Valikko
Sunnuntai

Meidän konepaja

Kun isä yllättäen kuoli, Niina ja Noora Hallamaa saivat perinnöksi tehtaan. Parikymppiset siskokset päättivät jatkaa metalliyritystä.

Tilaajille

Puhelin soi vaativasti teollisuushallin konttorikerroksessa.

"Hallaworks, hyvää päivää." -- "Ei. Hän on menehtynyt." -- "Voin yhdistää uudelle toimitusjohtajalle. Hetkinen." Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Noora Hallamaa saa selittää asiakkaalle, että Hallaworksin konepajassa asiat eivät ole ollenkaan ennallaan. On tapahtunut sukupolvenvaihdos.

"Itse tähän alkaa olla jo tottunut. Sen pystyy sanomaan liikuttumatta. Mutta moni soittaja menee ihan hämilleen", Noora Hallamaa kertoo.

Raumalaista konepajaa 1990-luvun puolivälistä johtanut Juha Hallamaa kuoli joulun alla sairauskohtaukseen, vain 52-vuotiaana. Perheyritys oli hetken kahden vaiheilla: myydäänkö vai jatketaanko? Päätettiin jatkaa.

19-vuotias Noora Hallamaa on nyt hallituksen puheenjohtaja. Hallituksessa istuvat myös yhtiön kaksi muuta omistajaa, Nooran sisko Niina, 22, sekä perheen äiti Marja Hallamaa.

Äiti halusi jatkaa entisessä ammatissaan ja työpaikassaan. Sisarusten elämä ja suunnitelmat sen sijaan menivät kertaheitolla uusiksi. He palkkasivat taloon uuden toimitusjohtajan ja ovat nyt töissä konepajalla.

Johdon assistentti, lukee kummankin käyntikortissa.

Hallaworks on tyypillinen perheyritys: pieni ja erikoistunut. Tilauskonepajan liikevaihto oli viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Tehdashallissa tehdään alihankintatöitä: sorvataan keskiraskaita kokoonpano-osia teollisuusvaihteistoihin, potkurilaitteistoihin, paperikoneisiin ja ties mihin. Pienessä firmassa sarjat ovat pieniä.

"Meillä tehdään vaikka yksittäiskappaleita", toimitusjohtaja Olli Ritakorpi sanoo. Ritakorpi on itsekin vielä sisäänajovaiheessa, hän aloitti työt maaliskuussa. Rekrytointifirma löysi hänet Kokemäeltä, jossa hän työskenteli tehdaspäällikkönä toisessa metallialan yhtiössä.

Sekin on perheyritykselle tyypillistä, etteivät Hallamaat halunneet myydä hyväksi havaittua firmaa. Tunneside voitti. Noora on ollut konepajalla kesätöissäkin jo kolmena vuonna, ja isä oli nimenomaan toivonut hänestä jatkajaa työlleen.

"Mutta en minä tätä ihan vielä ollut ajatellut", Noora Hallamaa tunnustaa.

Ei, ei vielä, kun koulukin on kesken. Noora on opiskellut Rauman ammattiopistossa kaksoistutkintoa, mutta merkonomiksi hän ehti valmistua aiemmin kuin ylioppilaaksi.

Toukokuun lopussa hän esitteli koulussa päättötyönsä. Sen otsikko vaikuttaa omakohtaiselta: Sukupolvenvaihdos yrityksessä.

"Mutta ei siinä mitään henkilökohtaista ole mukana", Noora Hallamaa sanoo. "Vaikka kyllähän mä tiesin asiasta aika paljon. Vallankin tällaisesta äkillisestä sukupolvenvaihdoksesta." Perheyhtiölle tyypilliset ovat Hallaworksin puitteetkin. Koreilematon elementtihalli, jota on kertaalleen jatkettu. Kuivassuon teollisuusalueelle mahtuu monta samanhenkistä pajaa. Hallaworks kuitenkin erottuu edukseen. Portilla on ryhdikäs puomi, pihaan johtavan tien reunoille on istutettu kauniisti viheriöivä nurmikko, pihalla tavarat ovat järjestyksessä.

Metalliromulle varattu konttikin on maalattu syreeninkukan liilalla.

"Isäkin piti paikat aina hyvässä kunnossa", Niina ja Noora Hallamaa selittävät. "Kivempi tulla tänne, kun on siistiä." Myös tehdashallissa asiat ovat kuosissaan. Työkalut ovat paikoillaan. Käytävillä ei loju roinaa. Ovensuussa tangossa riippuu satoja häntälappuja, valmiisiin kappaleisiin kiinnitettäviä nimikylttejä.

Nyt vain on saatava oma elämäkin järjestykseen. Niina muutti jo talvella Porista takaisin Raumalle ja osti ensimmäisen oman asuntonsa. Asuntoa hankkii Noorakin.

Konepajan konttorikerroksessa Niina ja Noora Hallamaalla on jo oma paikkansa. Kaksi johdon assistenttia jakavat toistaiseksi yhteisen työpöydän ja opettelevat laskutusta, laskujen maksua, firman arkea ja aakkosia. Naapurihuoneessa istuu toimitusjohtaja.

Asennetta on - mutta hirveän paljon kokemusta ja oppia ei vielä ole ehtinyt kertyä.

Niina valmistui tänä keväänä merkonomiksi. Hänen erikoisalansa on kuitenkin markkinointi eikä taloushallinto niin kuin Nooralla. No, omassa firmassa molemmille taidoille on vielä käyttöä.

Niina Hallamaa on haaveillut tapahtumia tuottavan firman perustamisesta, mutta se unelma on jätettävä toistaiseksi kesannolle.

"Tässä tuli juuri opittua, ettei asioita kannata suunnitella kovin pitkälle." Ylioppilaaksi Niina kirjoitti neljä vuotta sitten, ja Nooran piti kirjoittaa tänä keväänä. Äidinkielen kokeessa hän kävi jo viime syksynä, tänä keväänä hän suoritti matematiikan ja yhteiskuntaopin. Ruotsista tuli reput. Syksyllä on edessä englanti ja vielä jokin reaaliaine.

"Niin ja se ruotsi." Miten kouluun on riittänyt aikaa, kun samalla on pitänyt opetella konepajan tavoille?

"No, ehkä se just näkyykin niissä yo-kirjoituksissa", Niina Hallamaa vastaa pikkusiskon puolesta ja nauraa.

Niina on ollut tiiviisti konepajalla helmikuusta alkaen, Noora koulun takia vähemmän. Se kiristi välillä välejäkin.

"Känää tietysti tuli, kun mä en ollut konepajalla yhtä paljon kuin Niina. No, sitten mä tulin töihin myös, enkä sitten oikein lukenut kirjoituksiin", Noora kertoo.

Usein ajatellaan, että perheyritykset ovat pelkkä kapitalismin romanttinen kerrostuma, joka ennemmin tai myöhemmin tulee syödyksi, sulautetuksi mahtavien korporaatioiden kaikkiruokaisessa vatsassa. Totta, muttei koko totuus.

Itse asiassa 86 prosenttia suomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä. Niiden arvioidaan työllistävän yli puolet Suomen työikäisistä ja tuottavan bruttokansantuotteestakin puolet. Perheyrityksiä katoaa koko ajan, kun seuraava sukupolvi ei halua tai osaa jatkaa edeltäjiensä työtä - mutta koko ajan niitä perustetaan myös lisää.

Perheyritys on yrittämisen alkusolu.

Islantilainen Glitnir-pankki ja Perheyritysten liitto selvittivät viime vuonna perheyritysten menestystä. Yksi tulos oli, etteivät kvartaalitalouden paineet juurikaan hetkauta perheyritysten omistajia. He jaksavat pörssiyhtiöitä pitkäjänteisemmin odottaa sijoitustensa tuottoja.

Myös henkilöstön vaihtuvuus on perheyrityksissä tavallista vähäisempää. Perheen omistamassa firmassa potkut eivät ole yhtä herkässä kuin pörssiyhtiössä. Työntekijät ovat perheen jatketta.

Metsäteollisuuden kasvottomat pääomajätit jakavat Suomessa lopputilejä ja lopettavat tehtaita. Niina ja Noora Hallamaa taas edustavat kasvollista pääomaa. Juuri he ovat nyt ne Hallaworksin kasvot.

Kyllä myyntikin kävi mielessä", myöntää Marja Hallamaa. "Mutta tytöt sen jatkamispäätöksen tekivät. Minä en halunnut siihen puuttua." Hänen mukaansa jo viime syksynä oli tehty suunnitelmia, että Noorasta leivottaisiin tänä kesänä varatoimitusjohtaja. "Noora tykkää haasteista." Haasteesta tuli odotettua isompi, sillä paljon tietoa konepajan pyörityksestä meni isän mukana hautaan.

Vielä viime kesänä Componenta, metalliteollisuuden iso ja kansainvälisestikin toimiva yritys, omisti osan Hallaworksista. Ellei Juha Hallamaa olisi ehtinyt ostaa firmaa kokonaan perheen käsiin, ties miten sille olisi käynyt.

Hallaworksissa työskentelee toimitusjohtajan, kahden johdon assistentin ja tuotantovastaavan lisäksi 11 henkeä.

"Pelotti tietysti sekin, että jos firma myydään, väki jäisi ilman työtä", Noora Hallamaa sanoo.

"Hyvistä työntekijöistä täytyy pitää kiinni", Marja Hallamaa säestää. Hänen mukaansa firmasta ei ole koskaan lomautettu ketään. "Vaikka on ollut hiljaisempiakin aikoja." Yksi keino pitää kiinni väestä on tulospalkkausjärjestelmä. Pienen konepajan tilauskirjassa on vakioasiakkaiden tilauksia aina vuodelle 2011 saakka. Suurin pulma ei nykyään olekaan töiden riittäminen vaan pula työvoimasta. Metalli ei ole vieläkään rock.

Tämän kevään yhteishaussa ammattikouluihin tuli pitkästä aikaa enemmän pyrkijöitä kuin lukioihin. Se on tuoreiden konepajanomistajien näkökulmasta hyvä merkki, mutta esimerkiksi Helsingin kaupungin kolmen ammattikoulun aloittaneista vain 40 prosenttia valmistuu. Liian moni jättää tutkinnon kesken.

"Rauman ammattiopistosta valmistuu tänä vuonna kaksi koneistajaa", Niina Hallamaa tietää. Hallaworks olisi valmis palkkaamaan vaikka molemmat, mutta ottajia on muitakin.

"Voi olla, että täytyy etsiä ulkomailta. Tai palkata joku oppisopimuksella." Tarve on huutava. Paraikaa Hallaworks suunnittelee uuden CNC-sorvin tilausta. Puolen miljoonan euron investointi on sen rahkeille iso, mutta se voi myös tuplata työt.

Paikkaa uudelle koneelle on katsottu tehdashallin yhdestä nurkasta. Sen vaatima tila on onneksi pieni, sillä toisin kuin nykyiset vaakasorvit uudesta on kaavailtu pystysuuntaista. Se mahtuu hyvin toljottamaan liki kahdeksan metriä korkeaan halliin.

"Saa sitten nähdä, kuka sitä alkaa käyttää", miettii viereisellä koneella työskentelevä Petri Paattio. Jos Paattiolle sattuu sairauspäivä, talossa ei ole monta, jotka osaavat käyttää hänen konettaan. Sorvin lasi-ikkunasta näkyy työstettävä kappale, iso pyöreä paisunta-astia. Menossa Metsolle, paperikoneeseen.

Paattiolla ei ole valittamista. Hän tuli Hallaworksiin melkein suoraan ammattikoulusta ja on ollut talossa viitisen vuotta. Tänä keväänä Niina ja Noora Hallamaasta on tullut tuttu näky tehdashallin käytävillä. Pinnallisimmat omistajanelkeet heiltä ainakin puuttuvat: nämä nuoret naiset liikkuvat farkuissa ja T-paidoissa.

"En mä kaipaisikaan mitään jakkupukutoimistoa. Tämä on mukavaa, kun ei ole jäykkää", Niina sanoo.

Miehet morjenstavat omistajia tottuneesti ja hymyillen. "Vaikka eihän me tiedetä, mitä ne meistä puhuu. Mutta eivät ole ainakaan lähteneet pois." Olisikohan se luottamuksen osoitus, että joku työntekijöistä vaihtaa aina renkaat Niinan ja Nooran autoihin?

Vanhat tutut asiakkaatkaan eivät ole karanneet. Uusi johtokolmikko on kevään mittaan käynyt tapaamassa tärkeimmät, kertomassa, että toiminta jatkuu entiseen tapaan. "Kukaan ei ole ihmetellyt ratkaisuamme. Enemmän olisivat varmaan ihmetelleet, jos olisimme lopettaneet", Niina Hallamaa sanoo.

Tehdashallin asioihin siskokset eivät halua paljon puuttua. Miehet kyllä tietävät, mitä tekevät. Enemmän harmaita hiuksia Niina ja Noora arvelevatkin aiheuttaneensa konttorikerroksessa. Minkä takia?

"No, me ei ymmärretä. Me kysytään. Me mokataan", Niina sanoo. Ja nauraa taas.

"Mitä raaka-aineita mihinkin tarvitaan? Mistä ne tilataan? Millainen toimitusaika tarvitaan? Ja kun vielä ymmärtäisi jotain niistä piirustuksista", Niina tuskailee kauhujaan. Mutta kaikki on onneksi opittavissa.

Eniten apua he tunnustavat saaneensa tuotannosta vastaavalta Lauri Siiriltä, joka on ollut talossa parikymmentä vuotta. "Se on varmaan hermostunut meihin monta kertaa." "Tytöt ovat pärjänneet hyvin", Marja Hallamaa sen sijaan sanoo ylpeänä tyttäristään.

"Vaikka ovat välillä soittaneet ja tuskailleet, kun eivät ymmärrä." Firman jatkaminen on lähentänyt jäljelle jäänyttä perhettä.

"On ollut pakko puhaltaa yhteen hiileen", Marja Hallamaa sanoo.

"Me ollaan paljon läheisempiä kuin ennen", sanoo Niina Hallamaa suhteestaan siskoonsa.

"Mutta varmaan me puhutaan aika paljon työasioita vapaa-ajallakin", Noora täydentää.

"Me soitellaan valtavan usein toisillemme. Yritetään saada toistemme mielipiteet kaikkiin firman asioihin", perheen äiti kertoo perhesiteistä.

Sukupolvenvaihdos on monivaiheinen, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta vaativa projekti", Noora Hallamaa kirjoittaa taloushallinnon päättötyössään. "Se vaatii hermoja ja stressinsietokykyä." Totta joka sana. Hänen omassa tapauksessaan pitkäjänteiseen suunnitteluun ei vain ollut aikaa. Noora ja Niina Hallamaan piti toimia heti eikä huomenna.

"Siinä on kahdesta nuoresta tytöstä tullut kaksi aikuista naista", Marja Hallamaa summaa elämänsä raskaimman talven ja kevään opetukset.

Usein ajatellaan, että perheyritykset ovat pelkkä kapitalismin romanttinen kerrostuma, joka ennemmin tai myöhemmin tulee syödyksi. Totta, muttei koko totuus.

jatkuu seuraavalla sivulla jatkoa edelliseltä sivulta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    3. 3

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    4. 4

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    5. 5

      Viinaralli kallistuu, Viro nostaa oluen verotusta tällä viikolla peräti 70 prosenttia – sataman alkoholimarket hamstrasi varastot täyteen

    6. 6

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    7. 7

      Poliisi keskeytti uuden Suomi ensin -mielenosoituksen Rautatientorilla – neljä ihmistä otettiin kiinni

    8. 8

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    9. 9

      Euroopan maihin kohdistunut laaja kyberhyökkäysten sarja – Häiriötilanteet vakavia ainakin Ukrainassa, Venäjällä ja eri puolilla Länsi-Eurooppaa

    10. 10

      Venäläismiehen yhdeksänmetrinen matkailuvene upposi Kotkassa laituriin, sitten omistaja katosi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    4. 4

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    7. 7

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    10. 10

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää