Valikko
Sunnuntai

Suomen arvovaltaisin oviremontti – liminkalaiset puusepät kunnostavat 400 Eduskuntatalon ovea, apuna röntgenkuvat ja alkoholi

Aiemmin verstas on valmistanut pianisti Olli Mustoselle äänettömän flyygelipenkin, vaikka tehtävää pidettiin mahdottomana.

Kaksi vuotta sitten puuseppä Jussi Sutelan puhelin soi.

”Olen kuullut, että osaatte korjata ulko-ovia. Että korjaisitteko?” tiedusteli naishenkilö.

”Ei. Olemme lopettaneet ovien kunnostamisen. Teemme vain uusia”, Sutela vastasi.

”Näin meille on kerrottu”, nainen jatkoi sitkeästi. ”Mutta onnistuisiko kuitenkin?”

”No, montako ovea?” Sutela kysyi.

”Kaikki Eduskuntatalon puuovet.”

Kävi ilmi, että kyseessä oli Suomen mahtavin ja arvovaltaisin remontti: lähes 300 miljoonaa euroa maksava eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus, jonka on määrä valmistua ensi syksynä.

Pääurakoitsija Lemminkäisen ostopäällikkö oli etsimässä puuseppää, joka osaisi kunnostaa Eduskuntatalon 350 ovea ja tehdä rikkoutuneiden tilalle parikymmentä uutta. Lisäksi toisessa kerroksessa oli 40 erityisen hienoa, puu-upotuksin koristeltua intarsiaovea, joista valtaosa oli pariovia. Ne oli määrä konservoida.

Sutela kiinnostui.

Siinä se nyt on. Ensimmäinen Eduskuntatalon intarsiaovista pötköttää lavistalla Sutelan verstaalla Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Sutela ja restaurointikisälli Ville Hammar tuijottavat sitä kuin kaksi kirurgia potilastaan.

Viereisessä verstaassa puusepät Jari Keränen ja Marko Koppström kunnostavat täyttä päätä Eduskuntatalon muita ovia. Seiniin nojailee myös uusia ovia, jotka ovat menossa vanhoihin helsinkiläisiin taloihin Hiihtäjänkadulle, Franzeninkadulle ja Fleminginkadulle. Tuossa nojaa seinään Fleminginkadulla sijaitsevan ravintola Cellan uusi ovi, josta Kallion hipsterit kulkevat kohta iloisina sisään ja vielä iloisempina ulos.

Kaikki ovet ovat matkanneet Helsingistä 600 kilometrin matkan tänne Pohjanmaan lakeuksille. Hornanjäärään, kuten Sutela sanoo.

Sutelan sukua on asunut tilalla jo parinsadan vuoden ajan. Vanhimmat aitat ovat 1700-luvulta ja päärakennus 1800-luvulta. Korkeimmalle kohoavat uudet, 2000-luvun alussa rakennetut, modernia puuarkkitehtuuria edustavat verstaat. Ympärillä laiduntavat Sutelan kahden tyttären ratsuhevoset.

Täältä nousee Sutelan murehtimattomuus, empimättömyys ja peräänantamattomuus, jolla hän käy kiinni haasteisiin.

Mitä suurempiin, sitä parempi.


Sutelan puoleen kääntyi myös pianotaiteilija Olli Mustonen parikymmentä vuotta sitten. Hänellä oli ongelma: pianotuolin narina häiritsi hänen soittoaan. Hän haaveili äänettömästä penkistä.

Muusikot pitivät tehtävää mahdottomana – sama kuin lentäisi kuuhun.

”Kuuhunkin on lennetty”, Sutela jupisi ja teki kuin tekikin Mustoselle äänettömän flyygelipenkin.

Sutelan penkkejä on paitsi Mustosen kotona Hausjärvellä, myös Sibelius-Akate­miassa, Musiikkitalossa, Finlandia-talossa sekä suurissa konserttisaleissa Hampuria, Lontoota ja Tokiota myöten.

Nyt on verstaalla jännittävä hetki. Ville Hammar ammentaa 200 litran tynnyristä alkoholia ruiskupulloon ja kastelee sillä intarsia­oven päälle levittämänsä liinan.

Alkoholin haju on niin pistävä, että päätä alkaa pyörryttää. Hammar ei sitä huomaa. Kasvosuojassaan ja myssyssään hän näyttää velholta, joka kumartuu oven päälle tekemään taikojaan.

Alkoholin tarkoitus on sulattaa oven pintaan joskus 1980-luvulla vedetty synteettinen lakka, joka on ajan saatossa tummunut keltaisenruskeaksi. Sen alta erottuvat hädin tuskin hienot puu-upotukset, jotka on tehty ruskeasta hedelmäpuusta ja mustaksi värjätystä koivusta.


J. S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo toteuttaa kaikkine yksityiskohtineen 1920-luvun klassismin ideaa. Sen tilat noudattavat tiettyä hierarkiaa, joka kuvastaa maailman järjestystä.

Sirén suunnitteli itse myös jokaiseen tilaan sopivat ovet – yhteensä 80 erilaista ovimallia.

Intarsiaovet edustavat hierarkian huippua. Niitä on pääasiassa Eduskuntatalon kakkoskerroksessa, jossa sijaitsevat tärkeimmät tilat: istuntosali, Valtiosali, puhemiehen huone, hallituksen käytävä ja ravintola.

Samoihin aikoihin, kun Sutela sai ensimmäisen puhelun Lemminkäiseltä, oululainen Mikko Angerman oli vajota synkkyyteen rintamamies­talossaan Oulun Karjasillassa. Hän oli saanut potkut Oulun yliopistosta työskenneltyään siellä 17 vuotta tutkijana ja projektipäällikkönä. Töitä ei vain löytynyt.

Vaimon ehdotuksesta Angerman kouluttautui puusepäksi. Sen jälkeen hän pääsi TE-keskuksen työttömille tarkoitettuun ulkomaankaupan koulutukseen, johon kuului puolen vuoden työharjoittelu.

Angerman soitti Sutelalle: ”Oletko ulkomaankauppaa miettinyt?”

”Viimeksi tänä aamuna”, Sutela vastasi ja kutsui Angermanin Liminkaan.

Limingassa Angerman ällistyi: ”Näin porukan täynnä touhua. Erilaisia tyyppejä, erilaisia temperamentteja tekemässä yhdessä työtä hirvittävällä vauhdilla. Äärettömän virkistävä tekemisen meininki. Vaikka lamapuheita tulvi joka tuutista, täällä niistä ei välitetty laisinkaan.”

Harjoittelupaperit allekirjoitettiin saman tien. Tänä syksynä Angerman vakinaistettiin hoitamaan Sutelan raportointia ja myyntiä.

Yliopistomiehestä on löytynyt myös aivan uusi puoli. ”Mikko haluaa tehdä kaupan. Se on vietti, jota ei voi opiskella kauppiksessa. Se joko on tai ei ole. Sitä paitsi Mikolla on järkeä ja harkintaa. Ville ja minä ollaan tämmöisiä ryskäpellejä. Kun järki loppuu, niin mekastetaan”, Sutela sanoo.

Angermanin ensimmäinen tehtävä ei ollut helpoimmasta päästä. Sutela soitti joulunpyhinä ja sanoi, että nyt tarvitaan konservaattori. Hanki maailman paras!

Angerman teki työtä käskettyä. Hän löysi ranskalaisen Yannick Chastangin, jolla on verstas Lontoossa. Ansioluettelosta voi mainita Lontoon Victoria and Albert­ Museumin, Pariisin Louvren ja Los Angelesin Getty Centerin.

Keväällä 2016 Angerman matkusti Chastangin verstaalle Lontooseen. Käynnin tuloksena syntyi sopimus konsultoinnista. Se oli edellytys intarsiaovi­urakalle.

Elokuussa Chastang tuli Liminkaan. ”Näin heti, että Jussi tietää, mitä hän tekee. Ja mikä verstas – olisipa minullakin yhtä hieno”, Chastang kertoo puhelimessa Lontoosta.

Liina intarsiaoven päällä on muuttunut pissankeltaiseksi. Alkoholi on sulattanut lakan muutamassa minuutissa. Hammar tarttuu karhunkieleen ja alkaa hinkata sulaa lakkaa irti. Työ on tehtävä ripeästi, sillä lakka jähmettyy pian­ uudelleen.

Mutta missä kunnossa on oven mäntypuinen runko, jonka päälle koristeelliset koivu- ja hedelmäpuuviilut on liimattu? Sen halusivat Chastang ja Sutelakin tietää.

Siihen oli vain yksi keino: potilas oli vietävä röntgenkuvaan. Sutelan röntgenlääkärivaimon Sinikka Aukeen myötävaikutuksella ovista huonokuntoisin vietiin kuvattavaksi vaimon työpaikalle Kuo­pioon.

Röntgenkuvat yllättivät miehet täydellisesti. Ovien ydin oli terve ja runko va­hingoittumaton. Saumat olivat täysin ehjät.

Ovet oli yksinkertaisesti tehty järkyttävän hyvin.

Amazing! Nämä ovet kestävät ikuisesti”, Chastang huutaa puhelimeen Lontoossa. Se on hänen mielestään sula ihme, kun ajattelee, että ovet ovat olleet 80 vuotta poliitikkojen paiskottavina.

Kuvauksen jälkeen Chastang, Sutela ja Hammar konttasivat Limingassa innoissaan ovien päällä ja tutkivat niiden yksityiskohtia.

Ovissa on käytetty puuta, joka on laadukkaampaa kuin se, jota käytetään nykyisin. Myös tapa, jolla ovien osat on liitetty toisiinsa, on paljon taitavampi.

Tilaaja oli ehdottanut hienoimmille oville käsittelyksi ensisijaisesti puhdistusta ja retusointia, mutta Limingassa tultiin toisiin ajatuksiin. Helsinkiin lähti ehdotus, jonka mukaan pitäisi palauttaa ovien alkuperäinen väritys, poistaa synteettinen lakka ja lakata ovet uudelleen kirvojen eritteestä tehdyllä luonnonlakalla, sellakalla.

Näin tehdään.


Ville Hammar on saanut vanhan lakan raavittua irti. Hän pyyhkii oven pintaa kuin ihoa ja tarkastelee sitä pieni ryppy otsallaan.

Restaurointikisälli löytyi naapuripitäjästä Kempeleestä Sutelan kilpailijalta.

”Villeä tympäisi, kun minä pääsin Eduskuntataloon. Hän innostui hirveästi, kun pyysin häntä mukaan. Tekijämies”, Sutela kertoo. Ovet lakkaa uudelleen Mikko Kalaoja sellakalla, jota ostaja Esa Laukkala onnistui hankkimaan Saksasta.

Mutta kuka mahtaa olla se puuseppä, joka on alun perin tehnyt ovet?

Sitä ei tiedetä. Intarsiaovet on tilattu helsinkiläiseltä Torsten Emeleuksen sänkytehtaalta. Sopimus vuodelta 1929 kertoo, että ovista on maksettu 192 600 markkaa, mutta tekijästä ei ole mainintaa.

Chastang uskoo, että tekijä on Pohjois-Euroopasta, sillä puusepän pitää tietää, miten puu elää. ”Minä tunnen tammen, mutta pohjoiset männyt ja koivut käyttäytyvät eri tavalla”, Chastang sanoo.

Verstaassa Hammar hämmästyy. Lakan alta on paljastunut vaalea loimukoivupinta. Hammar puhdistaa nopeasti muutaman neliön lisää. Puulajien erot nousevat esiin.


Intarsian koko idea – erilaisten pintojen sommitelma – alkaa elää. Vaikutelma on elegantti, leikkisä ja lähes kolmi­ulotteinen.

Nyt kuviota ihailevat Hammar ja Sutela, mutta vuoden päästä niitä saa ihailla koko eduskunta. Eduskuntatalon ovet avautuvat parlamentin satavuotisjuhlaistuntoon 5. joulukuuta.

Suomi juhlii silloin myös satavuotista itsenäisyyttään. Samalla se juhlii jokaista suomalaista puuseppää ja kädentaitajaa.

Ovet käyvät myös Töölössä, Munkkiniemessä ja Kalliossa ravintola Cellassa, kun ihmiset lähtevät torille juhlimaan.

Mutta Sutela tähyilee jo meren yli Tukholmaan. Josko sielläkin tarvittaisiin kauniita ja kestäviä puuovia. Suomen Limingasta, ”hornanjäärästä”, niitä saisi.

Juttua varten on haastateltu myös Eduskuntatalon peruskorjauksen pääsuunnittelijaa, arkkitehti Peter Verheä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Remontti
  • käsityöläinen
  • Katri Kallionpää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    3. 3

      Iikka Kivi jättäytyy stand up -kiertueelta ”seksistisen viestin” takia – Naiskoomikoiden ammattitaitoa epäilleen promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    4. 4

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    5. 5

      Poliisi otti kaksi lennokkia haltuunsa presidentti Koiviston hautajaisten aikana – myös Youtube-tähden lennätys Levillä menee poliisitutkintaan

    6. 6

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    7. 7

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    8. 8

      Nainen haluaa seksiä ja sen päälle vielä lämpimän voileivän, julistaa uusi kesäkumibiisi – ”Mimmienkin on hyvä pitää kortsua taskussa”, sanovat tekijät

    9. 9

      Korkein oikeus mursi luottamusmiespakon – Suomen Yrittäjät riemuitsee

    10. 10

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    3. 3

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    4. 4

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    5. 5

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    6. 6

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    7. 7

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    8. 8

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    9. 9

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    10. 10

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää