äiti, tässä on neljänkympin rajoitus!”

Milloin kolmosreaktori valmistuu? Sitä tietoa Areva tai Teollisuuden Voima eivät enää lupaa. Mutta jos laitos joskus käynnistyy, tapahtuu seuraavaa: Ydinvoimalan reaktorissa oleva uraanipolttoaine alkaa kuumentaa vettä. Vedestä muodostuu höyryä, höyry pyörittää turbiinia ja edelleen sähkögeneraattoria. Syntyy sähköä. Maailman kallein vedenkeitin on valmis.

Claire Herpin työskentelee nyt Arevan alihankkijalla. Hänen mukaansa työt ovat edenneet viime aikoina joutuisasti. Se on tietysti hyvä, mutta kääntöpuoli on, että Herpinin oma työsopimus on päättymässä ja hän joutuu etsimään uuden työpaikan. Pojat haluavat Suomen kansalaisuuden, he kun ymmärtävät jopa Rauman murretta. Se ei äidiltä vielä taitu, vaikka hän suomea hyvin ymmärtääkin.

Jos Olkiluoto olisi valmistunut ajoissa, Herpinin perheen elämä olisi mennyt täysin toisin.

”Meidän piti olla täällä vain pari vuotta. Mutta tästä taisi tulla loppuelämän pituinen matka.”

Katso aikajana Olkiluodon kolmosreaktorin vaiheista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    7. 7

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    8. 8

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    9. 9

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    10. 10

      Naisena en ole koskaan kokenut vähättelyä – koen, että saan Suomessa erinomaista kohtelua nimenomaan sukupuoleni vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää