Valikko
Sunnuntai

Uusia murteita, hjuva!

Tarzan-kieli ei enää kelpaa kuvaamaan ulkomaalaisten puhetta. Suomeen on kotoutunut erilaisia vierassuomen murteita, joita kirjailijoiden kannattaisi jo opetella.

Tilaajille

Miksi sanotan piparkaku? Niisä ei kumminkan ole piparjuri?" Tällaista suomea puhuu iranilaissyntyinen äiti Marjaneh Bakhtiarin kirjassa Mistään kotosin. "Minä en tiedä, tosjan", sanoo libanonilainen pizzerianpitäjä siinä.

Bakhtiarin romaanissa esiintyy maahanmuuttajia useilta kielialueilta, ja kaikki he puhuvat Leena Peltomaan tekemässä käännöksessä omanlaistaan suomea.

Suomen kieleen on kotoutumassa useita ulkomaalaissuomen murteita. Tunnistamme puheen perusteella savolaisen ja turkulaisen lisäksi ainakin venäläisen ja virolaisen. Osaamme omasta mielestämme matkiakin heitä: venäläinen sanoo tietysti hjuva, ja jos virolaista pitää esittää, voi sanoa, että ma ei tieta

...

Kirjailijoille ja kääntäjille ulkomaalaissuomen yleistyminen on haaste. Savoa osataan jo litteroida, mutta miten vierassuomea kirjoitetaan uskottavasti? Vastaako kirjoitettu murre oikeaa puhetta vai ainoastaan mielikuviamme siitä?

Kun Peltomaa käänsi Otavan 2007 julkaisemaa Bakhtiarin kirjaa ruotsista suomeksi, hän tavoitteli yleistä puhekieltä. "Olin hirveän varovainen, ettei siitä tule liian omituista." Alkuperäisessä teoksessa on murretta paljon enemmän. Eri maista tulleet ihmiset puhuvat omalla tavallaan paikallista murretta. Lisäksi nuoret puhuvat slangia. "Sen kaiken kääntäminen suomeksi olisi ollut liikaa. Se ei menisi lukijalle läpi." Suomalaiset eivät ole niin tottuneita vastaanottamaan ulkomaalaismurteita kuin ruotsalaiset. Eikä Peltomaa ole itsekään niin sisällä maahanmuuttajien kielessä kuin kirjailija Bakhtiari, jolla on iranilainen tausta. Miten Peltomaa sitten ui sisään ulkomaalaissuomeen?

Peltomaa muun muassa katsoi televisiosta keskusteluohjelmia, joissa oli maahanmuuttajia. Hän teki listan eri kielitaustan omaavien tyypillisistä puhetavoista ja siitä, millaisia virheitä puhujat tekivät.

"Vaikka yrittäisi kuunnella, kuinka kieltä puhutaan, sitä on väkinäistä matkia." Tärkeintä oli luoda oikea vaikutelma, kyse ei ole aidosta kielestä yksi yhteen.

"Siitä tunnistaa ulkomaalaisuuden, mutta sitä pystyy silti lukemaan." Sina mun veli. Veli pittä autta ja kavveri ei jätetä", sanoo Mämmilä-sarjakuvan Mukku, hämäläiskylään asettunut afrikkalaismies, ja tarjoaa ystävälleen lääkettä: "Sä yks ryppy otta jokka päivvä." Mukku on Suomen tunnetuimpia fiktiivisiä ulkomaalaishahmoja.

Tarmo Koivisto keksi 90-luvun alussa luomansa hahmon kielen itse, oman intuitionsa varassa.

Sittemmin suomen kielen professori Maisa Martin ja lehtori Kirsti Siitonen tekivät tutkimuksen siitä, vastaako Mukun suomi oikeaa ulkomaalaispuhetta. Aika paljon siinä oli samoja piirteitä: Samanlaista vokaaliharmonian puutetta, sanojen taivuttamatta jättämistä tai äänteiden keston horjuntaa on kaikissa ulkomaalaisuomen aineistoissa, tutkijat kirjoittavat. Mukun kieleen on sekoittunut myös kylässä puhuttua hämäläismurretta.

Koiviston luoma kieli on hyvä likiarvo todellisesta, sanovat tutkijat. Eikä kaikkia oikean puheen piirteitä edes voisi kirjallisuudessa käyttää.

Minä on kävelee kaupunki tai missä sinu asun olisi liian vaikeaa.

Tutkijat kokeilivat myös, tunnistavatko lukijat pelkän tekstin perusteella Mukun ulkomaalaiseksi. Kaksi kolmesta tunnisti. Arvauksissa hän oli venäläinen, virolainen, kreikkalainen, mustalainen ja "kurtistanilainen". Häntä pidettiin myös maalaisena, junttina - ja turkulaisena.

Kolmannes koehenkilöistä ei tunnistanut hahmoa ulkomaalaiseksi. Mukku on siis varsin edistynyt kielen oppija.

Tarzanin kieli on tyypillistä kökköä vanhanaikaista vierassuomea.

Minä Tarzan. Minä haluta Jane. Lapsikin tietää, miten Tarzan puhuu ja osaa matkia sitä. Mutta lapsikin tietää jo, etteivät ulkomaalaiset oikeasti puhu niin. Se ei välttämättä haittaa lukijaa. Tai ei haitannut ainakaan ennen, sanoo professori Martin, jonka erikoisalaa on Jyväskylän yliopistossa suomi vieraana kielenä.

Ennen 90-lukua moni ei ollut edes kuullut ulkomaalaisen puhumaa suomea. Nyt sitä on kaikkien tuttavapiiriissä ja televisiossa. Lukijoista voi tulla vaativampia.

Vanha tapa matkia ulkomaalaista oli jättää sanat taivuttamatta, tai sitten kieli muistutti jotakin suomen murretta - varsinkin varsinaissuomalaisten puhetta.

"Usein ulkomaalaiset pistettiin puhumaan infinitiivissä: minä tehdä. Se ei ole suomen oppijalle tyypillistä. Sen sijaan minä tekee on totta." Nyt suomalaiset jo tietävät, että maahanmuuttajat todennäköisesti oppivat jotain muuta kuin sanakirjasuomea. Siihen törmää lähinnä tuoteselosteiden tietokoneella tehdyissä käännöksissä.

Miten ulkomaalaisten puhetta voisi kirjoittaa? Martin kertoo kikat: yksinkertaista kieltä, lyhyitä lauseita, ehkä pelkkiä päälauseita. Käytetään paljon muotoa minä teen, minä menen - suomalaiset eivät yleensä lykkää sitä minä-sanaa joka lauseeseen. Ulkomaalaisen puheessa ä ja ö tiputtavat pisteensä ja diftongit oikenevat: mies ja tie ovat mees ja tee.

Entä jos haluaa matkia eri murteita tunnistettavasti, mitkä ominaisuudet poimisi? Nyt Martin improvisoi, tätä ei ole tutkittu.

Venäjään kuuluu se hjuva. Siis liudennus, sanoo Martin. Virolaista matkiessa d-kirjain vaihtuu t-kirjaimeksi ja g-kirjain kooksi. Intialaisella t-kirjain on d.

Kiinaa ja japania matkitaan vaihtamalla r-kirjaimen tilalle l-kirjain. "Jaappanin lohikäälme on mulskattu", niin kuin Jarkko Laine runossaan kirjoittaa.

Saksalaista on laittaa verbi lauseen loppuun. Mutta miten kirjoitettaisiin ranskalaisen puhumaa suomea? Nenäintonaatiota ja soraärrää ei saa paperille. Ehkä kielen sekaan lisättäisiin ranskalaisia ilmaisuja, oui. Englantilaista ja amerikkalaista ainakin esitetään tilkesanoilla: ou jees, ju nou. Amerikkalaista on myös mainita aina puhutellun etunimi, Martin sanoo.

"Nämä ovat kielten välisiin kontrasteihin liittyviä arvauksia, tutkimusta ei ole." Somali esiintyy suomalaisessa romaanissa ilmeisesti ensi kerran Jari Tervon

Poliisin pojassa (WSOY 1993).

"Siinä on sellainen jännä puoli, että Jusse ei pääse kauhean paljon puhumaan", Tervo sanoo.

Tervo kirjoittaa siinä Jussen omaa ajatusten virtaa - ja sehän on tietysti täydellisen hyvää suomea. Jussella on ihan vain muutamia puhuttuja repliikkejä. Tärkein niistä tulee suusta, kun hän suuttuu: "Sinä ole koiran oksennus." Pikkurikolliset pitävät Jussea puheen perusteella tollona, vaikka kirjailijan avaamat ajatukset osoittavat hänen olevan fiksuin porukasta.

Meillä on Tervon mielestä tapana tehdä puheesta nopeita päätelmiä. "Niitä tehdään heti, kun kuullaan kadulla liukasta suomea eli venäjää äidinkielenään puhuvien suomea", Tervo sanoo.

Venäläisten murre on suomalaisille helppo tunnistaa ja Tervon mielestä myös helpointa kirjoittaa. Se on niin tuttua.

Hän muistuttaa, että 1918 tätä kielen tuntemusta käytettiin apuna esimerkiksi Tampereella, kun valkoiset etsivät punaisten joukosta venäläisiä ammuttavaksi.

"Tehtiin yksinkertainen kielellinen testi: käskettiin sanoa sana yksi. Venäläisiltä se ei onnistunut. Siitä tuli uksi tai jotain sen tapaista. Näin karmeisiin asioihin voi käyttää kieltä." Minä en ole ryssä! Minä olen inkeriläinen! Ja kohta suomalainen! Aksenttia myöten! Paina se somalipentu mieleen!" Repliikki on Mogadishu Avenuesta. Tervo sijoitti tv-sarjan Vuosaareen, jossa asuu monista eri maista muuttaneita ihmisiä.

"Kirjoitin siihen tahallaan mustan afrikkalaisen, jonka poika puhuu täydellistä stadin slangia. Isä taas puhuu kieliopillisesti erinomaista suomea, mutta hän lausuu sen tietysti omalla aksentillaan." Tervoa on suuresti hämmästyttänyt Itä-Euroopasta ja Afrikasta tulleiden tapa puhua suomea. "Siitä tajuaa, että suomi onkin nopea ja intohimoinen kieli. Ei sitä huomaa A-talkista, jossa kaksi suomalaista ylitarkastajaa keskustelee." Afrikasta tulevat hän tunnistaa radiostakin. Vaikka siellä on paljon eri kieliä, rytmi on sama. "Se on valloittavan kuuloista. Että suomea voi puhua noinkin!" Omakin puhe muuttuu, kun juttelee ulkomaalaissuomea puhuvien kanssa. Mutta ei nopeammaksi, päinvastoin. Heikommin kieltä osaavan kanssa puhenopeus muuttuu hitaammaksi ja sanat erotetaan selvemmin toisistaan, professori Martin sanoo.

Kielen opettajat osaavat välttää hankalia rakenteita, mutta tavallinen kansa ei. Sen sijaan käytetään kyllä selkokieltä: vältetään sivistyssanoja, vaikka vierasperäiset sanat olisivat ulkomaalaisille usein tutumpia.

"Ei pitäisi puhua samaa selkosuomea kuin kehitysvammaisille", Martin sanoo.

Ulkomaalaisille puhutusta selkosuomesta onkin tullut jo vitsailun aihe.

Nuoret osaavat jo käyttää eri kielten aksentteja tyylikeinona puheessaan. Se näkyy selvästi helsinkiläisissä monietnisissä yläkouluissa, joissa Heini Lehtonen on tehnyt väitöskirjatutkimusta nuorten tavasta käyttää kieltä.

Niissä kouluissa oppilaista puolet voi olla maahanmuuttajataustaisia, joissakin kouluissa on 20 eri äidinkieltä. Lehtosen tutkimista maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa on tullut tänne lapsena. Osalle heistä suomi on vahvin kieli.

Monikielisyys on näissä kouluissa arkea. Nuoret ovat tottuneet kuulemaan ja käyttämään eri kieliä ja suomen aksentteja. "Tietyt tilanteet kutsuvat käyttämään tiettyä kieltä. Se voi liittyä hip hop -tyyliin, sukupuoleen, ikään..." Jos kerrotaan juttua venäläisestä, matkitaan heidän puhetapaansa. Jotkut tiedostavat aksentit hyvin ja pystyvät poimimaan niiden piirteet puheesta. Kieltä tyylitellään samaan tapaan kuin kääntäjä tekee.

"Ei ole edes väliä, puhuuko joku oikeasti juuri niin, kunhan kuulijat tunnistavat, mistä stereotypiasta on kyse." Loukkaantuvatko nuoret oman äidinkielen tyylitellystä käytöstä niin kuin savolaiset tai turkulaiset?

"Se voi olla sosiaalisesti riskaabelia, 'kielen omistaja' voi suuttua. Hyviltä kavereilta suvaitaan enemmän." Niin sanottu 'huono suomi', kuten nuoret sitä kutsuvat, on heidän puheessaan tyylikeino. Se on humoristinen imitaatio jonkinlaisesta kärjistetystä suomen oppijan kielestä.

"Sillä kuvataan stereotypioita, leikitään ja pelleillään", Lehtonen sanoo.

Samalla tavalla englanninkielisissä maissa pilaillaan pakistanilaisten puheella. Pilailu on myös tapa kääntää ennakkoluulot voitoksi. Mallina voi olla ulkomaalaisille puhuttu selkosuomi ja oppikirjojen kirjakieliset dialogit. Tai omien vanhempien kieli.

"Eivät he häpeä vanhempiaan. Mutta imitoinnilla osoitetaan sukupolvien välistä eroa: sitä että osataan suomea niin hyvin, että pelleillään kielellä suvereenisti." Monietnisten ryhmien puheessa kuulee eri kielten sanoja. Tietyissä kaveripiireissä suomalaisetkin käyttävät somaleiden sanoja: waryaa tai woraa tarkoittaa Hei, sinä! miespuoliselle sanottuna.

"Kuka Suomessa lopulta on yksikielinen? Kaikillahan on eri tyylejä ja rekistereitä. Olennaista on, mitä niillä tehdään", Lehtonen sanoo.

Musta tulee paljon rikas. Musta tulee siisti hemmo. Ma nayta mista kana pissa", sanoo Kosovon albaani Ibrahim Mogadishu Avenuessa.

Tervon mielestä englanninkielinen kirjallisuus on hyötynyt valtavasti siitä, että englantia puhutaan ja kirjoitetaan ympäri maailman. Se rikastuttaa kieltä, syntyy uusia tapoja käyttää kieltä.

"Odotan kieli pitkällä sitä, kun ensimmäinen somali tai venäläinen kirjoittaa suomeksi romaanin ja käyttää kaikkia kielen mahdollisuuksia. Ruotsissa niitä jo on. Se tulee olemaan iso harppaus suomen kielelle ja kirjallisuudelle, merkkipylväs", Tervo sanoo.

Tänä vuonna Larin Paraske -palkinnon kielen rikastuttamisesta sai palestiinalaistaustainen Umayya Abu-Hanna. Hänelle suomi on seitsemäs kieli.

Mistään kotosin (Otava 2007), suom. Leena Peltomaa; Marin Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi (Sammakko 2006), suom. Vesa Suominen; Jari Tervo: Mogadishu Avenue (WSOY 2006).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäistä huolehtivien kotihoitajien työ on muuttunut raskaammaksi ja heistä on jatkuva pula

    3. 3

      Globaali kyberhyökkäys levisi nyt myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    4. 4

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    5. 5

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    6. 6

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    7. 7

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    8. 8

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    9. 9

      Joku on hoitanut poliisin löytämää mystistä metsähautaa – punaisista sukulaisista ei haluttu kertoa, arvellaan Hausjärvellä

    10. 10

      Kymmeniä loukkaantui metrovaunujen suistuttua radalta New Yorkissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    5. 5

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää