Sunnuntai

Valikko
Sunnuntai

Eläkkeet ylös ja äänet kotiin? Kimmo Kiljusen aloite repii demareita – puoluetoverit syyttävät populismista ja faktojen vääristelystä

Entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen ryhtyi kampanjaan työeläkkeiden korottamiseksi ja on saanut monet puoluetoverit kiehumaan raivosta. Kiljunen saa tukea iäkkäämmiltä demareilta, mutta nuoremmat pitävät aloitetta puhtaana eläkeläispopulismina.

Viime syksynä Sdp:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen alkoi puuhata kansalaisaloitetta, jonka nimi on: Työeläkeindeksin muuttaminen palkkatasoindeksiksi.

Kiljunen siis ryhtyi ajamaan työeläkkeiden nostamista.

Hän houkutteli mukaan lähes 40 entistä demarikansanedustajaa, joukossa puolueen entiset puheenjohtajat Pertti Paasio ja Ulf Sundqvist, ja keräsi aloitteelle yhteensä 84 820 allekirjoitusta. Niiden voimalla se tulee eduskuntakäsittelyyn marras–joulukuussa. Kiljunen on tehnyt saman aloitteen myös Sdp:n helmikuun puoluekokoukseen, eli hän haluaa siitä puolueen virallisen linjan.

Yleensä puolueen olettaisi olevan innoissaan tällaisesta kansanliikkeestä, mutta nyt on toisin. Sdp:n johto on ollut hankkeesta hyvin hiljaa, ainakin julkisuudessa. Vaitonaisuus johtuu siitä, että Kiljusen aloite on demareille kiusallinen.

Taustakeskusteluissa keskeiset demarivaikuttajat eivät säästele sanojaan haukkuessaan Kiljusta. Hänen jäljiltään puo­lueessa on nyt ”sekasorto” ja ”eripura”.

”Jos olisimme samassa puolueosastossa, olisin lähtenyt jo vaatimaan Kiljusen erottamista”, sanoo yksi ay-demari.

Hänen mukaansa aloitteen keskeinen taka-ajatus on se, että eduskunnasta vuonna 2011 pudonnut Kiljunen pääsisi läpi seuraavissa vaaleissa.

”Sdp voisi tehdä hyvää hoivapuolella olematta populistinen. Jos hoiva on huonoa ja ikäihmiset makaavat pissavaipoissa, niin ei siinä muutaman kympin eläkekorotukset paina”, sanoo toinen.

”Tilanne on se, että puolue voi tässä vain hävitä, ja siitä voidaan syyttää toveri Kiljusta”, jatkaa kolmas. ”Takuueläkkeen korottamista voitaisiin ajaa, mutta vastuullinen sosiaalidemokraatti ei vaadi lisää rahaa hyvätuloisimmille eläkeläisille.”

Kiljunen on ajanut Sdp:n vaikeaan tilanteeseen: itse aloitteella ei ole läpimenon mahdollisuuksia, mutta sitä käsitellessään puolue joutuu suututtamaan joko nuoret tai vanhat.

Vuonna 1996 otettiin käyttöön taitettu indeksi. Se tarkoittaa, että vanhuuseläkkeiden korotuksissa palkkojen nousun painoarvo on 20 prosenttia ja hintojen nousun 80 prosenttia. Aiemmin jako oli 50–50.

Kiljusen johtaman Senioriliikkeen aloite esittää, että hintojen nousua ei enää huomioitaisi, vaan eläkkeitä nostettaisiin samassa tahdissa kuin ansiotaso kohoaa. (Juuri nyt palkat eivät nouse, joten eivät nousisi eläkkeetkään, mutta aiemmin ansiotaso on noussut hintoja nopeammin.)

Edes työeläkemaksuja ei tarvitsisi korottaa, koska Kiljusen mukaan eläkerahastot tuottavat niin hyvin.

Ajatus on toki kaunis, mutta nätisti ilmaistuna se perustuu erilaiseen realismiin. Eläketurvakeskus (ETK) on moneen kertaan todistanut, että Kiljusen aloite ei ole taloudellisesti kestävä.

Jos eläkkeet nousisivat palkkojen tahtiin, se tarkoittaisi, että nyt noin 180 miljardin euron eläkerahastot olisi syöty vuonna 2067. Palkkaindeksiin siirtyminen siis ajaisi Suomen eläkejärjestelmän kohti romahdusta, mihin pitäisi reagoida korottamalla eläkemaksuja, leikkaamalla eläkkeitä tai tekemällä molempia.

Siksi monet asiantuntijat ovat tyrmänneet Kiljusen aloitteen puhtaana populismina. Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto sanoo, että kyse olisi nuorten sukupolvien turvaksi ajateltujen varojen kaappaamisesta.

Kiistassa on siis kyse siitä, olisiko Suomella varaa Kiljusen esittämiin eläkkeisiin. Sen taustalla taas on kina siitä, miten eläkerahastojen voi odottaa tuottavan. Se on Kiljusen sota asiantuntijoita vastaan.

Suomen nykyinen eläkejärjestelmä on rakennettu oletukselle, että tuotto olisi keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Kiljusen mukaan ETK:n laskelmat ovat pessimistisiä, ovathan eläkerahastot tuottaneet viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Tätä mennyttä kehitystä hän pitää Eläkekatekismus-kirjassaan ”ETK:takin luotettavampana lähteenä”.

Finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen maailmantaloudessa on kuitenkin eletty poikkeuksellista aikaa. Korot ovat nyt nollassa, mikä entisestään vaikeuttaa rahastojen kartuttamista. Finanssivalvonta ilmoitti tiistaina, että tänä vuonna työeläkerahastojen tuotto on ollut tasan nolla.

Vuosina 2005–2014 Suomen viidestä suuresta työeläkeyhtiöstä vain yksi ylsi keskimääräiseen 3,5 prosentin vuosituottotavoitteeseen, jota eläkejärjestelmän vakaus edellyttää.

Ei siis ole takeita siitä, että eläkerahastot tuottaisivat tulevaisuudessa riittävästi, jotta nykyinenkään järjestelmä olisi kestävällä pohjalla. Menneiden vuosikymmenten talouskasvuluvut ja sijoitusten tuotto-odotukset tuntuvat nyt toiveajattelulta.

Eläkemenot kasvavat jo nopeasti. Vuoden 2007 jälkeen eläkeläisten määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla mutta eläkemenot ovat puolitoistakertaistuneet.

Tämä johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Heidän eläkkeensä ovat merkittävästi suurempia kuin heitä vanhempien ikäluokkien. Eikä siinä mitään, juuri tätä varten eläkerahastot on kerätty, ja juuri siksi näitä puskureita on nyt alettu varovasti purkaa.

29 miljardin euron vuotuiset eläkemenot rahoitetaan siis edelleenkin pääasiassa töissä olevien eläkemaksuilla.

Vuosina 2007–2014 kolmannes julkisten menojen kasvusta johtui eläkkeistä, huomauttavat Teemu Muhonen ja Jari Hanska pian julkaistavassa Eläketurma-kirjassaan. Heidän mukaansa eläkepommi ei siis jäänyt suutariksi, vaan se sai uuden nimen: kestävyysvaje.

Ja sitten tulee Kimmo Kiljunen ja vaatii vielä lisää.

Kimmo Kiljusta kutsuttiin kansanedustaja-aikanaan (1995–2011) eduskunnan vanhimmaksi lapsineroksi.

Se ei ollut varsinaisesti mairitteleva luonnehdinta vaan viittasi Kiljusen taipumukseen olla suuna päänä joka paikassa toitottamassa omaa asiaansa. Hän ei ollut erityisen suosittu omassa eduskuntaryhmässään, eikä ministeriksi ollut asiaa, mutta kansainvälisissä ympyröissä Kiljunen on toiminut aktiivisesti kansanedustajuuden jälkeenkin.

Nytkin Kiljunen vastaa puhelimeen Liettuasta, missä hän on ollut johtamassa Etyjin vaalitarkkailijaryhmää viime viikot.

Hän luettelee vuolaasti aloitteensa hyviä puolia. Kiljunen korostaa, että palkkaindeksi lisäisi ennen kaikkea sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta – näin siitä huolimatta, että asiantuntijat ja numerot puhuvat täysin päinvastaista.

”Kuunnelkaa poliitikot eduskunnassa! Paras lamalääke tällä hetkellä olisi nostaa reilusti eläkkeitä. Tämä on parasta elvytystä ja varmaa ostovoimaa suomalaisiin palveluihin. Suomeen saataisiin nuorille 50 000–100 000 uutta työpaikkaa. Järjestystä, dynamiikkaa, innokasta mieltä!” hän pauhaa.

”Rahat saataisiin omista säästöistä, vihdoin ja viimein eläkeläisten omaan käyttöön.”

Tämä on tyypillistä Kiljusen retoriikkaa. Kuten sekin, että hän puhuu jatkuvasti eläkeläisten köyhtymisestä, vaikka eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet tasaisesti ja jo nykyinen indeksi pitää huolta työeläkkeiden ostovoi­masta.

Jos aloite kerran lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, miksi puoluetoverit syyttävät Kiljusta sukupolvisodan lietsomisesta puolueen sisällä?

Kiljusen mukaan tämä johtuu työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtajasta Suvi-Anne Siimeksestä.

”Kun me esiteltiin aloite ja nähtiin Siimeksen ensimmäinen reaktio, niin heti oli selvää, että sukupolvien riita on tämä juttu. Se on tapa siirtää tunteet toiseen kulmaan sen sijaan, että puhutaan asiasta”, Kiljunen sanoo.

Kiljunen väittää myös, että ainoa eturistiriita eläkealoitteessa ei liity sukupolviin, vaan siihen, että Telalla ja Eläketurvakeskuksella on legitiimi intressi ylläpitää eläkejärjestelmän kestävyyttä.

”Toinen intressitaho on ne, eläkkeensaajat, jotka haluaisivat saada eläkerahastoista edes kerran sitä eläketurvaansa.”

Tunnin puhelun aikana Kiljunen mainitsee sanan fakta liki joka toinen minuutti ja suoltaa lukuja niin, että perässä on mahdotonta pysyä. Kun luvut tarkistaa, ne ovat täsmälleen oikeita mutta niiden käyttö läpeensä tarkoitushakuista.

Kiljunen esiintyy köyhien asialla, mutta hänen aloitteensa ei parantaisi kaikkein pienimpiä eläkkeitä eli kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä (yksinasuvalla 766 euroa).

Vuonna 2015 eläkkeelle jäänyt suomalainen nostaa loppuikänsä keskimäärin vähintään 1 800 euron eläkettä. Eläketurma-kirjassa huomautetaan, että samana vuonna yli 3 000 euron eläkettä sai jo yli 100 000 ihmistä, ja jatkossa heidän määränsä kasvaa. 65–74-vuotiaiden käytössä oleva mediaanitulo on nyt suunnilleen sama kuin 20–35-vuotiailla.

Mutta pelataan Kiljusen faktoilla ja leikitään ajatuksella, että eläkerahastoissa olisi paljon ylimääräistä. Eikö silloin olisi oikeudenmukaista jakaa niitä nuoremmille sukupolville, niille, joiden eläkkeistä leikattiin eniten kahdessa viimeisessä eläkeuudistuksessa?

”Ei niitä ole leikattu, kun ei ole vielä ansaittu”, Kiljunen sanoo.

Juuri tästä käsityserosta eläkeriidassa on kyse. Suurille ikäluokille eläke on aikanaan myyty ”jatkopalkkana”, ja siksi nyt moni Kiljusen tavoin ajattelee, että eläkerahastojen säästöt on ikään kuin korvamerkitty heille.

Suuret ikäluokat tulevat kuitenkin keskimäärin saamaan paljon enemmän eläkettä kuin he ovat aikanaan eläkemaksuina maksaneet ja paljon enemmän kuin heitä nuoremmat tulevat saamaan suhteessa omiin eläkemaksuihinsa. Suurten ikäluokkien eläkkeistä merkittävän osan maksavat 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet, jotka tulivat työelämään 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, kun eläkemaksuja alettiin voimalla korottaa.

Sdp:lle eläkekiista on tavallaan paluu kymmenen vuoden takaisiin tunnelmiin, mutta provokaattori on vaihtunut. Vuonna 2006 nuori ja karismaattinen demari Osku Paja­mäki julkaisi vaalikirjan Ahne suku­polvi, jossa hän haukkui suuret ikäluokat mitä kiljuslaisimmasta toiminnasta. Puo­lueen sisällä riitti kampittajia, eikä Pajamäestä tullut kansanedustajaa.

”Kyllä se maksoi mulle uran mutta oli sitä politiikkaa, mitä halusin tehdä”, Pajamäki sanoo.

Nyt sekä Demarinuoret että Sosialidemokraattiset opiskelijat ovat olleet mukana allekirjoittamassa vetoomusta, jossa todetaan Kiljusen vääristelevän faktoja. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi korostaa, että kokonaisten sukupolvien tulevaisuuden määräävää politiikkaa ei voida pohjata arvioihin, jotka eivät ole millään tavalla luotettavia.

Mutta riittääkö nuorille Kiljusen aloitteen torppaaminen? Voiko sen jälkeen sulkea silmänsä nykyiseen eläkejärjestelmään jääviltä riskeiltä?

”Eläkeuudistus, joka 2014 hyväksyttiin, ei ole vielä voimassa. Kyllä mä katsoisin ensin sen, onko se riittävä. Totta on se, että työllisyysasteen pitäisi kyllä nousta 72 prosenttiin, mihin se ei ole nousemassa, tai sitten eläkemaksuja pitäisi taas korottaa”, hän vastaa.

HS:n haastattelemat demarivaikuttajat uskovat, että Kiljusen aloite kaatuu ensin eduskunnassa ja sitten puoluekokouksessa. Ensimmäisessä kaatumisen pitäisi olla läpihuutojuttu, jälkimmäisessä aloitetta ”ei kannata yksikään alle 45-vuotias eikä ay-demari”.

Kiljusen eläkeläispopulismi on kuitenkin saanut sen verran kannatusta, että kokouksen tunnelma on pilalla jo valmiiksi, sanoo yksi sisäpiiriläinen. Kiljunen pakottaa puolueen vetämään linjaa, valitsemaan joko nuoret tai eläkeläiset.

”Jos tässä annetaan Kiljuselle periksi, voidaan heittää hanskat tiskiin ja alkaa täysipäiväiseksi eläkeläisten edunvalvontajärjestöksi”, yksi demari sanoo.

Puoluekokouksessa voidaan toki tehdä kompromissi, jossa Kiljuselle annetaan hieman periksi ja puolue alkaa vaatia sitä, että palkkaindeksi määrittelisi nykyistä enemmän eläkkeiden nousua.

Tämä kuitenkin avaisi Pandoran lippaan: jos yksi suuri puolue lupaisi nykyistä anteliaamman työeläkeindeksin, muut saattaisivat reagoida. Edessä voisi olla eläkevaaleja, joissa jokaisella puolueella olisi oma kiljusensa inttämässä indekseistä.

”Jos kompromisseja tehdään, niin silloin ihan kaikki on kaupan ja puolueen asiantuntijaporukka vetää vihoviimeiset herneet nenään”, eräs demarivaikuttaja sanoo.

Sdp:llä on siis käsissään oma eläkepommi, jonka purkaminen alkaa olla jo liian myöhäistä.

Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne voisi irtisanoutua Kiljusen hankkeesta selvin sanoin, mutta sitä hän ei ole tehnyt, luultavasti siksi, että silloin hän suututtaisi osan puolueensa iäkkäästä kannattajakunnasta.

Ehkä siksi vielä helmikuussa 2015 – kun Kiljunen vasta käynnisti projektiaan – silloinen valtiovarainministeri Rinne kommentoi Iltalehdelle, että ”argumenteissa, joilla Kiljunen muutosta vaatii, on perää”, vaikka ”pelkästään taloudellisesti ajatellen se ei nyt ole mahdollista”.

Entä nyt? Rinne kieltäytyy avustajansa välityksellä haastattelusta. Tämä vetoaa siihen, että aloite on nyt puoluehallituksen käsiteltävänä eikä puheenjohtaja tässä vaiheessa voi kommentoida asiaa.

Sen sijaan Kimmo Kiljunen palasi Suomeen perjantaina, ja hänen suunsa – se ei hiljene hetkeksikään.

Päivitetty 17.10. lisäämällä lähdeviitteitä Eläketurma-kirjaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eläkkeet
  • Työeläkemaksut
  • työeläketuotto
  • Sdp
  • Kimmo Kiljunen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    4. 4

      Imatran ampujan motiivit vielä hämärän peitossa – kivääri löytyi autosta kiinnioton jälkeen

    5. 5

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    6. 6

      Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko Imatran surmatyöstä: Hallitus valmis selvittämään, miten vastaavia tapauksia voidaan ehkäistä

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    9. 9

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    10. 10

      Suomen leijonasta on taisteltu aina – nyt sitä koetetaan palauttaa äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    7. 7

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    8. 8

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    9. 9

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    10. 10

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    11. Näytä lisää