Sunnuntai

Käsirysy syntyy, kun teinien kännykät kerätään pois – HS kävi vieroitusleirillä Koreassa

Kännyköiden tilalle tulee koripalloa, kokkausta, legoja ja kitaransoittoa. Aluksi se on korealaispojille kovin vaikeaa, sillä normaalisti he ovat internetissä jopa 12 tuntia päivässä.

Ovi pidetään lukossa. Sen takana on toimisto ja toimistossa kaappi.

Kaappikin on lukossa.

Kaapin hyllyille on nostettu kolme mustaa salkkua. Ne ovat lukossa.

Salkut ovat täynnä älypuhelimia. Ne kuuluvat teini-ikäisille eteläkorealaispojille. Puhelimet on pantu lukkojen taakse, koska poikia pidetään nettiriippuvaisina. Tämä on vieroitusleiri.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tervetuloa Etelä-Koreaan, maahan, jossa on enemmän älypuhelimia kuin missään muualla.


On torstaipäivä Mujun pikkukaupungissa. Aurinko paistaa lempeästi leirikeskuksen pihamaalle, ja joka paikassa koheltaa honteloita teinipoikia.

He pelaavat pöytätennistä, läiskivät korttia ja kannustavat toisiaan äänekkäästi. Joku yrittää lukea kirjaakin.

Tänään on poikien kahdeksas päivä vieroitusleirillä. He näyttävät alistuneen kohtaloonsa: ei älylaitteita kahteen viikkoon. Sen sijaan ohjelmassa on kaikkea arkista ja tavallista, kuten koripalloa ja kitaran soiton opettelua.

Alussa pojilla oli vaikeaa, niin on aina, sanoo Shim Yong-chul. Hän on työskennellyt leiriohjaajana puolitoista vuotta.

”Nuorten aggressiotasot nousevat, kun pitää antaa puhelin pois. Tulee ­vihanhallintaongelmia. Vähitellen ne helpottuvat”, Shim sanoo.

Käsirysyäkin syntyy, kun puhelimet kerätään. Jotkut ovat pakanneet mukaan useita älylaitteita ja yrittävät piilottaa niitä. Varsinkin tytöt kätkevät puhelimia alusvaatteisiinsa.


Älylaitteiden tilalle tulee pelejä ja urheilua, retkiä, kokkausta ja evakuointiharjoituksia – Etelä-Koreassa valmistaudutaan alati arvaamattoman Pohjois-Korean yllätyshyökkäykseen. Joka päivä pidetään myös terapiakeskusteluja.

Vuorokausirytmistä huolehditaan: Aamulla ylös puoli kahdeksalta ja illalla sänkyyn puoli kymmeneltä. Päivän aikana kolme ateriaa. Ei limu- ja karkkiautomaatteja käytävillä.

Jo yli kymmenen vuotta sitten eräs amerikkalaislehti kutsui internetiä elektroniseksi morfiiniksi. Sellaista lääketieteellistä diagnoosia kuin ”internetriippuvuus” ei ole, mutta varsinkin aasialaiset tutkijat ovat ehdottaneet, että sitä alettaisiin käyttää.

Kemiallisiin aineisiin, kuten huumeisiin, syntyvä riippuvuus on tunnettu ­kauan, mutta lääketieteessä puhutaan myös toiminnallisista riippuvuuksista, kuten seksi- tai rahapeliaddiktiosta. Niidenkin tiedetään muuttavan aivojen rakenteita. Peliriippuvuudella on oma lääketieteellinen diagnoosinsa.

Miksi netti addiktoi mutta vaikkapa television katseleminen ei?

”Netissä voi itse vaikuttaa siihen, mitä ruudulla tapahtuu, eli se on interaktiivista. Television katsominen on passiivista”, vastaa Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila. Hän on tutkinut nettiriippuvuutta.

”Netissä mukana on usein myös toinen ihminen. Se tuo lisää jännitystä”, Korkeila sanoo.

Ja netti on ääretön. ”Se on haarautuvien polkujen puutarha, jossa ei koskaan tule perille. Ja siellä on aina joku, ikinä ei ole yksin. Ne, joille tulee ongelmia, ovat yleensä niitä, joilla on vähemmän kykyjä saada sosiaalista tukea ja jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi.”

Korkeila kuuntelee kuvauksen poikien leiriohjelmasta Etelä-Koreassa. ”Kuulostaa järkevältä”, hän sanoo. ”Huumeriippuvai­siakin hoidetaan sellaisissa paikoissa, joissa he eivät voi hankkia huumeita. Jos minun pitäisi suunnitella tuollainen leiri, tekisin juuri näin.”

Addiktioiden hoidossa vieroittaminen on välttämätöntä. ”Kun tyydytyksen lähde poistuu, tilalle pitää löytää jotain, joka pystyy kilpailemaan sen kanssa mielihyvän tuottajana.”

Korkeila puhuu impulssikontrollin häiriöistä. Ne ovat samantyyppisiä kuin addiktiot.

”Addiktioissa katoaa tahdonvoima: se, että pystyy tietoisesti vastustamaan yllykkeitä. Mutta itsehillintää voidaan opettaa kehittämään.”


Mujun leirillä kolme mustapaitaista poikaa tutkii Lego-auton mutkikasta ohjepiirrosta. Kukaan heistä ei ole rakentanut aikaisemmin legoilla. Kuuluu tuttu kolina, kun he kauhovat muovilaatikosta oikeita osia.

Useimmat leirin pojat arvioivat pelanneensa nettipelejä useita tunteja vuorokaudessa. Leirikeskusta johtava Kim Ji-hae kertoo, että nuoret luokitellaan kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka nettiriippuvaisiksi heidät arvioidaan.

Nuorilta kysytään samankaltaisia kysymyksiä kuin päihderiippuvaisilta: Oletko yrittänyt vähentää netin käyttöä onnistumatta? Ajatteletko koko ajan, että pitäisi ehkä vähentää? Sanovatko läheisesi, että vietät liikaa aikaa verkossa? Onko netin käyttö ainoa tapa, jolla pystyt vähentämään stressiä? Onko sinusta hauskempi käyttää älypuhelinta kuin olla ystävien ja perheen kanssa? Jatkatko älypuhelimen käyttöä, vaikka ajattelet, että pitäisi jo lopettaa ja tehdä jotain muuta?

Kim on hoikka ja ujon oloinen mies. Hän on pukeutunut farkkuihin ja violettiin paitaan. Hän on työskennellyt leirillä siitä asti, kun nuorisosta vastaava ministeriö perusti sen vuonna 2014.

Kim määrittelee netti- ja peliriippuvuuden ”kyvyttömyydeksi kontrolloida it­seään”. Hän arvioi, että leirin teinit käyttävät älylaitteita ja tietokoneita jopa 14–15 tuntia päivässä.

Pojat käyttävät eniten aikaa peleihin, tytöt puivat somessa ihmissuhteita ja chattaavat. Facebook on suosittu. Eteläkorealaisteinit viihtyvät keskusteluryhmissä, kuten suomalaisetkin.

Joskus leirillä syntyy tappeluita. ”Samanlaista väkivaltaa kuin kouluissa”, Kim sanoo. Pinna katkeaa, lyödään nyrkillä seinään.

”Monilla on ollut psyykkisiä ongelmia tai vaikeuksia kotona tai koulussa. Sosiaalinen kanssakäyminen voi olla vaikeaa.”

Nämä 30 poikaa on lähettänyt tänne Mujuun koulukuraattori, sosiaaliviran­omaiset tai omat vanhemmat. ”Monet tulevat pienituloisista perheistä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä”, Kim sanoo. Etelä-Koreassa naisten työssäkäynti ei ole yhtä tavallista kuin Suomessa. Leirillä on paljon eronneiden ja yksinhuoltajien lapsia.

Aina on joku, joka yrittää karata. Mutta Muju on keskellä vuoristoista maaseutua neljän tunnin bussimatkan päässä pääkaupunki Soulista. Jalkaisin ja ilman rahaa – ja puhelinta – ei pääse kauas, eikä lähistöllä ole mitään tekemistä.


Pojat kuljeksivat leirikeskuksen käytävillä. Sandaalit läpsyvät.

Siniseen t-paitaan pukeutunut poika kertoo viettäneensä netissä arkisin kymmenen tuntia vuorokaudessa. Viikonloppuisin tahtoi mennä koko päivä. Ja yö. Hän nukkui koulussa.

Poika imeskelee tikkaria. Leirin johdon kanssa on sovittu, ettei pojista käytetä nimiä. Valokuvata saa.

Sinipaitapojan ylähuulessa kasvaa hennot viiksenalut. Hän kertoo pelanneensa Overwatchia ja League of Legendsiä, satoja tunteja kumpaakin. Molemmat ovat sarjakuvamaisia K12-pelejä.

Miksi?

”Olin addiktoitunut”, hän sanoo kuu­liaisesti. Leirin opit ovat menneet perille.

”Hauskinta oli tappaminen. Opin tappamaan monta vihollista kerralla.”

Pojan vieressä seisoo parikymppinen mentori. Jokainen leiriläinen saa sellaisen. Mentorit ovat vähän kuin isoset rippileirillä, kannustavat ja huolehtivat. Ja vahtivat, että sääntöjä noudatetaan.

Seinälle on kiinnitetty lista, jolla on poikien nimet. Nimien perässä on leimoja: yksi uusi leima jokaisesta aktiviteetista. Ja kuten aina, toisille on kertynyt jo yli kymmenen leimaa, kun toisilla on vain kaksi, ja sitten on se yksi, jonka nimen perässä on vain yksi ainoa leima.

Seinällä on myös leirilupauksia:

Herään ennen kuin kello on 7.40. Teen kaksikymmentä punnerrusta. Luen joka päivä yhden kirjan. Hypin narua sata kertaa. Pesen hampaat säännöllisesti.


Kun internetriippuvuutta on tutkittu, riippuvuudeksi on määritelty internetin ”hallitsematon” ja ”vahingoittava” käyttö. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa. Eniten riippuvuutta näyttävät aiheuttavan pelaaminen sekä verkon seksuaalisen sisällön tai viestikanavien yletön käyttö.

Mutta mikä on ”yletöntä”? Usein mainitaan kuusi tuntia päivässä verkon käyttöä johonkin muuhun kuin työhön tai opiskeluun ja vähintään kolmen kuukauden ajan. Mujun leirin pojat ovat käyttäneet nettiä keskimäärin 6–12 tuntia vuorokaudessa.

Tutkijat ovat listanneet nettiriippuvuuden oirekriteereitä. Jos vastaa myönteisesti seuraaviin kysymyksiin, kannattaa ehkä miettiä omaa nettikäyttöään.

Viekö internetin käyttö paljon aikaa, ja pyörivätkö ajatukset sen käytön ympärillä? Jos olet käyttämättä nettiä, tuleeko vieroitusoireita, kuten mielialan laskua, ahdistuneisuutta, ärtyisyyttä sekä tylsistymistä? Haluaisitko hallita tai vähentää netin käyttöä, tai oletko epäonnistunut yrityksissäsi?

Nuorilla nettiriippuvuutta on arvioitu esiintyvän selvästi enemmän kuin aikuisilla – ja miehillä enemmän kuin naisilla.

”Adhd näyttää altistavan internetriippuvuudelle, varsinkin pelaamiselle”, Korkeila sanoo. ”Adhd-nuori voi keskittyä pelaamiseen todella hyvin, vaikka muuten keskittymiskyky voi olla huono.”

Nettiriippuvaisten on todettu käyttävän enemmän alkoholia ja kärsivän unihäi­riöistä. Kun tutkittiin suomalaisopiskelijoita, netin haitallinen käyttö näytti liittyvän muun muassa sosiaaliseen eristyneisyyteen.

Nettiriippuvuus ei kuitenkaan näytä olevan pelkästään seuraus muista ongelmista. Nettiaddiktio itsessään voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta.

Lieviä haittoja on arvioitu esiintyvän paljon enemmän kuin riippuvuutta. Erään amerikkalaistutkimuksen mukaan 14 prosentilla vastaajista oli vaikeuksia olla pois verkosta useita perättäisiä päiviä.

Korkeila on psykiatrin työssään tavannut nuoria poikia, jotka pelaavat netissä 14 tuntia vuorokaudessa.

”Tavallinen tarina on se, etteivät vanhemmat huomaa, kun nuori pelaa neljään viiteen asti aamuyöllä.”


Yksi Mujun leirin pojista on värjännyt tummat hiuksensa rus­keanpunaisiksi.

”Yläasteella kahdeksannella luokalla pelasin tai olin online jatkuvasti”, hän kertoo. ”Kotona kukaan ei puuttunut siihen.”

Sitten äiti katkaisi kotoa nettiyhteyden ja pienensi kuukausirahaa.

”Se oli kyllä oikein. Isä ei välittänyt.”

”Koulussa olin hyvin väsynyt. Nukuin öisin vain kaksi tuntia. Täällä nukumme yhdeksän tuntia.”

Valtaosa eteläkorealaisista yläkoululaisista viettää koulupäivien jälkeiset illat kalliissa yksityiskouluissa eli hagwoneissa, koska kilpailu hyviin lukioihin ja yli­opistoihin on kovaa.

Usein hagwoneissa päntätään yömyöhään. Leirin pojista kukaan ei näytä käyvän hagwonia. Toiveammatit ovat tavallisia töitä, joita varten ei tarvita korkeakouluja. Punatukka haluaisi koneasentajaksi, vieressä oleva silmälasipää vartijaksi, mieluiten henkivartijaksi. ”Henkivartijat ovat cool.”

Hän kertoo pelanneensa kuusi tuntia päivässä. Lisäksi hän katseli animaatiosarjoja.

”Älypuhelimella voisi tehdä kaikenlaista”, pojat sanovat. ”Mutta me vain pelataan.”

”Pelaaminen on hauskaa”, yksi selittää. ”Voittamisesta tulee onnelliseksi. Häviäminen taas tekee vihaiseksi.”


Kasvatustieteilijä Mikko Meriläinen tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa siitä, miten vanhempien ja ammattikasvattajien pitäisi suhtautua nuorten nettipelaamiseen.

Hänen mielestään nettipelaamista pidetään hyvänä ajanvietteenä tai riippuvuusriskinä sen perusteella, miten ympäröivä kulttuuri siihen suhtautuu.

Hän kertoo esimerkin: äskettäin junamatkalla keski-ikäiset naiset neuloivat pää painuksissa ja selkä kyttyrässä neljä tuntia putkeen, mutta yhteiskunta ei huolestu neulomisesta.

Sekä Mikko Meriläinen että Jyrki Korkeila ovat huomanneet, että netti- ja peliriippuvuudesta on hätäännytty erityisesti Itä-Aasiassa.

Siellä on kova kilpailu opiskelupaikoista, ja Etelä-Koreassa vanhemmat perinteisesti päättävät lastensa tulevaisuudesta. Kiinassa autoritaarinen yhteiskunta rajoittaa sananvapautta, eikä kommunistisessa puolueessa pidetä siitä, että nuoret pakenevat rajoituksia verkkoon.

Kuinka paljon pelaamista on liikaa?

”Monesti kaivataan tarkkaa tuntimäärää, mutta se ei kerro totuutta”, Meriläinen sanoo.

Hänen tutkimusaineistonsa käsittää pelitapahtumissa käyviä aktiiviharrastajia. Heistä suurin osa pelaa yli 14 tuntia viikossa, iso osa yli 20 tuntia. Mutta on niitäkin, jotka pelaavat 40–60 tuntia viikossa. ”Heistäkin haittoja raportoi kuitenkin vain pari prosenttia”, Meriläinen sanoo.

Tampereen yliopiston pelaajabarometrin mukaan suomalaisnuorten keskimääräinen peliaika on 12 tuntia viikossa.

Ongelmapelaamisesta puhutaan, kun pelaaminen alkaa haitata ihmissuhteita ja koulua eikä pelaaja pysty vähentämään sitä. Meriläinen luettelee seurauksia: univaje vaikuttaa mielialaan, elinpiiri kapenee.

”Suhtaudun pelaamiseen myönteisesti, ja pelaan itsekin paljon. Mutta jos elämä alkaa pyöriä yhden asian ympärillä, se voi olla haitallista – ja sitä haitallisempaa, mitä nuorempi ihminen on.”

Ongelmapelaamista näyttää selittävän jonkin verran tarve kuulua johonkin ryhmään. Pelaaminen voi myös olla nuorelle ainoa asia, jossa hän tuntee onnistuvansa.

”Se voi olla pakokeino. Ongelmat sysätään syrjään, kun pelataan”, Meriläinen sanoo. ”Usein ongelmapelaaminen on sykkyrä, jossa on monia asioita sekaisin. Helpoin ja selkein ratkaisu on medikalisoida se, mutta onko se moraalisesti oikein?”


Leirikeskuksen pihassa seisoo rinki poikia. Yksi puristaa leuastaan finniä, toinen raapii paidan alta vatsaansa. Ringin keskellä ohjaaja parturoi yhden pojan tukkaa. Trimmeri surisee, maahan putoilee paksuja hiustuppoja.

”Minulta kiskotaan tukka”, poika ulisee liioitellen. ”Sattuu! Aaaah! Ei saa vetää!”

Mujun leirillä on käynyt lähes 800 teini-ikäistä, valtaosin poikia. Leirijakso kestää kaksi kolme viikkoa, kesälomalla pidempään. Sitä, miten teinit jatkavat elämäänsä leirin jälkeen, ei ole seurattu systemaattisesti. Ohjaajien kokemusten perusteella pisimmät leirit vaikuttavat netin käyttöön tehokkaimmin.

Tänään on menossa kahdeksas päivä kuivilla. Onko pojista ollut vaikeaa olla pelaamatta?

”Ei”, yksi heistä sanoo. ”Mutta ajattelen sitä kyllä koko ajan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • nettiriippuvuus
  • Etelä-Korea
  • teinit
  • Internet
  • Anu Nousiainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    2. 2

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    3. 3

      IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

    4. 4

      Saudi-Arabiassa historiallinen käänne: Naiset saavat luvan ajaa autoa – ”Suuri askel oikeaan suuntaan”

    5. 5

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    6. 6

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    7. 7

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    8. 8

      ”Hoitoa tarvitseva seksiaddikti” saattoi tehdä Trumpista presidentin – Anthony Weiner on ehkä Amerikan vihatuin mies

    9. 9

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    10. 10

      Trump uhkasi Pohjois-Koreaa sotilaallisilla toimilla: ”Jos päädymme siihen vaihtoehtoon, siitä tulee tuhoisaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    5. 5

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    10. 10

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää