Sunnuntai

Koti on nyt muualla

Suomi ei onnistu houkuttelemaan koulutettua väkeä muualta, mutta suomalaiset ovat haluttua työvoimaa ulkomailla. Katri Kaunismaa muutti kaksi vuotta sitten Alankomaihin ja sanoo, että uutiset Suomesta nostavat välillä hiukset pystyyn.

Tuhansia suomalaisia lähtee joka vuosi ulkomaille töihin. Tukholma, Lontoo, Berliini, Amsterdam. Euroopan pääkaupungit vetävät nuoria. Lähtee heitä muuallekin: Dubaissa paistaa aurinko, ja New Yorkissa ja Washingtonissa riittää työpaikkoja maailman huippujärjestöissä ja virastoissa.

Ammattilaisia on moneen lähtöön: pankkiireja, graafikoita, koodareita, valokuvaajia, tutkijoita.

Lähtemisessä ei ole mitään uutta. Sata vuotta sitten parempaa elämää haettiin Yhdysvalloista ja Kanadasta. Sotien jälkeen Ruotsin kasvava talous veti suomalaisia töihin tehtaisiin. Erkkejä, tarmoja ja helenoita – huippuvuonna 1970 Suomesta muutti Ruotsiin yli 41 000 ihmistä. Samaan aikaan moni ritva, hannele ja sirkku lähti au pairiksi Saksaan ja muualle­ Eurooppaan. Heistä moni löysi paikallisen puolison ja jäi maahan asumaan.

Yksi keskeinen tekijä erottaa kuitenkin nykylähtijät aiemmista sukupolvista: koulutus.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Heikko työtilanne ja tulevaisuuden­näkymät ajavat nyt myös koulutettuja ulkomaille. Talousanemian painamassa Suomessa ei ole heille töitä. Jos on, ei ole riittävästi vastuuta tai palkkaa.

Entistä useampi lähtee jäädäkseen. Palaajia on vuosittain parituhatta vähemmän kuin lähtijöitä. Eikä määrä näillä näkymin ole kasvamassa, sillä ulkomaille asettuneiden aikomukset palata Suomeen ovat vähentyneet voimakkaasti.

 

Tulos oli Suomen kannalta huolestuttava.

Lähetimme viime keväänä ulkosuomalaisten Facebook-ryhmiin eri puolille maailmaa kyselyn, jolla selvitimme 20–40-vuotiaiden aikeita palata Suomeen. Aineiston puhdistamisen jälkeen kelpuutimme analyysiin 799 vastausta.

Tulos oli Suomen kannalta huolestuttava. Vain 19 prosenttia vastaajista piti paluumuuttoa todennäköisenä.

”Tämä on hirveän hälyttävä tulos. Jo meidän tuloksemme olivat hälyttäviä, mutta nämä ovat vielä hälyttävämpiä”, sanoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.

Heikkilä viittaa hänen ja Maria Pikkaraisen kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen, jossa paluuaikeista kysyttiin Siirtolaisuusinstituutin verkkosivujen kautta. Silloin vastauksia kertyi 430.

Vielä vuonna 2006 palaamista suunnitteli 41 prosenttia kyselyyn vastanneista 19–84-vuotiaista ulkosuomalaisista. Nuorempien joukossa paluu oli vielä tätä todennäköisempää, koska vastaajien joukossa oli jo pysyvästi ulkomaille asettuneita eläkeläisiä. Esimerkiksi opiskelijoista jopa kaksi kolmasosaa aikoi tuolloin palata takaisin Suomeen.

Oma kyselymme oli rajattu nuoremmalle ikäluokalle. Työikäisten paluuaikeet ovat siis kymmenessä vuodessa vähentyneet alle puoleen.


Samaan aikaan, kun paluuaikeet ovat vähentyneet, lähtijöitä on entistä enemmän. Talouden alamäki on kasvattanut 15–44-vuotiaiden suomalaisten nettomaastamuuton nelinkertaiseksi. Vuonna 2009 Suomesta lähti maailmalle 593 ammattilaista enemmän kuin tänne palasi. Viime vuonna luku oli kasvanut 2 207:ään, josta kaksi kolmasosaa on naisia.

Täysin kattavia tietoja lähtijöiden koulutustasosta ei ole. Niiden osalta, joiden tiedot löytyvät, viesti on selvä: viime vuonna yli puolella 20–44-vuotiaista lähtijöistä oli korkea-asteen tutkinto.

Koulutus on yhteiskunnallinen investointi, ja nyt nuo investoinnit karkaavat maailmalle.

Lähtijät kuuluvat porukkaan, joka on kasvanut kansainväliseksi jo nuorena. 32-vuotias Katri Kaunismaa on siitä hyvä esimerkki. Hän asui ensimmäisen kerran ulkomailla jo teini-iässä, kun perhe muutti Moskovaan. Opiskeluaikana hän oli vaihdossa Chilessä, myöhemmin harjoittelijana Pietarissa. Australialais-hollantilaisen miehensä hän tapasi Suomessa.

Kaksi vuotta sitten Kaunismaa muutti Rotterdamiin. Se oli jo neljäs muutto ulkomaille, mutta ensimmäinen ilman paluulippua. Taaperosta, kahdesta teinistä, Daisy-beaglesta ja vanhemmista muodostuva uusperhe osti satamakaupungista oma­kotitalon ja remontoi sen. Asettuminen Alankomaihin oli monikansallisen uusperheen kompromissi, jota määritti töiden löytyminen.

”Meille on ollut selvää, ettemme jää Suomeen loppuelämäksemme”, Kaunismaa sanoo.

Kaunismaa saapuu haastatteluun Rotterdamin juna-asemalle kolme minuuttia myöhässä ja pyytää myöhästymistään anteeksi. Siinä on jotain kovin suomalaista. Kaunismaa itse ei tosin pidä anteeksipyyntöään suomalaisena vaan pohjois­eurooppalaisena. Hänestä suomalaiset eivät juuri poikkea ruotsalaisista tai hollantilaisista kollegoistaan.

”Maksetaan veroja, ollaan ajoissa, koetetaan suurin piirtein olla rehellisiä, tehdään asioita yhdessä ja yritetään pitää EU:ta kasassa”, hän luettelee yhdistäviä piirteitä.

Kaunismaa edustaa ikäluokkaansa: hän valmistui vuonna 2010 terveyden biotieteiden maisteriksi, eikä oman alan töitä löytynyt. Sen jälkeen hän on työskennellyt Aalto-yliopistossa ja Turun ammattikorkeakoulussa hankekoordinaattorina. Samoja töitä hän tekee nytkin Rotter­damin ammattikorkeakoulussa: hakee rahoitusta eri tutkimushankkeille ja vastaa niiden hallinnosta. Työ on tosin Alankomaissa helpompaa kuin Suomessa.

”Suomessa rahoituksen hakeminen on yliopistoille elinehto ja siksi ammattimaisempaa myös ammattikorkeakouluissa. Hollannissa ammattikorkeakoulujen ei ole pakko hakea ulkoista rahaa, joten ne voivat tehdä sitä joko ammattimaisesti tai vähän kevyemmällä kädellä. Meidän yli­opisto on tätä jälkimmäistä sarjaa.”

Kaunismaa on tyyppiesimerkki ulkomailla asuvasta korkeasti koulutetusta naisesta, joka ei äänestä Suomen vaaleissa eikä usko palaavansa työelämään Suomessa.

Sekä sukupuoli että äänestyskäyttäytyminen selittivät kyselytutkimuksessamme paluun todennäköisyyttä. Jos ei äänestä Suomen vaaleissa, pitää paluutaan selvästi epätodennäköisempänä kuin vaaleissa äänestävä. Jos on nainen, pitää paluutaan epätodennäköisempänä kuin mies.

Se, että äänestäminen ja paluu kulkevat käsi kädessä, on helppo ymmärtää: kumpikin kertonee vahvoista siteistä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Entä sukupuoli? Osittain eroa voi selittää perhe tai puoliso. Pariskunnat asettuvat usein lopulta miehen kotimaahan. Tämä ei silti ole koko totuus. Työ ja tulevaisuudennäkymät ovat sekä naisille että miehille perhettä tai puolisoa tärkeämpiä lähtösyitä. Ehkä naiset vain ovat miehiä rohkeampia asettumaan ulkomaille.

Kaunismaa ei äänestä Suomen vaaleissa, koska ei maksa veroja Suomeen eikä ole varma, onko äänestäminen enää hänen asiansa. Ulkomailla äänestäminen myös vaatii enemmän vaivannäköä kuin Suomessa.

 

”Kyllä tuollaisesta nousee hiukset pystyyn.”

Suomalaista keskustelua Kaunismaa seuraa silti aktiivisesti. Rasismi ja ilmapiirin kärjistyminen ovat muuttaneet hänen Suomi-kuvaansa kielteisemmäksi. Hän nostaa esimerkiksi porilaiskoulun vierailun Olkiluodon ydinvoimala-alueelle, jossa maahanmuuttajataustaisia oppilaita ei Yleisradion mukaan päästetty voimalaitosjätteen loppusijoitusluolaan.

”Kyllä tuollaisesta nousee hiukset pystyyn”, hän sanoo ja lisää tiedostavansa, että hänen Suomi-kuvansa perustuu suomalaismedian tietoihin ja sosiaaliseen mediaan. ”Myös journalismi on muuttunut kärjistävämmäksi.”

Ulkomailla Kaunismaa on havainnut, ettei suomalainen muotti sovi kaikkeen. Alankomaissa asukkaita on lähes 28 kertaa enemmän neliökilometrillä kuin Suomessa, ja sen vuoksi muiden kanssa ollaan jatkuvassa kontaktissa. Hollantilaisten jatkuva höpötys rasittaa, mutta yhtä lailla suomalaisten hiljaisuus on vaivaannuttavaa.

”Vitsi, että suomalaiset olette kyllä niin väsyneitä”, Kaunismaa tuhahtaa. ”Miksette voi sanoa mitään ja jutella ja olla vaan reippaasti?”

Kaunismaa ei ole yllättynyt siitä, että suomalaisten aikomukset palata ovat laskeneet voimakkaasti. Suomessa kasvaneet ihmiset voivat nähdä itsensä maailmankansalaisina, hän järkeilee.

”Ihmiset eivät ole niin sitoutuneita tiettyyn maahan, vaan mahdollisuuksia haetaan sieltä, missä niitä on.”

Kaunismaa naurahtaa ajatukselle siitä, että hän olisi stereotyyppinen ulkosuomalainen, joka ei aio palata: ”Vaikea ajatella, kun omat syyt ovat kuitenkin niin henkilökohtaisia.”

Henkilökohtainen muuttuu tilastolliseksi, kun tapauksia on riittävän monta. Ja tilastoista Suomessa kannattaisi nyt kiinnostua.

Suomalaiset kansainvälistyvät, eikö se ole hyvä ja kauan kaivattu asia? Missä siis on ongelma?

Siinä, että kansainvälistyminen muuttuu kansantalouden aivovuodoksi, jos Suomi ei kouluta riittävästi uusia ammattilaisia, houkuttele tilalle osaajia muualta­ tai hyödynnä ulkomaille lähteneiden tietoja, taitoja ja kontakteja.

Tilastokeskus kertoi marraskuun alussa, että Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt. 35–39-vuotiaat jäänevät korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Syy tähän löytyy alimman korkea­asteen koulutuksen poistumisesta. Koulutustason nousu on pysähtynyt, koska ammattikorkeakouluissa ei kouluteta riittävästi ihmisiä opistoinsinöörien ja -sairaanhoitajien tilalle.

Edes Helsinki ei pysy mukana koulutuskilpailussa. Eurostatin mukaan 30–34-vuotiaiden ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on pääkaupunkiseudulla kääntynyt laskuun. Helsingin ja Uudenmaan alueella on korkeasti koulutettuja suhteellisesti vähemmän kuin Kööpen­haminassa, Tukholmassa tai Oslossa. Prahakin ottaa kiinni kovaa vauhtia.


Lisäksi Suomi houkuttelee paljon vähemmän siirtolaisia muista EU-maista kuin pohjoismaiset vertailukohtansa Ruotsi, Norja tai Tanska. Vaikka kokonaisuudessaan Suomeen muutti viime vuonna yli 12 000 ihmistä enemmän kuin täältä lähti, ei Suomessa näytä olevan kor­keasti koulutetuille nuorille vetovoimaa kuin muutamilla aloilla.

Työtilanne, verotus, ilmapiiri, kulttuuri ja ilmasto rassaavat.

Samaan aikaan kun Suomi ei vedä, suomalaiset ovat haluttuja ulkomailla. Suomalaisia pidetään osaavina ja kielitaitoisina työntekijöinä, jotka sujahtavat melkein mihin tahansa työkulttuuriin. Tämä käy ilmi esimerkiksi Saara Koikkalaisen vuonna 2013 valmistuneesta väitöskirjasta, jossa hän tutki koulutettujen suomalaisten pärjäämistä työmarkkinoilla Euroopan unionissa.

Hyvinvointivaltio tarjoaa kansalaisilleen tiedot ja taidot menestyä maailmalla. On yhä lottovoitto syntyä Suomeen, mutta lottovoittajat eivät välttämättä jää kotimaahansa. Verojakaan kotimaa ei silloin saa, kuten ei lottovoitostakaan.

Ulkomaille vetää tietenkin myös klassikkosyy: sää. Monessa eurooppalaiskaupungissa on vain muutama aste lämpimämpää kuin Suomessa, mutta talvi on loskaton ja kevät tulee aiemmin.


Annukka Lohtanderkin, 25, saapuu haastatteluun ohuessa paidassa, kun Suomessa jo hytistään. Ravintola-alalla työskentelevä Lohtander ei kuitenkaan muuttanut Englantiin varhaisemman kevään perässä vaan siksi, että ulkomailla oli tarjolla vastuullisempia työtehtäviä ja enemmän palkkaa kuin Suomessa.

”Suomi on niin pieni. Lontoossa on paljon paremmat työmahdollisuudet”, hän perustelee lähtöään.

Lontoo on Euroopan korkeimmin koulutettu kaupunki, mutta sinne eivät silti suuntaa vain maisterit ja tohtorit. Jo suomalainen ammattikorkeakoulututkinto voi viedä nuorena pomoksi.

Lohtander työskenteli kaupungissa ensin tarjoilijana. Kun esimies seuraavassa työhaastattelussa kuuli, että hänellä on hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon ammattikorkeakoulututkinto Haaga-He­liasta, nostettiin Lohtander suoraan esimiesasemaan. Hän työskentelee Heathrow’n­ lentokentän Strada-ravintolassa ja asuu lentokentän lähistöllä. Tehtävänä on johtaa 60 työntekijän ravintolatiimiä yhdessä ravintolapäällikön ja kolmen muun vuoropäällikön kanssa.

”Suomessa pitää todistella vuosia, että pystyt toimimaan esimiehenä. Täällä korkeasti koulutetulle tarjotaan mahdollisuus paljon helpommin. Toki pitää näyttää, että on järkeä päässä”, hän sanoo.

Lohtander ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Suomalainen korkeakoulututkinto vaikuttaakin olevan arvossaan monilla työmarkkinoilla. Kun Suomessa on tarjolla vain puhelinmyyjän töitä, tutkinto taskussa on helppo lähteä ulkomaille.

Tilanteet voivat kuitenkin muuttua yllättäen. Ulkomaiden uratykki voi menettää työnsä, ja silloin järkevintä saattaa olla palata suomalaisten turvaverkkojen varaan. Tai sitten kesälomareissu Suomeen voi jättää pienen koti-ikävän kytemään.

Annukka Lohtanderille viime kesä saattoi olla kohtalokas.

Kesäinen luonto ja sen rauha, perhe, ystävät ja sauna: Lohtander jäi ikävöimään niitä asioita, joita muutkin ulkosuomalaiset kaipaavat.

Kontrasti arkeen Lontoossa on suuri: jopa 60–70-tuntisiksi venyvät työviikot syövät vapaa-ajan, ja työntekijöiden heikko työmoraali kyllästyttää.

Lohtander arvioi, että ikävä saattaa saada hänet palaamaan Suomeen 3–5 vuoden kuluessa. Toistaiseksi työ pitää kuitenkin ulkomailla.

”Työpaikkani tarjoaa niin hyvät oppimismahdollisuudet, että tämä vaihe kannattaa käydä läpi. Olen itse sen valinnut.”

Huolestuttavaa, huolestuttavampaa, huolestuttavinta. Kaikkein korkeimmin koulutettujen eli tohtoreiden aikomukset palata Suomeen olivat kyselyssämme romahtaneet vielä alemmas kuin muiden.

Heikkilän ja Pikkaraisen tutkimuksessa vuonna 2006 puolet kyselyyn vastanneista tohtoreista aikoi palata Suomeen.

Tänä keväänä tehdyssä tutkimuksessamme enää 14 prosenttia tohtoreista piti paluutaan työelämään Suomessa todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä.

Huippututkijoiden maastamuuton teki näkyväksi professori Jaakko Hämeen-Anttilan siirtyminen Edinburghin yliopistoon.

Kokonaisia tutkimusryhmiä on siirtynyt ulkomaille. Korkeakoulumaailmassa ilmapiiriä ovat heikentäneet rahoituksen leikkaamisesta johtuvat irtisanomiset.

Ulkosuomalaiset tutkijat ja korkeakouluissa työskentelevät vetävät yhtäsuuruusmerkin hallituksen koulutusleikkausten ja tohtorien asennemuutoksen vä­lille.



Näin tekee myös soveltavan matematiikan tohtori Tuomo Valkonen, 37. Liverpoolin yliopistossa lehtorina työskentelevä Valkonen on yksi niistä, jotka pitävät paluutaan työelämään Suomessa epä­todennäköisenä.

”Hallitus on täysin koulutus- ja sivistysvihamielinen. Se tekee kaiken 1800-luvun teollisuuspamppuideologian pohjalta ja taistelee tietoa vastaan – leikkaa koulutuksesta ja antaa rahat teollisuudelle”, Valkonen tylyttää ja viittaa energiaintensiivisen teollisuuden tukeen sekä Terra­famen pääomittamiseen.

”Hallituksen vuoksi akateemisen uran näkymät ovat erittäin heikot.”

Kyseessä on myös rakenteellinen ongelma. Valkosen mukaan suomalaisista yli­opistoista puuttuvat nuoremmat professuurit väitöskirjan ja varsinaisen professuurin väliltä.

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008 tieteellisestä laskennasta väitellyt Valkonen on tehnyt tutkijakierroksen Itävallan Grazissa, Ecuadorin Quitossa ja Britan­nian Cambridgessä. Liverpoolista suunta voi olla brexitin vuoksi muualle.

”Ecuadorilaisen vaimoni viisumiasiat voivat hankaloitua Britanniassa. Suomeen voisin palata vähäksi aikaa, mutta tuskin pysyvästi”, Valkonen sanoo.

Hän kaipaisi Suomeen kansainvälistä ilmapiiriä, aurinkoa sekä etusijaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

”Vaikka Helsinki on Jyväskylää kansainvälisempi, sielläkin kuulee etupäässä venäjää”, Valkonen kärjistää.

Valkosen tutkima soveltava matematiikka pyrkii ratkaisemaan tosielämän ongelmia. Hänen tutkimuksensa edistää kuvankäsittelyongelmien ratkaisua teollisuudesta lääketieteeseen. Se on juuri sellaista osaamista, josta Suomi voisi hyötyä.

Aivovuoto on kuin sulava jäätikkö: jäätikön sulaminen alkaa, kun ilmasto on riittävän lämmin. Sulamista vauhdittavat jäätikön sulamisvedet sekä epäpuhtaudet, jotka sitovat tehokkaasti auringon lämpöä. Ilmaston lämmetessä jäätä sulaa lisää ja napa-alueilla jäävuoria lohkeilee enemmän mereen. Ilmiö etenee hitaasti, mutta kierre on valmis.

Suomelle maailmantalouden anemia vastaa ilmaston lämpenemistä. Kun vienti ei vedä, kansantalous alkaa sulaa ja hyvinvointivaltion instituutioiden pohja rakoilla. Korkeasti koulutetut ammattilaiset virtaavat ulkomaille, mikä heikentää kansantalouden suorituskykyä entisestään.

Kyse on siitä, mitä asialle tehdään. Vesi haihtuu ja sataa lumena takaisin jäätikön päälle. Riippuu olosuhteista, tuleeko lumesta jäätikköä vahvistavaa jäätä vai sitä heikentävää vettä. Kansantalous vahvistuu, jos ulkomaille muuttaneiden osaamista hyödynnetään tai heitä houkutellaan palaamaan.

Tällä hetkellä Suomi ei ole hyvä kummassakaan. Siirtolaisuusinstituutin Elli Heikkilän mukaan täällä ei edes tunneta kaikkia tieteen tai taiteen suomalaisia ammattilaisia, jotka vaikuttavat maailmalla.

”Kyllähän ihminen ilahtuu siitä, että hänen osaamisestaan ollaan kiinnostuneita. Meidän ei pidä ajatella, että ihmisen pitäisi olla fyysisesti läsnä, että hän voi jotain tehdä”, Heikkilä sanoo.

Sisäministeriössä päivitetään parhaillaan hallituksen ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa. Nykyinen ohjelma päättyy vuoden lopussa. Ulkosuomalaisten osaamisen hyödyntämisestä paperissa on ympäripyöreä politiikkalinjaus: ”Elinkeinoelämän ja ulkosuomalaisten välistä yhteydenpitoa tuetaan.” Myös toimenpiteet jäävät yleiselle tasolle.

 

Paluumuutossa kaikki tiivistyy lopulta työhön.

Tekes ja Finpro pyrkivät kyllä hyödyntämään ulkosuomalaisten osaamista. Myös ruohonjuuritasolla, kuten kauppakamareissa ja muissa järjestöissä, kotimaassa ja ulkomailla asuvat suomalaiset ovat tekemisissä keskenään. Järjestelmällisyys kuitenkin puuttuu.

Paluumuutossa kaikki tiivistyy lopulta työhön: onko itselle tai mahdolliselle puolisolle töitä, ja jos on, niin missä?

Ulkosuomalaisilla ei ole kieliongelmia Suomessa, eli paluun Suomen työmarkkinoille pitäisi olla helppoa.

Tutkimusten mukaan ulkomailla asuvat ammattilaiset eivät kuitenkaan usko, että heidän osaamistaan tunnistetaan Suomessa. Työkomennukselta Suomeen palanneet taas ovat kokeneet, ettei yrityksissä ole halua omaksua ulkomailla opittua. Jos paluumuuttaja on pyrkinyt tuomaan osaamistaan esiin, hänet on saatettu vaientaa.



Helpointa on palata, jos työpaikka on valmiina. Näin kävi Juho Tuoviselle, joka suorastaan revittiin suomalaisen tv-alan vientitehtäviin.

Vielä keväällä kyselyymme vastatessaan Tuovinen piti paluutaan työelämään Suomessa epätodennäköisenä. Elämä Lontoossa oli hyvää, ja työpaikka NBC Universalilla oli ”mahtava”.

Tuovinen oli ollut kymmenen vuotta ulkomailla, Soulissa, Brysselissä, Kööpenhaminassa ja lopulta Lontoossa, eikä osannut edes ajatella, että Suomessa voisi olla mielenkiintoisia töitä tarjolla.

Tämä muuttui yllättäen toukokuussa, kun tv-yhtiö Rabbit Films otti Tuoviseen yhteyttä. Esimerkiksi Jaajo Linnonmaan juontamaa Haluatko miljonääriksi? -visailua tuottava yhtiö halusi palkata hänet myymään sen tv-formaatteja ulkomaille.

Ilman kokemusta ulkomailta työtarjousta ei olisi tullut. Tuovinen tuntee asiakkaat ja neuvottelukuviot ympäri maailmaa.

”Minulla on tosi spesifi osaamisala. Juuri muilla Suomessa ei ole vastaavaa formaattimyynnin osaamista”, hän sanoo.

Tuovinen ja hänen kaltaisensa ovat Suomen kansantaloudelle hyödyllisiä paluumuuttajia. Heitä, joilla on erikoisosaamista ja verkostot ulkomailla ja jotka voivat hyödyntää molempia Suomessa.

Tuovinen kauppaa muun muassa komediaohjelma Possen ja Kingin formaatteja ulkomaille. Jos kauppa käy, Suomi saa kaivattuja vientieuroja, joilla rahoitetaan tuontia ja pidetään yllä hyvinvointivaltiota. Tuoviselle työ maistuu.

”Tarjottu työ oli niin hyvä, etten voinut sanoa ei vain sen vuoksi, etten ollut ajatellut palaavani.”

Muutto Helsinkiin on ollut lopulta helppo. Asuminen on halvempaa kuin Lontoossa, perhe ja kaverit ovat lähellä ja välimatkatkin lyhyempiä. Lentokentälle ehtii puolessa tunnissa, kun Lontoossa samaan meni puolitoista.

Totuttelemistakin on ollut. Google Maps toimii huonommin, Uberin kautta on vaikeampi saada kyytiä, kotisiivoojat ja pesulapalvelut ovat aivan liian kalliita.

Lontoon jälkeen eniten arvelutti Helsingin ravintolatarjonta. Tuovinen rakastaa ulkona syömistä. ”Kaverit Lontoossa olivat että apua, miten sinä jaksat, kun Helsingissä on kolme ravintolaa.”

Huoli on osoittautunut turhaksi.

”Minulla on lista, jossa on vielä neljäkymmentä ravintolaa, joissa en ole käynyt.”

Vaikka Tuovinen on nyt tyytyväinen, ei ole silti varmaa, että hän on tullut Suomeen jäädäkseen. Se on viides maa, jossa hän on työskennellyt. Yksi paikka muiden joukossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Pohjois-Korea uhkaa ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Pentagon lupaa tarjota Trumpille keinot vastata provokaatioihin

    5. 5

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    6. 6

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    7. 7

      Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasodalla on nyt uusi kaiku – diktatuurilla alkaa olla vakavasti otettava kyky toteuttaa uhkauksensa

    8. 8

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    9. 9

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    10. 10

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Kurdistan järjesti kansanäänestyksen itsenäistymisestä – Irak uhkasi lähettää joukkoja, Turkki katkaisi kolmen kurdikanavan lähetykset
    3. Huippu-urheilun valmennustukiean saajia karsitaan kovalla kädellä – Olympiakomitea lupaa, ettei se unohda yhtään lahjakasta nuorta lajista riippumatta
    4. Pohjois-Korea uhkaa ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Pentagon lupaa tarjota Trumpille keinot vastata provokaatioihin
    5. NFL:n suurimpiin tähtiin kuuluva Tom Brady sanoi viimein mielipiteensä Trumpista: ”Olen eri mieltä hänen kanssaan. Hänen sanomansa oli hajottavaa.”
    6. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasodalla on nyt uusi kaiku – diktatuurilla alkaa olla vakavasti otettava kyky toteuttaa uhkauksensa
    7. Seksiviestien lähettely teinille toi ex-kongressi­edustajalle lähes kaksi vuotta vankeutta – Clintonin kampanjaakin sekoittaunt Anthony Weiner sai tuomion Yhdysvalloissa
    8. Tunti sitten
    9. Brexit-neuvottelut jatkuivat aiempaa toiveikkaammissa merkeissä – Ministeri Sampo Terho pitää brittien pehmentyneitä asenteita ”rakentavina ja oikeansuuntaisina”
    10. Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina
    11. Floppijoukkue HIFK:n kasannut Tom Nybondas väistyy urheilujohtajan tehtävästä – uusi urheilujohtaja haussa
    12. Katso maanantain HS-uutiset ja sää
    13. Näytä lisää