Valikko
Sunnuntai    |   Puheenvuoro

Jaakko Iloniemi: Jos Baltiassa taisteltaisiin, Suomen ja Ruotsin olisi vaikea pysyä ulkopuolella

Suomessa on ollut haluja jopa puolustusliittoon Ruotsin kanssa. Kokenut diplomaatti Jaakko Iloniemi arvioi kirjoituksessaan, ettei se välttämättä olisi järkiliitto. Ainakaan ruotsalaisten mielestä.

Valtioneuvosto julkisti kesällä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa. Siinä selvennettiin ja syvennettiin arvioita siitä, miten Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen yhteistyö voisi edistyä.

Ruotsin hallituksen keväällä 2015 esittämä kannanotto, jonka mukaan kyseessä ei enää ole pelkkä rauhanajan yhteistyö vaan myös aseellisen kriisin varalta suunniteltu yhteistoiminta, sai lisäarvoa kesäkuussa. Silloin Ruotsin pääministeri Stefan Löfvén totesi tasavallan presidentin Kultarannassa järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa, että sodanajankin yhteistyö on mahdollista.

Se, mistä on kysymys, käy selvästi ja kiertelemättä ilmi sekä Ruotsin hallituksen maan valtiopäiville esittämästä puolustuspoliittisesta ohjelmasta että myös Suomen edellä mainitusta selonteosta. Maat laativat yhteistä puolustusta varten yhteisiä suunnitelmia, joilla täydennetään kansallista puolustusta. Sanalla puolustus tarkoitetaan tässä myös valtioalueen puolustusta, joten käsite on yksiselitteisempi kuin EU-yhteyksissä käytetty puolustus. Sillähän tarkoitetaan myös aseellisen voiman käyttöä kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Yhteistoiminnalle ei aseteta ennalta mitään rajoituksia – kaikkeen tarpeelliseen voidaan ryhtyä, kun niin päätetään. Se tarkoittaa valmistautumista yhteisin suunnitelmin, harjoituksin ja mahdollisesti myös yhteishankinnoin. Tukikohtien yhteiskäyttökin on mahdollista.

Kun näin pitkälle ollaan ensi kertaa itsenäisen Suomen historiassa valmiita menemään, miksi ei sitten suoranaiseen puolustusliittoon? Suomesta on kuulunut ääniä puolustusliiton puolesta, mutta Ruotsista ei, ei ainakaan virallisissa yhteyksissä. Ruotsin kannanotossa todetaan nimenomaan, että yhteistyö ei merkitse velvoittavaa yhteistyösuhdetta eli puolustusliittoa. Yhteisestä puolustuksesta on tehtävä erillinen poliittinen päätös sitten, kun siihen on tarve.

Ruotsin yli kaksisataa vuotta jatkunut puolueettomuuspolitiikka on monen ruotsalaisen mielestä osa ruotsalaisuuden olemusta, ruotsalaista identiteettiä. Monet näkevät siinä myös moraalisia arvoja. Sen jälkeen, kun Ruotsi sitoutui EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, maan virallisessa kielenkäytössä on luovuttu ennen aivan keskeisen puolueettomuus-termin käytöstä. Sen jälkeen, ja siitä syystä, sana liittoutumattomuus on saanut huomattavaa lisäarvoa oman kansallisen linjan tunnuksena.

Ne, jotka vastustavat Ruotsin liittymistä Natoon, vetoavat juuri liittoutumattomuuden arvoon. Jos Ruotsi liittoutuisi Suomen kanssa, ei liittoutumattomuuden periaate enää kelpaisi Nato-jäsenyydenkään vastustamiseen.

On kolmaskin syy vastustaa Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa: niin maantieteellisistä kuin historiallisistakin syistä moni ruotsalainen näkee Suomen ja Ruotsin suhteen niin, että Suomi on uhanalaisempi maa kuin Ruotsi. Se on myös Suomessa yleinen arvio. Jos ja kun näin on, on ruotsalaisesta näkökulmasta vain viisautta jättää päätös siitä, puolustaudutaanko yhdessä, tilannearvion varaan. Monet ruotsalaiset katsovat, että he olisivat puolustusliitossa vahvempi, antava puoli. Siksi ei pidä uskoa Ruotsin kohtaloita Suomen poliittisten päättäjien käsiin. Täysi kohtalonyhteys olisi oman suvereenin päätöksenteko-oikeuden rajoittamista.

Nato-sopimuksen kuuluisan viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä liittokunnan jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia jäseniä vastaan. Näin pitkälle ei Ruotsissa haluta mennä Suomen kanssa. Yhteistoiminta käynnistyisi vasta erillisellä poliittisella päätöksellä. Selvää on, että kun puolustusta suunnitellaan yhteistoimintaa varten, se luo lujemman poliittisen ja sotilaallisenkin suhteen kuin pelkkä yleinen solidaarisuuden vakuutus. Sellaisella Ruotsi on valtiopäivien päätöksellä ilmoittanut, ettei se jäisi passiiviseksi, jos jokin EU-maa tai Pohjoismaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Yhteinen puolustussuunnittelu ja mahdollinen yhteinen puolustus edellyttävät myös sitä, että molempien maiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka noudattaa ainakin pääpiirteittäin samoja linjoja.

Se ei ole aivan yksinkertaista. Vaikka molemmissa maissa suurissa periaateasioissa ollaan lähellä toisiaan, tyylissä on olennaisia eroja.

Suomen julkinen esiintyminen on varovaisempaa ja usein myös epäsuorempaa kuin Ruotsin, varsinkin jos aiheena on Venäjä ja sen politiikka. Ei tässä mitään ihmettelemistä ole. Suomella on paljon enemmän etuja valvottavanaan Venäjä-suhteessaan kuin Ruotsilla. On taloudellisia etuja, on ihmissuhteisiin liittyviä etuja, ja on yhteisestä pitkästä rajasta aiheutuvia ongelmia.

Todennäköistä silti on, että ellei vastuuton populismi pääse hillittyä ja vakaata ulkopolitiikkaa vaarantamaan, Suomi ja Ruotsi löytävät olennaisissa asioissa yhteisen linjan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden edut ovat yhtäläisiä.

Kylmän sodan vuosina meillä ajateltiin usein niin, että Suomi on Ruotsin itäinen etuvarustus, joka suojelee Ruotsia, jos Euroopassa syttyisi suursota. Meillä ei julkisuudessa kiinnitetty suurtakaan huomiota siihen, että Varsovan liiton – siis käytännössä Neuvostoliiton – kannalta eteläinen Ruotsi oli paljon tärkeämpi kohde kuin Tukholmasta pohjoiseen oleva Pohjanlahden länsipuoli. Sen ajan suuri strateginen riski oli maihinnousu Itä-Saksasta, Puolasta tai Baltian maista.

Maihinnousua ajatellen geo­strateginen tilanne on nyt olennaisesti toisenlainen, mutta Kaliningradin voimakkaasti aseistettu tukikohta on eteläisen Itämeren sotilaallisen tasapainon kannalta erittäin tärkeä sotilaallinen keskittymä.

Ruotsin olisi hyvin vaikeaa pysytellä sotatoimien ulkopuolella, jos Itämeren alueella Venäjä ja Nato ajautuisivat aseelliseen konfliktiin, sanovat maan hallituksen teettämät turvallisuuspoliittiset raportit.

Jos kyseessä olisi hyökkäys Baltiaan, joutuisivat Nato-liittolaisten ilma- ja merivoimat operoimaan väistämättä myös Ruotsin ilmatilassa ja sen merialueilla torjuessaan hyökkäystä johonkin Baltian maahan.

Jos Ruotsi sallisi Naton ylilennot, kenties jopa lentokenttiensä käytön Baltian puolustuksen tueksi, se joutuisi hyvin suurella todennäköisyydellä itse taistelujen osapuoleksi. Tätä asiaa on Ruotsissa pohdittu paljon. Se on johtanut siihen, että kerran jo asevoimista tyhjennettyä Gotlantia on jälleen valmistauduttu puolustamaan. Ruotsissa toteutetaan myös valikoiva asevelvollisuus pitkän tauon jälkeen.

Ruotsi kohtaa nyt aivan uudenlaisia riskejä, jotka vaarantavat sen mahdollisuuden pysyä sotatoimien ulkopuolella siinä sinänsä epätodennäköisessä tapauksessa, että Itämeren alueella taisteltaisiin.

Meillä on julkisuudessa omistettu vain vähän huomiota sille, että jos Baltiassa taisteltaisiin, myös Suomen olisi vaikea pysytellä irti sotatoimista. Vaikka Lissabonin sopimus eli EU:n perussopimus ei velvoitakaan jäsenmaita tukemaan asevoimin toinen toistaan, se velvoittaa kuitenkin muin keinoin auttamaan.

Sotatoimetkin saattaisivat ulottua yli Suomenlahden lentoineen ja laivasto-operaatioineen. Jos ilmatilaamme loukattaisiin tai aluevesirajojamme ei kunnioitettaisi, joutuisimme voimatoimin varjelemaan alueellista koskemattomuuttamme. Se voisi johtaa aseelliseen konfliktiin.

Ovatko Ruotsin turvallisuusriskit kenties suuremmat kuin Suomen nyt vallitsevassa tilanteessa? Se on spekulatiivinen kysymys. Paljon riippuu siitä, minkälainen edellä mainittu aseellinen kriisi olisi. Jos se johtaisi suursotaan Euroopassa, olisimme tilanteessa, jossa kaikki poliittiset vaihtoehdot olisivat arvaamattomia.

Jos taas aseellinen konflikti olisi rajattu ja paikallinen, se kyettäisiin ehkä sellaisena hillitsemään ja toivottavasti myös ratkaisemaan.

Tärkeintä on sodan syttymisen epätodennäköisyys Itämeren alueen tuntumassa. Mikään ei viittaa siihen, että Ruotsi saattaisi joutua erillisen hyökkäyksen kohteeksi, sanotaan Ruotsin hallituksen teettämässä selvityksessä. Saman voisi sanoa Suomen osalta. Erillishyökkäystä paljon suurempi riski on siinä, että kun Itämeren alueella asevoimien määrä, harjoitukset ja aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyvät, se voi laukaista aseellisen kriisin aivan suunnittelemattomasti.

Silloin on keskeistä, että sellaisen kriisin osapuolilla on malttia ja riittävän hyvät puhevälit, jotta tilanne ei riistäytydy käsistä. Se vaatii kylmäjärkisyyttä ja päättäväistä rohkeutta sekä kriisin osapuolilta että sen tuntumassa olevilta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    2. 2

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    3. 3

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    4. 4

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    5. 5

      Geenitekniikan supertähti kehitti kaikessa hiljaisuudessa geenisakset, jotka mullistivat tiedemaailman – ”Ne ovat huippumuotia”

    6. 6

      Parvekegrillaus koettelee naapurisopua: ”Vähän samantyyppistä toimintaa kuin tupakoiminen” – Kiinteistöliiton lakimies neuvoo, miten suhtautua häiritsevään käryyn

    7. 7

      Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla

    8. 8

      Poikkeuksellinen elämäntarina teki Mauno Koivistosta viimeisen suurmiehen – näin presidentti saateltiin hautaan

    9. 9

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    10. 10

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    3. 3

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    7. 7

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    8. 8

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    9. 9

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    10. 10

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää