Valikko

Miksi Suomessa vain juopot ja matkalaiset nukkuvat julkisesti? 28 kuvaa torkkujista paljastavat unen kauneuden

Kaikki tietävät, että uni on tärkeää. Siksi ei kannata nukkumista ei kannata rajata vain omaan sänkyyn. Mallia julkisiin nokosiin voi ottaa kiinalaisista.

Kokki on painanut päänsä vasten ravintolan pöytää ja uneksii.

Hedelmäkaupan myyjä torkkuu pikkuruisella tuolilla, jonka on asettanut kadulle liikkeensä eteen. Suoriin housuihin pukeutunut vanha mies on käynyt pitkäkseen puistonpenkille ja kuorsaa. Metrossa nuoren naisen pää nojaa ensin vieressä istuvan tuntemattoman olkaan, retkahtaa sitten puolelta toiselle. Silmät pysyvät kiinni.

Kiinassa nukkuvia ihmisiä on kaikkialla. Meteli ei heitä häiritse eivätkä muiden katseet. Kukaan ei paheksu nukkumista.

Sama pätee muutamiin muihinkin Aasian maihin. Japanin nukkuvat pukumiehet ovat maailmankuuluja, Koreassa opiskelijat nukkuvat surutta luennoilla. Se ei voi johtua vain univelasta ja pitkistä työpäivistä. Silloinhan myös Lontoon pankkiirit tai Yhdysvaltojen vuorotöissä raatavat köyhätkin nukkuisivat.

Itä-Aasiassa julkinen uni on turvallista ja sosiaalisesti sallittua. Se ei ole huonotapaista.

Lännessä on toisin. Monissa maissa vain kodittomat nukkuvat puistoissa ja asemilla, ja usein heidätkin herätetään ja häädetään pois.

Jopa Espanjassa siesta on käynyt entistä harvinaisemmaksi.

Moni ajattelee, että nukahtaminen vaatii pimeää ja hiljaisuutta. On kasvettu siihen, että uni kuuluu kotiin ja yöaikaan.

Tämä on kuitenkin tyhmää, ehkä jopa haitallista.

Kun viimeksi näit jonkun nukkuvan julkisesti, se tapahtui todennäköisesti liikennevälineessä, ehkä junassa tai linja-autossa, tai sitten lentokentällä. Kaukomatkalaisille julkiset torkut hyväksytään, mutta muuten nukkuvien näkeminen on Suomessa harvinaista. Harva täällä nukahtaa edes aamubussiin tai raitiovaunuun, saati ravintolan pöytään tai toimistoon.

Se on harmillista.

Sekä arkikokemus että unitutkimus vahvistavat, että jo vartin tirsat ovat ihmiselle hyväksi. Niiden jälkeen keho on virkeämpi, ajatus kulkee kirkkaammin ja mieli on valoisampi. Muistikin pelaa.

Terveellisten elämäntapojen nousu on johtanut siihen, että unen tärkeys on kyllä sisäistetty. Nukkuminen ei enää ole laiskuuden merkki. Päinvastoin: hyvää unta ihaillaan ja tavoitellaan. Niin kutsutut superjohtajatkin kertovat nyt nukkuvansa pitkiä ja sikeitä yöunia.

Siihen on silti vielä matkaa, että lounastauolla pomot torkkuisivat otsa kiinni työpaikkaruokalan pöydässä.

Julkinen nukkuminen on Suomessa niin vierasta, että jotkut saattavat soittaa hätäkeskukseen nähdessään nukkuvan ihmisen.

”Ei se rikosasia ole mutta herättää katukuvassa huomiota”, sanoo ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisista.

Kun kansalainen soittaa hätäkeskukseen, poliisi lähtee tarkistamaan, onko nukkujalla kaikki hyvin. Usein huoleen onkin aihetta. Tiedottomassa tilassa oleva ihminen on joko juonut liikaa ja sammunut tai saanut sairauskohtauksen.

”Normaali nukkuminen, siis että joku oikeasti nukkuu, on äärimmäisen harvinaista”, Kujala sanoo.

Nukahtaminen julkisesti vaatii luottoa muihin ihmisiin. Maissa, joissa rikollisuus riivaa, se olisi typerää ja vaarallista.

Sää ei kelpaa selitykseksi sille, ettei Suomessa näe nukkujia. On lukuisia sisätiloja, joissa kelpaisi ottaa tirsat. Terveyskeskuksen odotushuone, ostoskeskus, kirjasto.

Nukkujien puutteelle voi kaivaa his­­toriallisen selityksen. Sellaisen, jossa protestanttinen työmoraali yhdistyy nykykapitalismin tehokkuusajatteluun. Laiskuus on syntiä, eikä tyhjäkäyntiin ole varaa.

Yksi selitys löytyy siitä, että kaupunkikulttuuri ylipäätään on nuorta. Ei meillä ole ollut tapana tehdä julkisilla paikoilla mitään muutakaan.

”Vielä 1980-luvulla ajatus siitä, että joku olisi Esplanadin puiston nurmikolla piknikillä, oli aivan käsittämätön. Se olisi ollut täydellistä anarkiaa”, sanoo Suomen historian professori Panu Pulma Helsingin yli­opistosta.

Julkinen valta hallitsi pitkään tiukasti julkista tilaa. Tila oli tarkoitettu liikkumiseen ja kulkemiseen, ei oleskeluun. Ei siis myöskään nukkumiseen.

1950-luvulla Helsinki kielsi nukkumisen puistonpenkeillä, hiekoitushiekkalaatikoissa ja veneiden alla. Kieltopolitiikka jatkui vuosikymmeniä. 1970-luvulla voimaan tullut järjestyssääntö kielsi nukkumisen lehtiroskiksissa ja loikoilun puistonpenkeillä.

Kielloilla pyrittiin ennen kaikkea hallitsemaan köyhiä ja asunnottomia. Ei haluttu, että kaupunki olisi heille oleskelutila.

”Sotien jälkeen oli samaan aikaan valtava asuntopula ja erittäin kireä irtolaissäännöstö. Se johti aivan älyttömiin säännöksiin”, Pulma sanoo.

Säännösten vaikutus näkyy yhä. Jos ihminen nukkuu metroasemalla tai ostoskeskuksessa, ohikulkijan ensimmäinen ajatus on, että hän on juovuksissa.

Juopon ei sallita uneksia. Vartijat ovat hetkessä herättämässä nukkujan.

Miten uneen sitten vaivutaan keskellä kaupunkia, ilman patjaa, lakanoita ja pimennysverhoja?

Unitutkija Markku Partinen kertoo, että jos ihminen on tottunut lapsena nukkumaan erilaisissa paikoissa, nukahtaminen onnistuu istualtaan ja hälinässä myös aikuisena. Vauva nukahtaa erityisen hyvin, jos häntä kannetaan vanhemman rinnalla, Partinen sanoo.

Uusi, inhimillisempi unikulttuuri on siis vain yhden kantorepussa kannetun sukupolven päässä.

Kaupunki, jossa nukahtaminen on sallittua, on kaunis kaupunki. Silloin kuorsauksen rohina tai pieni kuolavana suupielessä tekee tuntemattomasta kanssaihmisen, tutun. Nukkuvan ihmisen näkeminen rauhoittaa. Sydämeen leviää hellyys, eikä nukkuvaa raaski noin vain herättää.

Seuraavat kuvat eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta maailmaa näyttävät, miten monin tavoin julkisesti voi nukkua.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      Amerikkalainen unelma on rikki – 1984 syntyneet eivät enää välttämättä pääse vanhempiensa tulotasolle

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      IL: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä ei saapunut vankilaan

    7. 7

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    8. 8

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    9. 9

      Suomalaiset tuppisuut ja kalsarikännit hurmaavat nyt maailmalla – Riku Rantala ja kaksi muuta kansainvälistä suomalaista kertovat, onko suosiosta meille iloa

    10. 10

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    7. 7

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    8. 8

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    9. 9

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    10. 10

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    11. Näytä lisää