Valikko
Sunnuntai

Suomen arvovaltaisin oviremontti – liminkalaiset puusepät kunnostavat 400 Eduskuntatalon ovea, apuna röntgenkuvat ja alkoholi

Aiemmin verstas on valmistanut pianisti Olli Mustoselle äänettömän flyygelipenkin, vaikka tehtävää pidettiin mahdottomana.

Kaksi vuotta sitten puuseppä Jussi Sutelan puhelin soi.

”Olen kuullut, että osaatte korjata ulko-ovia. Että korjaisitteko?” tiedusteli naishenkilö.

”Ei. Olemme lopettaneet ovien kunnostamisen. Teemme vain uusia”, Sutela vastasi.

”Näin meille on kerrottu”, nainen jatkoi sitkeästi. ”Mutta onnistuisiko kuitenkin?”

”No, montako ovea?” Sutela kysyi.

”Kaikki Eduskuntatalon puuovet.”

Kävi ilmi, että kyseessä oli Suomen mahtavin ja arvovaltaisin remontti: lähes 300 miljoonaa euroa maksava eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus, jonka on määrä valmistua ensi syksynä.

Pääurakoitsija Lemminkäisen ostopäällikkö oli etsimässä puuseppää, joka osaisi kunnostaa Eduskuntatalon 350 ovea ja tehdä rikkoutuneiden tilalle parikymmentä uutta. Lisäksi toisessa kerroksessa oli 40 erityisen hienoa, puu-upotuksin koristeltua intarsiaovea, joista valtaosa oli pariovia. Ne oli määrä konservoida.

Sutela kiinnostui.

Siinä se nyt on. Ensimmäinen Eduskuntatalon intarsiaovista pötköttää lavistalla Sutelan verstaalla Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Sutela ja restaurointikisälli Ville Hammar tuijottavat sitä kuin kaksi kirurgia potilastaan.

Viereisessä verstaassa puusepät Jari Keränen ja Marko Koppström kunnostavat täyttä päätä Eduskuntatalon muita ovia. Seiniin nojailee myös uusia ovia, jotka ovat menossa vanhoihin helsinkiläisiin taloihin Hiihtäjänkadulle, Franzeninkadulle ja Fleminginkadulle. Tuossa nojaa seinään Fleminginkadulla sijaitsevan ravintola Cellan uusi ovi, josta Kallion hipsterit kulkevat kohta iloisina sisään ja vielä iloisempina ulos.

Kaikki ovet ovat matkanneet Helsingistä 600 kilometrin matkan tänne Pohjanmaan lakeuksille. Hornanjäärään, kuten Sutela sanoo.

Sutelan sukua on asunut tilalla jo parinsadan vuoden ajan. Vanhimmat aitat ovat 1700-luvulta ja päärakennus 1800-luvulta. Korkeimmalle kohoavat uudet, 2000-luvun alussa rakennetut, modernia puuarkkitehtuuria edustavat verstaat. Ympärillä laiduntavat Sutelan kahden tyttären ratsuhevoset.

Täältä nousee Sutelan murehtimattomuus, empimättömyys ja peräänantamattomuus, jolla hän käy kiinni haasteisiin.

Mitä suurempiin, sitä parempi.


Sutelan puoleen kääntyi myös pianotaiteilija Olli Mustonen parikymmentä vuotta sitten. Hänellä oli ongelma: pianotuolin narina häiritsi hänen soittoaan. Hän haaveili äänettömästä penkistä.

Muusikot pitivät tehtävää mahdottomana – sama kuin lentäisi kuuhun.

”Kuuhunkin on lennetty”, Sutela jupisi ja teki kuin tekikin Mustoselle äänettömän flyygelipenkin.

Sutelan penkkejä on paitsi Mustosen kotona Hausjärvellä, myös Sibelius-Akate­miassa, Musiikkitalossa, Finlandia-talossa sekä suurissa konserttisaleissa Hampuria, Lontoota ja Tokiota myöten.

Nyt on verstaalla jännittävä hetki. Ville Hammar ammentaa 200 litran tynnyristä alkoholia ruiskupulloon ja kastelee sillä intarsia­oven päälle levittämänsä liinan.

Alkoholin haju on niin pistävä, että päätä alkaa pyörryttää. Hammar ei sitä huomaa. Kasvosuojassaan ja myssyssään hän näyttää velholta, joka kumartuu oven päälle tekemään taikojaan.

Alkoholin tarkoitus on sulattaa oven pintaan joskus 1980-luvulla vedetty synteettinen lakka, joka on ajan saatossa tummunut keltaisenruskeaksi. Sen alta erottuvat hädin tuskin hienot puu-upotukset, jotka on tehty ruskeasta hedelmäpuusta ja mustaksi värjätystä koivusta.


J. S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo toteuttaa kaikkine yksityiskohtineen 1920-luvun klassismin ideaa. Sen tilat noudattavat tiettyä hierarkiaa, joka kuvastaa maailman järjestystä.

Sirén suunnitteli itse myös jokaiseen tilaan sopivat ovet – yhteensä 80 erilaista ovimallia.

Intarsiaovet edustavat hierarkian huippua. Niitä on pääasiassa Eduskuntatalon kakkoskerroksessa, jossa sijaitsevat tärkeimmät tilat: istuntosali, Valtiosali, puhemiehen huone, hallituksen käytävä ja ravintola.

Samoihin aikoihin, kun Sutela sai ensimmäisen puhelun Lemminkäiseltä, oululainen Mikko Angerman oli vajota synkkyyteen rintamamies­talossaan Oulun Karjasillassa. Hän oli saanut potkut Oulun yliopistosta työskenneltyään siellä 17 vuotta tutkijana ja projektipäällikkönä. Töitä ei vain löytynyt.

Vaimon ehdotuksesta Angerman kouluttautui puusepäksi. Sen jälkeen hän pääsi TE-keskuksen työttömille tarkoitettuun ulkomaankaupan koulutukseen, johon kuului puolen vuoden työharjoittelu.

Angerman soitti Sutelalle: ”Oletko ulkomaankauppaa miettinyt?”

”Viimeksi tänä aamuna”, Sutela vastasi ja kutsui Angermanin Liminkaan.

Limingassa Angerman ällistyi: ”Näin porukan täynnä touhua. Erilaisia tyyppejä, erilaisia temperamentteja tekemässä yhdessä työtä hirvittävällä vauhdilla. Äärettömän virkistävä tekemisen meininki. Vaikka lamapuheita tulvi joka tuutista, täällä niistä ei välitetty laisinkaan.”

Harjoittelupaperit allekirjoitettiin saman tien. Tänä syksynä Angerman vakinaistettiin hoitamaan Sutelan raportointia ja myyntiä.

Yliopistomiehestä on löytynyt myös aivan uusi puoli. ”Mikko haluaa tehdä kaupan. Se on vietti, jota ei voi opiskella kauppiksessa. Se joko on tai ei ole. Sitä paitsi Mikolla on järkeä ja harkintaa. Ville ja minä ollaan tämmöisiä ryskäpellejä. Kun järki loppuu, niin mekastetaan”, Sutela sanoo.

Angermanin ensimmäinen tehtävä ei ollut helpoimmasta päästä. Sutela soitti joulunpyhinä ja sanoi, että nyt tarvitaan konservaattori. Hanki maailman paras!

Angerman teki työtä käskettyä. Hän löysi ranskalaisen Yannick Chastangin, jolla on verstas Lontoossa. Ansioluettelosta voi mainita Lontoon Victoria and Albert­ Museumin, Pariisin Louvren ja Los Angelesin Getty Centerin.

Keväällä 2016 Angerman matkusti Chastangin verstaalle Lontooseen. Käynnin tuloksena syntyi sopimus konsultoinnista. Se oli edellytys intarsiaovi­urakalle.

Elokuussa Chastang tuli Liminkaan. ”Näin heti, että Jussi tietää, mitä hän tekee. Ja mikä verstas – olisipa minullakin yhtä hieno”, Chastang kertoo puhelimessa Lontoosta.

Liina intarsiaoven päällä on muuttunut pissankeltaiseksi. Alkoholi on sulattanut lakan muutamassa minuutissa. Hammar tarttuu karhunkieleen ja alkaa hinkata sulaa lakkaa irti. Työ on tehtävä ripeästi, sillä lakka jähmettyy pian­ uudelleen.

Mutta missä kunnossa on oven mäntypuinen runko, jonka päälle koristeelliset koivu- ja hedelmäpuuviilut on liimattu? Sen halusivat Chastang ja Sutelakin tietää.

Siihen oli vain yksi keino: potilas oli vietävä röntgenkuvaan. Sutelan röntgenlääkärivaimon Sinikka Aukeen myötävaikutuksella ovista huonokuntoisin vietiin kuvattavaksi vaimon työpaikalle Kuo­pioon.

Röntgenkuvat yllättivät miehet täydellisesti. Ovien ydin oli terve ja runko va­hingoittumaton. Saumat olivat täysin ehjät.

Ovet oli yksinkertaisesti tehty järkyttävän hyvin.

Amazing! Nämä ovet kestävät ikuisesti”, Chastang huutaa puhelimeen Lontoossa. Se on hänen mielestään sula ihme, kun ajattelee, että ovet ovat olleet 80 vuotta poliitikkojen paiskottavina.

Kuvauksen jälkeen Chastang, Sutela ja Hammar konttasivat Limingassa innoissaan ovien päällä ja tutkivat niiden yksityiskohtia.

Ovissa on käytetty puuta, joka on laadukkaampaa kuin se, jota käytetään nykyisin. Myös tapa, jolla ovien osat on liitetty toisiinsa, on paljon taitavampi.

Tilaaja oli ehdottanut hienoimmille oville käsittelyksi ensisijaisesti puhdistusta ja retusointia, mutta Limingassa tultiin toisiin ajatuksiin. Helsinkiin lähti ehdotus, jonka mukaan pitäisi palauttaa ovien alkuperäinen väritys, poistaa synteettinen lakka ja lakata ovet uudelleen kirvojen eritteestä tehdyllä luonnonlakalla, sellakalla.

Näin tehdään.


Ville Hammar on saanut vanhan lakan raavittua irti. Hän pyyhkii oven pintaa kuin ihoa ja tarkastelee sitä pieni ryppy otsallaan.

Restaurointikisälli löytyi naapuripitäjästä Kempeleestä Sutelan kilpailijalta.

”Villeä tympäisi, kun minä pääsin Eduskuntataloon. Hän innostui hirveästi, kun pyysin häntä mukaan. Tekijämies”, Sutela kertoo. Ovet lakkaa uudelleen Mikko Kalaoja sellakalla, jota ostaja Esa Laukkala onnistui hankkimaan Saksasta.

Mutta kuka mahtaa olla se puuseppä, joka on alun perin tehnyt ovet?

Sitä ei tiedetä. Intarsiaovet on tilattu helsinkiläiseltä Torsten Emeleuksen sänkytehtaalta. Sopimus vuodelta 1929 kertoo, että ovista on maksettu 192 600 markkaa, mutta tekijästä ei ole mainintaa.

Chastang uskoo, että tekijä on Pohjois-Euroopasta, sillä puusepän pitää tietää, miten puu elää. ”Minä tunnen tammen, mutta pohjoiset männyt ja koivut käyttäytyvät eri tavalla”, Chastang sanoo.

Verstaassa Hammar hämmästyy. Lakan alta on paljastunut vaalea loimukoivupinta. Hammar puhdistaa nopeasti muutaman neliön lisää. Puulajien erot nousevat esiin.


Intarsian koko idea – erilaisten pintojen sommitelma – alkaa elää. Vaikutelma on elegantti, leikkisä ja lähes kolmi­ulotteinen.

Nyt kuviota ihailevat Hammar ja Sutela, mutta vuoden päästä niitä saa ihailla koko eduskunta. Eduskuntatalon ovet avautuvat parlamentin satavuotisjuhlaistuntoon 5. joulukuuta.

Suomi juhlii silloin myös satavuotista itsenäisyyttään. Samalla se juhlii jokaista suomalaista puuseppää ja kädentaitajaa.

Ovet käyvät myös Töölössä, Munkkiniemessä ja Kalliossa ravintola Cellassa, kun ihmiset lähtevät torille juhlimaan.

Mutta Sutela tähyilee jo meren yli Tukholmaan. Josko sielläkin tarvittaisiin kauniita ja kestäviä puuovia. Suomen Limingasta, ”hornanjäärästä”, niitä saisi.

Juttua varten on haastateltu myös Eduskuntatalon peruskorjauksen pääsuunnittelijaa, arkkitehti Peter Verheä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Remontti
  • käsityöläinen
  • Katri Kallionpää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    3. 3

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    4. 4

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    5. 5

      Nyt se on laskettu: Maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä viimeisen 13 vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään

    6. 6

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    7. 7

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    8. 8

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    9. 9

      Parisuhdekriisissä suku voi olla paras tai pahin – Ethän lietso aikuisen lapsesi kriisiä

    10. 10

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    4. 4

      Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

    5. 5

      Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

    6. 6

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    7. 7

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

    10. 10

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää