Valikko
Sunnuntai

Näin kaatui yhteiskuntasopimus

Tilaajille

AKT:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Risto Kuisma sanoi Suomen Kuvalehdessä tämän vuoden huhtikuussa: "Poliitikoiden on ollut helppo paeta vastuuta menemällä kolmikannan taakse. Etujärjestöissä ei suostuta vapaaehtoisesti mihinkään sellaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, joita tämä maa välttämättä tarvitsee." Samassa artikkelissa Kuisma arvostelee teollisen ajan perua olevaa päätöksentekojärjestelmää: "Meillä on tapana tehdä vain sellaisia päätöksiä, joita hyvin laajasti voidaan hyväksyä. Ja kun sellaisia päätöksiä ei tule, niin ei tehdä mitään." Rohkeaa puhetta entiseltä ammattiyhdistysjohtajalta. Mutta hän myös tietää mitä puhuu.

Omat kokemukseni neljältä pääministerivuodelta puhuvat samaa. Etujärjestöjohtajat haluavat olla mukana päättämässä kaikesta, mutta vastaamassa vain itselleen tärkeän etuuden tai oikeuden toteutumisesta. Se on heidän luontonsa. Päätelmäni koskee kaikkia etujärjestöjä niiden väriin tai edustamaan tahoon katsomatta.

Tarvitsemme ehdottomasti järjestäytyneet työmarkkinat. Kritiikkini kohde on siinä, että ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen vallankäyttö on rönsyillyt alueille, jonne ne eivät kuulu ja josta vallankäytöstä ne eivät kanna vastuuta.

Sain siitä mieleenpainuvan oppitunnin syksyllä 1991. Edellisen kesän aikana kaikki etutahot alkoivat tajuta, että suomalaisen tuotannon kilpailukykyä täytyy nopeasti parantaa. Kesäkuun alussa tehdyllä markan ecu-kytkennällä olimme tiemme valinneet: devalvaatio ei tullut kysymykseen. Kustannusleikkaus piti toteuttaa sisäisin keinoin, purkamalla vuosikymmenen vaihteessa ulkomaisella velanotolla kasvatettuja tuloja ja menoja.

Olin silloin ja olen tänäänkin täysin vakuuttunut siitä, että yhteiskuntasopimus olisi ollut maan kannalta verrattomasti valuuttakurssimuutosta edullisempi. Se olisi voinut pelastaa vähintäänkin tuhansia kotimarkkinayrityksiä, jotka oli pumpattu täyteen valuuttamääräistä velkaa. Yhteiskuntasopimus olisi antanut mahdollisuuden hillitä järkevästi ja oikeudenmukaisesti valtiontalouden velkaantumista ja työmarkkinoilla olisi kyetty estämään jako työtätekeviin ja työttömiin.

Syksy 1991 oli taistelua aikaa vastaan. Raha- ja valuuttamarkkinoilla luottamus Suomeen hupeni päivä päivältä, järjestöjohtajat pelasivat aikaa. Takarajat päätöksille siirtyivät jatkuvasti eteenpäin, poliittinen hermostuneisuus kasvoi. Lokakuun puolivälissä kävi selväksi, että päätöksiä oli mahdoton enää pitkittää.

votsikko1"Kullberg oli väsynyt ja toivoton" Takaraja asettui maanantaihin 21. lokakuuta 1991. Näytelmän alkutahdit oli viritetty Suomen Pankissa edellisenä iltana. Olimme sunnuntaina illansuussa kolmisin - pääjohtaja Kullberg, valtiovarainministeri Viinanen ja minä - pääjohtajan huoneessa. Tunnelma oli kireä: raha- ja valuuttamarkkinat olivat perjantaina paniikissa, valuuttavirta ulos jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Pääjohtaja Kullberg oli väsynyt ja toivoton. Hänen arvionsa oli, että jos tuloratkaisun eväät eivät ole maanantaina selvillä, markka on pakko devalvoida.

Esitin, että teemme kovan rynnistyksen sopimuksen tekemiseksi maanantaiaamuun mennessä. Sovittelijaksi tulisi nimetä pankinjohtaja Kalevi Sorsa, jolla mielestäni oli parhaat edellytykset sovun aikaansaamiseen. Viinasen kanssa olimme käyneet sotasuunnitelman läpi puhelimessa jo etukäteen ja hän oli sen hyväksynyt. Nyt myös Kullberg asettui samalle kannalle.

Olin itse aiemmin ajatellut sovittelijan tehtävään EKA:n pääjohtajaa Eero Rantalaa. Olimme asiasta hänen kanssaan alustavasti jo lokakuun alussa sopineet ja myös järjestöt pitivät häntä tehtävään sopivana. Kuitenkin loppurutistusta edeltäneellä viikolla mieleni alkoi muuttua. Ratkaiseva oli STK:n toimitusjohtajan Tapani Kahrin soitto kotiini Kannukseen perjantaina 18. 10. Hän selosti neuvottelutilannetta ja vilautti Sorsan nimeä mahdollisena loppuvaiheen sovittelijana.

Sain siis Sorsan nimen Kahrilta. Miten hän oli Sorsaan päätynyt, sitä en tiedä. Mitään salajuonta Sorsan presidenttitien katkaisemiseksi en voi kuvitellakaan kenelläkään olleen; jokaiselle oli päinvastoin selvää, että onnistuessaan hän saisi komean sulan hattuunsa. Jos taas hanke kaatuisi, siinä menisi todennäköisesti myös hallitus.

"Sorsa vaikutti empivältä" Soitimme Sorsalle saman tien Kullbergin huoneesta. Hän oli juuri palannut ulkomaanmatkalta ja oli huonosti perillä tilanteesta. Sorsa lupasi vakavasti harkita asiaa. Kuudelta illalla tapasimme keskusjärjestöjohtajat Kesärannassa. Kerroin kaavaillun aikataulun ja ehdokkaan sovittelijaksi. Kaikki olivat vilpittömän tuntuisesti valmiita yrittämään sopimuksen tekemistä. Tämän jälkeen soitin uudelleen Sorsalle ja kysyin hänen lopullista kantaansa. Sorsa vaikutti empivältä, mutta antoi lopulta myönteisen vastauksen. Se puhelinkeskustelu tuntui pitkältä ja pulssini löi tavallista kiivaammin, sillä kunnollista vaihtoehtoa Sorsan kieltäytymisen varalle ei käytännössä enää ollut. Jos Sorsa olisi vastannut kielteisesti, sopimusta olisi toki siinäkin tapauksessa yritetty, mutta varmasti paljon heikommin eväin. Yön neuvotteluissa oli tekemisen meininki. Sorsan tarjoama sopimusmalli vastasi melko tarkasti hallituksen tavoitetta, aamuun mennessä kaikki yksityiskohdat oli hiottu sellaiseen kuntoon, että keskusjärjestöjohtajat saattoivat paperin hyväksyä. Ensimmäinen ongelma syntyi tiedotusvälineiden kanssa. Aamun kello kuuden radiouutiset tiesivät kertoa, että neuvottelut jatkuvat vielä aamulla ja mahdollinen selvitysmies asetetaan kahdeksalta pidettävän neuvottelun jälkeen. Erityisavustajat Esa Härmälä ja Heikki Perälä saivat tehdä hartiavoimin töitä saadakseen toimittajat uskomaan, että neuvottelut olivat jo päättyneet ja sopimus oli valmis. Toinen yllätys oli se tapa, jolla palkansaajajohtajat veivät asiaa omissa päätöksentekoelimissään eteenpäin. Vaikka asiat oli yhdessä sovittu, johtajat eivät uskaltaneet panna itseään likoon sen puolesta. Kaikki neljä keskusjärjestöä seurasivat Ihalaisen mallia, jossa puheenjohtajat vievät Sorsan sopimuksen hallituksen käsiteltäväksi "suosittelematta sitä hyväksyttäväksi". Silti aamun tunnelma oli luottavainen. votsikko3"Valuuttamarkkinoiden tilanne oli kaaosmainen" Lounaan aikaan Kullberg soitti hätääntyneenä ja kertoi SAK:n hallituksen olevan tekemässä kielteistä päätöstä ja valuuttapaon yhä jatkuvan. Kiirehdin yhdessä valtiovarainministerin kanssa Suomen Pankkiin. Siellä kävi ilmi, että kaikki muut järjestöt SAK:ta lukuun ottamatta olivat vastanneet myönteisesti. SAK oli pyytänyt lisäaikaa, lähinnä kai siksi, että Ihalainen oli käymässä presidentti Koiviston luona. Pian tuli tieto SAK:n hallituksen yksimielisestä kielteisestä päätöksestä. Valuuttamarkkinoiden tilanne oli kaaosmainen ja ryhdyimme välittömästi SAK:n päätöksen kuultuamme valmistautumaan devalvaation varalle. Kesken tämän pohdinnan tuli jälleen uusi käänne. Sorsa oli Kahrin kehotuksesta soittanut Ihalaiselle selvittääkseen, millä muutoksilla SAK:n hallitus voisi muuttaa kantaansa. Siitä oli seurauksena, että Suomen Pankkiin marssivat Ihalainen, Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh ja Paperiliiton puheenjohtaja Antero Mäki. Istuimme johtokunnan kabinettiin. Mukaan tulivat vielä Sorsa, valtakunnansovittelija Jorma Reini ja Kahri. Kun kysyimme, mihin sopimusmalli oli SAK:ssa kaatunut, Mäki ja Lundh sanoivat suoraan haluavansa devalvaation. Perustelukin oli selkeää suomen kieltä: "Meidät on valittu nostamaan palkkoja, ei laskemaan niitä." Yritimme puhua niistä vaurioista, joita tällaisesta tilanteesta devalvaatioon ajautuminen maalle aiheuttaisi. Lundhin ja Mäen mielestä se huoli kuului toisille, heidän vastuulleen oli asetettu metallin ja paperin työntekijöiden eduista huolehtiminen: ne edut vaativat valuuttakurssimuutosta. Tilanne oli kaoottinen. Johtokunnan kabinetti oli täynnä hermostunutta odotusta ja tupakansavua. Välillä huoneen ovi kävi ja saimme kuulla kuinka monta miljardia valuuttavaranto oli huventunut käymämme keskustelun aikana. Se oli kovaa peliä, jossa panoksena oli satojentuhansien suomalaisten taloudellinen tulevaisuus. Vähitellen pääsimme kuitenkin keskusteluun niistä ehdoista, joilla nämä kaksi liittojohtajaa voisivat uudelleen harkita Sorsan sopimuksen hyväksymistä. Lopulta sellaiset löytyivät, mutta Suomen Pankista lähtiessäänkään Lauri Ihalainen ei uskaltanut luvata sopimuksen hyväksymistä. votsikko2"Devalvaation ajajat saivat mitä halusivat" Olimme päättäneet pitää tiedotustilaisuuden Suomen Pankkia vastapäätä olevassa Säätytalossa kolmen aikaan iltapäivällä; siihen mennessä ratkaisu suuntaan tai toiseen olisi pakko tehdä. Kun tietoa SAK:sta ei kuulunut, soitin Ihalaiselle ja edellytin, että saamme puhelun aikana lopullisen kannan. Hermostunut Ihalainen antoi ensin vastaukseksi lupauksen suositella sopimuksen hyväksymistä. Kun kerroin, että se ei riitä, sain lopulta SAK:n myönteisen vastauksen sillä ehdolla, että tekstiasiat voidaan sopia aiemmin iltapäivällä kaavaillulta pohjalta. Uskoin sinisilmäisyyttäni, että pahin oli nyt voitettu. Käytännössä vanha ajanpeluu vain jatkui; sen paremmin palkansaajajärjestöjen kuin työnantajienkaan joukossa ei ollut päättäväistä tahtoa kulkea kustannusten alentamisen tietä. Aloite jäi devalvaation ajajille, joita oli yhtä hyvin työnantajien kuin palkansaajienkin leireissä. He osasivat tarkasti laskea omat etunsa ja haittansa ja tiesivät mitä tahtoivat - ja myös saivat mitä halusivat. Ne, joiden edun mukaista olisi ollut yhteiskuntasopimuksen tekeminen, antautuivat toimettomina peesaamaan. Se peesi vei devalvaatioon. Kalevi Sorsa teki rohkean ratkaisun ryhtyessään yhteiskuntasopimuksen kätilöksi, paljon rohkeamman kuin me häntä tehtävään pyytäneet ja kannustaneet osasimme silloin arvata. Kukaan ei varmasti pysty sanomaan, miten paljon syksyn 1991 sopimukseen sitoutuminen ja sen voimakas ajaminen rasitti Sorsan mahdollisuuksia tulla valituksi Sdp:n presidenttiehdokkaaksi. Yksi asia kuitenkin on varma: presidenttipelin kuvioita kukaan ei ehtinyt edes ajatella noiden suurten tapahtumien keskellä. Isoisäni, lautamies Oskari Ahon kerrotaan usein sanoneen, että "kun oikein tekee, ei väärin tule". Siihen mekin syksyllä 1991 uskoimme - ja pahasti petyimme.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäistä huolehtivien kotihoitajien työ on muuttunut raskaammaksi ja heistä on jatkuva pula

    3. 3

      Globaali kyberhyökkäys levisi nyt myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    4. 4

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    5. 5

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    6. 6

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    7. 7

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    8. 8

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    9. 9

      Joku on hoitanut poliisin löytämää mystistä metsähautaa – punaisista sukulaisista ei haluttu kertoa, arvellaan Hausjärvellä

    10. 10

      Kymmeniä loukkaantui metrovaunujen suistuttua radalta New Yorkissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    5. 5

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää