Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Saara Aaltoa ja Mannerheimia yhdistää sama menestyksen salaisuus

Suomalaisten suosikit ovat saaneet suvuiltaan ehtymättömästi rakkautta ja loputtomasti tukea. Ilmankos heistä tuli menestyjiä, kirjoittaa kolumnissaan Anna-Stina Nykänen.



Katsoin viime viikon­loppuna haltioi­tuneena Saara Aaltoa Britannian X Factor -laulukilpailun finaalissa. Että suomalainen on suvereenisti ja pelotta maailmalla tähti. Ei kutistu vaan kasvaa.

Miten hän hengittikään jokaista hetkeä. Kaikesta näki, että hän tunsi olevansa juuri oikeassa paikassa.

Ja kaikki se puhe kannustuksen merkityksestä. Miten tärkeää on, että tuntee olevansa rakastettu.

Tuli ihan mieleen Mannerheim.

Älkää säikähtäkö. En vertaa Saara Aallon saavutuksia marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin saavutuksiin. Ajattelin kannustusta ja rakkautta.

Mannerheim oli hellitty poikanen. Häntä pidettiin sylissä ja paijattiin. Äiti oli lempeä ja anteeksiantava, ajatteli aina Gustafin parasta.

Tuon olen oppinut historiantutkija Teemu Keskisarjan kirjasta Hulttio.

Entä Saara. Ylen haastattelussa hän sanoo näin: ”Olen onnellinen, että perheeni on ollut epäsuomalainen taiteilijasuku, jossa on aina kannustettu tosi paljon.”

Hän ei ikinä saanut kotona negatiivista palautetta, vain kehuja. Siksi hän uskoi pystyvänsä mihin tahansa.

Yhteiselämä läheisten kanssa vaikuttaa oikeasti paljon ihmisen ratkaisuihin, toteaa sosiologi Kaisa Ketokivi, nykyinen Kuurne, väitöskirjassaan. Nykyaikana kaikkea tulkitaan liian yksilökeskeisesti. Ei nähdä, miten paljon välittäminen ja asioiden jakaminen ajan mittaan merkitsevät.

Varsinkin silloin, kun elämässä on vaikeuksia, Kuurne sanoo.

Saara ja Gustaf, kummankin perhe koki konkurssin. Miten he selvisivät?

Mannerheimin lapsuuden paratiisi, Louhisaaren kartano, myytiin, lasten sängytkin. Lasten koulutuksesta ei silti tingitty.

Aallot myivät talonsa ja muuttivat kaupungin vuokrataloon. Mutta lasten harrastuksista ei tingitty.

En voi välttää kiusausta, on listattava muitakin yhtäläisyyksiä. Kuten:

Koulukiusaaminen. Saara oli kiusattu. Gustaf oli kiusaaja mutta joutui myös itse simputuksen kohteeksi.

Suuret unelmat. He näkivät jo lapsena itsensä suurilla areenoilla. Ja hakivat vauhtia uralleen ulkomailta.

Kokemus kakkoseksi jäämisestä. Mannerheimille niin kävi presidentinvaaleissa vuonna 1919.

Avara suhde seksuaaliseen suuntautumiseen. Kun Saara mietti, julkistaako lesbosuhteensa, kaikki lähipiirissä kannustivat. Tietysti.

Gustafilla oli kyllä nuorena paljon vaikeuksia: kodin tuho, isän karkaaminen, äidin riutumiskuolema, elintason romahdus – ja omat kännitöppäilyt. Mutta aina kävi mäihä.

Kuvitelkaa. Ratsuväkiopistossa ollessaan hän riehui kännissä junassa ja oksensi ikkunasta. Laatta lensi jonkun toisen päälle. Pidätettäessä hän syyti suustaan karkeuksia.

Ei ura silti kaatunut. Kummitäti ja tämän ystävätär, kamarirouva, auttoivat suhteillaan. Olihan Gustaf hirmu lahjakas mutta tarvitsi silti apua.

Saisivatpa kaikki hulttiot yhtä paljon tukea, ymmärrystä ja anteeksi.

Miksei Gustafille käynyt kalpaten, Keskisarja kysyy. Ja vastaa:

Sukulaisten lämpö piti mielentilan nollan yläpuolella. Kriisiperheen sisarukset tukivat toisiaan väkevästi. Gustaf ei ollut pelkästään saamapuolella. Hän oli mukava veli.

Marski ei ollut karski.

Saarallakin on ihanat sisarukset. Hänellä ei ole töppäilyjä. Hän on lahjakas. Ahkera. Ja silti.

”Vaikka koti olisi sellainen, missä kehutaan, niin joko koulu tai yleinen ilmapiiri lannistaa”, Saara sanoi Ylen haastattelussa.

HS:n analyysissä verrattiin Saara Aallon ja Alman uraa: Alma sai ovet auki yhdellä laululla, koska oikeat ihmiset olivat sitoutuneet auttamaan häntä. Saara Aallolla ei näin ollut.

Nyt ehkä vihdoin on.

Saara ja Marski ovat ihan eri ihmisiä. Eri ajan ja ympäristön tuotteita. Silti heistä kerrotaan samanlaista tarinaa. Sitä, jossa poikkeusyksilö selviää vaikeuksien kautta voittoon. Niin kuin Suomi. Pieni ja sisukas jää yksin mutta voittaa hyvänä kakkosena.

Entä jos kerrottaisiinkin välillä toista tarinaa. Jossa on kannustusta ja rakkautta. Ei vain yksinäisyyttä ja päähän lyöntiä.

Tutkija Ville Kivimäki pohtii Sodan särkemä arki -kirjassa esimerkiksi kenttäpostin merkitystä. Moni tarttui sodan aikana ensi kertaa kynään.

[– –] rakkaimmat ihmiset olivat toisilleen läsnä satojen kilometrien välimatkasta huolimatta. Tällaisten tunnesiteiden varassa ihmiset kokivat elämänsä merkitykselliseksi mahdottomissakin olosuhteissa. Unet ja unelmat olivat yhteydenpidon välineitä nekin, kirjeiden ohessa.

Huikea ajatus.

Jopa Kekkonen tarvitsi rakkautta ja kannustusta. En viittaa Maarit Tyrkön kirjaan, vaan presidentti Urho Kaleva Kekkosen omiin päiväkirjoihin.

Presidentti leikkasi päiväkirjojen väliin naistenlehdistä mairittelevia horoskooppeja, jotka lupasivat hyvää. Kekkos-asiantuntija Juhani Suomi selittää, että jos myönteistä palautetta ei muualta tullut, horoskoopitkin kelpasivat.

Suomessa ei aina edes haluta kannustaa. Ei kotona eikä töissä.

Muista kiittää työtovereita, neuvoi mummi Saaraa ennen kisaa. Mutta Saarakin huomasi itsessään piilevän suomalaisuuden: muut kilpailijat kannustivat luontevammin toisiaan.

Britanniassa saadun kannustuksen jälkeen Saarasta tuntuu vaikealta palata Suomeen. Sen ymmärtää.

Ei Marskikaan näissä ympyröissä viihtynyt.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    2. 2

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    3. 3

      Kulosaaressa tammikuussa kadonnut mies löytyi kuolleena

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Onko Emmanuel Macron Ranskan tuleva presidentti? 39-vuotias vaalien outolintu on naimisissa lukioaikaisen ranskanopettajansa kanssa ja kertoo hyviä asioita Euroopasta

    6. 6

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    7. 7

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    8. 8

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    9. 9

      Valtteri Ihalainen, 38, katosi jäljettömiin Kulosaaren ostarilta: lähti ilmeisesti kohti Herttoniemeä

    10. 10

      Teemu Rannikon katsomisesta maksaisi pääsylipun, vaikka hän jäähdyttelisi ikämiehissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    3. 3

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    4. 4

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    5. 5

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    6. 6

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    7. 7

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    8. 8

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    9. 9

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    10. 10

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    11. Näytä lisää