Valikko
Sunnuntai

Kansanedustaja Anna Kontula paljastaa joulun luokkaerot: Duunarin joulu kiiltää, keskiluokka ei tee pyhinä töitä

Yhteiskuntaluokkia tutkinut kansanedustaja Anna Kontula kertoo, mitä eroa on köyhän ja rikkaan joululla. Hänellä on kokemusta molemmista.

Luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana, meillä lauletaan. Toteutuuko se? Saavatko köyhä ja rikas yhtä ihanan joulun?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on viettänyt sekä köyhiä että rikkaita jouluja. Lapsuuden joulut olivat köyhiä, mutta sen huomasi lähinnä siitä, että muut lapset saivat lahjaksi hienompia leluja. Mitään tarpeellista häneltä ei puuttunut.

Surkeimpana joulunaan Kontula oli 17-vuotias ja nukkui syrjäytyneen pontikankeittäjän lattialla. Yhden jouluseurueeseen kuuluneen läheinen teki itsemurhan. Joulua vietettiin pelaamalla baarissa biljardia.

Parikymppisenä äitinä Kontulan piti säästää pitkään, jotta hän sai perheelleen joulun ruuat ja lahjat. Hänen omaan jouluunsa kuului pullo punaviiniä, mutta joka vuosi siihen ei ollut varaa. Runsas kymppi jouluviinistä oli liikaa.

Nyt on varaa kalliimpaankin pulloon. Kansanedustajan palkalla voi ostaa ruokia valmiina, eikä tarvitse jännittää, riittävätkö rahat myös joulun jälkeen.

”Totta hitossa olen paljon rentoutuneempi ja tasapainoisempi jouluna nyt kuin silloin, kun rahaa oli vähän”, Kontula sanoo.

”En skitsoile tai ragee, niin kuin lapset sanovat.”

Tästä huolimatta hän ajattelee, että niin köyhällä kuin rikkaalla voi olla hyvä joulu. Tai huono.

”Rahalla on myös vieraannuttava vaikutus. Se voi tulla ihmisten väliin.”

Tänä syksynä Kontula julkaisi Luokkalaki-pamfletin suomalaisesta luokkayhteiskunnasta. Kansanedustajan luokkasidonnaisin jouluperinne on se, että hän vie kynttilän sisällissodassa kuolleiden punaisten haudalle. Perinne elää muissakin tamperelaisperheissä, sillä kynttilöitä on haudalla satoja.

Luokkaeroista puhuminen alkaa jouluna nopeasti tuntua hiukan sopimattomalta, yhteisen juhlan häiritsemiseltä. Kontula analysoi tämän johtuvan siitä, että joulussa on kyse enemmän kulttuurista kuin taloudesta. Marxilaisittain joulu on päällysrakennetta.

”Vappuna saa paljon helpommin luokka-analyysiä irti. Jouluna ei ole luontevaa puhua rahan ja vallan jaosta.”

Anna Kontula on ihminen, joka siteeraa sekä apostoli Paavalia että Karl Marxia. Vasemmistolaisuus ja kristillisyys ovat molemmat hänelle tärkeitä, ja jouluna ne onkin helppo yhdistää. Jouluseimestä hänelle tulee mieleen Jeesuksen sosioekonominen asema.

Kontulan mielestä uskonnot ovat arkistoja, joihin aiemmat sukupolvet ovat säilöneet oivalluksiaan tarinamuodossa. Hän kutsuu näitä tarinoita ihmiskunnan yhteiseksi viisausperinnöksi, johon myös muiden kuin uskovien olisi järkevää tutustua.

”Joulun tarinan yksi keskeinen ydinsanoma on, että emme voi katsoa ihmisen arvoa hänen sosioekonomisen taustansa perusteella.”

Luokka-asema oli siis läsnä jo ensimmäisessä joulussa, kun käsityöläisperheelle ei ollut sijaa majatalossa ja Maria joutui synnyttämään eläinten keskellä. Nykyjouluun yhteiskuntaluokka liittyy Kontulan mielestä kolmella tavalla.

Ensinnäkin on tuloerot. Joulunviettoon vaikuttaa se, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Joulu vaatii rahaa: on ostettava ruokaa, lahjoja, kuusi.

Mutta Kontula vähän varoo tuloeroista puhumista, sillä hänestä niihin keskittymisessä piilee vaaroja.

”On niin helppo mennä sellaiseen ’voi kun meillä on köyhiä’ -puheeseen. Että jouluna pitää muistaa vähäosaisia”, hän sanoo.

Kansanedustaja kertoo inhoavansa sanoja ”vähäosainen” ja ”huono-osainen”. Ne tuovat hänen mieleensä 1800-luvun sääty-yhteiskunnan, jossa jokainen oli syntynyt osaansa ja sai siihen myös jäädä. Rikkaat auttoivat köyhiä hyväntekeväisyydellä, mutta epätasa-arvon syihin ei puututtu.

”Köyhyys ei ole kenenkään osa vaan poliittisten päätösten seurausta. Sitä paitsi kaikkien ihmisten, myös köyhien, pitäisi syödä muutenkin kuin jouluna.”

Ei Kontula silti tarkoita, ettei jouluna pitäisi muistaa köyhiä. Hän kertoo itsekin joskus saaneensa avustusta joulukeräyksistä, ja se teki jouluista helpompia. Mutta Kontula vierastaa näkyvää hyväntekeväisyyttä.

”Jotta omat motiivit pysyvät puhtaina, on kannatettavampaa tehdä hyvää salassa kuin julkisesti. Niin ajatellaan monessa kristillisessäkin perinteessä.”

Köyhän joulua voi helpottaa, mutta sitä ei pidä tehdä omaa kuvaansa kiillottaakseen.

Toinen tapa, jolla luokka vaikuttaa jouluun: jos kuulut työväenluokkaan, olet muita todennäköisemmin jouluna töissä.

Suurin osa vuorotöistä on duunaritöitä. Kauppojen aukiolon vapauttaminen tarkoittaa Kontulan mukaan sitä, että nyt entistä useampi äiti viettää joulun töissä.

Tämä voi jouluna olla suurempi luokkaero kuin rahan puute. Kontula uskoo, että jos lapsilta kysyttäisiin, haluavatko he jouluna mieluummin perheensä koolle vai paljon lahjoja, useimmat valitsisivat perheen.

”Meillä on tuhatvuotinen historia siitä, että joulun aikaan yritetään olla yhdessä perheen kanssa, tekemättä töitä. Tämän muuttamiseen ei voi suhtautua kevytmielisesti.”

Kontula muistuttaa, että kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina on ollut tiettyjä päiviä, jolloin kaikki, joiden on suinkin mahdollista olla vapaalla, ovat vapaalla. Pyhä arjen vastakohtana on sosiaalinen ilmiö. Jos on vapaalla tavallisena maanantaina, se ei tunnu samalta kuin päivät, jolloin kaikki muutkin ovat vapaalla.

Kontulan mielestä Suomessa on ylipäätään aivan liikaa arkea ja aivan liian vähän juhlaa.

”Ihminen tarvitsee taukoa arjesta, että sitä jaksaa. Varsinkin näissä luterilaisissa maissa, joissa asiat pyritään pitämään niin järjestyksessä, että se on jo suht ihmisvastaista.”

Kontulan mielestä ei ole sattumaa, että keskelle vuoden pimeintä aikaa on haluttu juhla, jossa on paljon valoa ja paljon rauhaa, eikä esimerkiksi öistä karnevaalia.

”Juhlan muoto ei tule vain uskonnollisesta traditiosta, vaan syvemmin niistä olosuhteista, joissa me täällä elämme.”

Joulukuisen maailman pimeyteen kieltämättä tarvitaan valoa.

Tänä vuonna Kontulan joulupöydässä ei ole porkkanalaatikkoa, koska kukaan perheessä ei pidä siitä. Silti hän arvelee saavansa laatikon puuttumisesta huutia.

Kolmas luokkien joulunviettoa erottava tekijä on maku, vaikka joulu onkin hämmästyttävän samanlainen kaikille. Joulu on juhlista se, jota sitovat vahvimmat normit. Kaikki syövät samoja ruokia, ja koristeet ovat samat kaik­kialla – kotona ja kauppakeskuksissa.

”Keskiluokka pyrkii tosin erottautumaan sillä, että sen koristeissa on vähän vähemmän blingblingiä kuin rahvaalla.”

Kontula viittaa sosiologi Pierre Bourdieun teoriaan, jonka mukaan keskiluokka haluaa makuasioissa aina erottautua työväenluokasta. Kun työväenluokka omaksuu uuden tavan, keskiluokka hylkää sen, jotta ero luokkien välillä säilyisi.

39-vuotias Kontula muistaa, että ainakin hänen lapsuudestaan asti kaikki itseään tiedostavina ja edistyksellisinä pitävät ihmiset ovat paheksuneet joulun kulutusjuhlaa ja kaupoissa juoksemista. Nyt sama ajattelu on levinnyt vaihtoehtoihmisistä tavalliseen keskiluokkaan, joka yrittää kiihkeästi vähentää tavaran haalimista.

Koska tavarasta on tullut niin halpaa, että se on myös työväenluokan ulottuvilla, keskiluokka ei voi enää erottautua ostamalla tavaraa, Kontula sanoo. Nyt yltäkylläisyyttä näytetään pidättäytymällä rohmuamisesta.

”Se kertoo ihanteista, joita keskiluokka pyrkii itseensä liittämään: kurinalaisuudesta, ahkeruudesta, kohtuullisuudesta.”

Kontula arvelee, että työväenluokalle keskiluokkainen joulu voi näyttäytyä teeskentelynä, ikään kuin juhlan esittämisenä.

”Esimerkiksi sukujoulutunnelman ylläpitäminen joulupöydässä, jossa kaikki vihaavat toisiaan ja välit ovat kireät. Tai liian kalliiden joululahjojen ostaminen tilanteessa, jossa niihin ei olisi varaa.”

Todellisuudessa tällainen käytös tuskin on puhtaan luokkasidonnaista.

Eikä sitä ole joulunvietto muutenkaan. Jokaisessa perheessä on myös omia perinteitä. Kontulan perheessä joulu vietetään verkkareissa ja lapset karkaavat heti tilaisuuden tullen joulupöydästä lahjojensa pariin.

Jouluyö on uudenvuoden lisäksi ollut ainoa yö vuodessa, jolloin perheen lapset ovat saaneet valvoa niin pitkään kuin haluavat. Siksi Anna Kontula nukkuu jouluyönsä huonosti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    3. 3

      Tutkija: Republikaanien epäonnistuminen Obamacaren romuttamisessa vaikeuttaa muitakin uudistuksia – ”Tyssääminen on merkki syvistä vaikeuksista”

    4. 4

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    5. 5

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    6. 6

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    7. 7

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    8. 8

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    9. 9

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    10. 10

      Kerrostalo ahdistaa omakoti­asukkaita Vantaalla – ”Jos kyseessä olisi perheasuntoja, asukkaat eivät varmaankaan vastustaisi niin paljon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    2. 2

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    6. 6

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    7. 7

      Yli sata laskua ilman kauppakuitteja – Helsingissä vanhuksia ilman ruokaa jättänyt Servea lähetti edunvalvojalle epäselviä laskuja

    8. 8

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    9. 9

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    10. 10

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää