Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Pasilan konepajan riidassa kohtaavat tsaarinaika, kylmä sota ja jälkihipsteriläinen kaupunkikulttuuri

Toimittaja Tommi Nieminen tunnustautuu Bauhaus-ihmiseksi. Silti hän ei halua jättimäistä rautakauppaa naapuriinsa.


Sadan metrin päässä kotioveltani seisoo VR:n vanha Pasilan konepaja.

Kun paja aloitti höyryveturien ja junanvaunujen tuotannon vuonna 1903, suomalaisia hallitsi tsaari Nikolai II. Hän oli kaltaisellemme mitättömälle vähemmistökansalle läpikelvoton monarkki, jonka kova tahto oli venäläistää Suomi.

Nikolaista en ole koskaan välittänyt, mutta ajattelen suurella lämmöllä hänen aikakautensa konepajaa.

On pistänyt sydämestä, kun me sieluttomat jälkipolvet olemme tapelleet pajan perinnöstä.

Konepajan omistava VR haluaa pistää kiinteistöt lihoiksi.

Pajan se lakkautti vuonna 2001, kun globalisaatio oli ajanut teollisuusalueen ohitse.

Tontille ja kiinteistöille löytyisi ostajakin, sillä saksalainen rautakauppaketju Bauhaus haluaa perustaa konepajarakennukseen yli 10 000 kerrosneliön myymälän ja parkkipaikan 345 autolle. Bauhaus tulisi keskelle itäisen kantakaupungin asuinkortteleita.

On kaksi pulmaa. Bauhausin myymälä olisi isompi kuin mitä nykyinen asemakaava sallii. Suurempi ongelma on se, että ainakin 12 880 helsinkiläistä inhoaa syvästi ajatusta jättimyymälästä, joka voisi ruuhkauttaa alueen.

Moni heistä on todennäköisesti Alppilan tai Vallilan asukas, sillä Pasilan konepaja sijaitsee nimestään huolimatta niiden välissä. Kaupunkilaiset luovuttivat hanketta vastustavan adressin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle lokakuussa.

Tällä viikolla selvisi, ettei edes kaupunkisuunnittelulautakunta tue hanketta. Ehkäpä siis minäkin kehtaan jo julkisesti tunnustaa: olen yksi niistä 12 880 helsinkiläisestä.

Itse asiassa olen Bauhaus-ihmisiä. Uskot tai et usko.

Ihmiset ovat harvoin joko tai – yleensä me olemme sekä että. Vain eri alojen fundamentalistit – talouden, uskonnon, politiikan tai ­ruuan puritaanit – kuvittelevat, että asioihin on kymmenentuhatta väärää vastausta ja yksi oikea. Siksi meillä on marxilaiset ja aynrandilaiset.

Olen käynyt kolmessa Bauhausin hallissa: Vantaalla, Pirkkalassa ja Berliinin Schönebergissä. Voimakkaimman ilmestyksen olen kokenut Pirkkalassa, jossa Bauhausin mainostolppa seisoo kuin Pirkanmaan korkein toteemipaalu, kun sitä lähestyy Tampereen suunnasta. En kadu sekuntiakaan Bauhauseissa viettämästäni ajasta. Olen jopa nähnyt niissä valon: esimerkiksi spottivalon, lednauhavalon ja halvan työmaalampun.

Paraikaa harkitsen hiljaa mielessäni, että tänä jouluna ostaisin Suomen kenties halvimman 150–175-senttisen joulukuusen Bauhausista. Tehokasvatettu tanskalainen maksaisi viisitoista euroa.

Sitä paitsi: jos en kirjoittaisi tätä kolumnia, vaimon ja lasten ei tarvitsisi koskaan tietää. Sanoisin, että kuusi on lankomiehen mökkitontillaan Sipoossa kaatama – tai ehkä jopa: Ostin kuusen sokealta sotaveteraanilta Sturenkadun ja Porvoonkadun kulmassa.

Otan raskaasti tällaiset rappio­kaudet. Konepajan perintöriidassa törmäävät kolme aikakautta, jotka kaikki tuntuvat vierailta: 1900-luvun alun teollinen aikakausi, kylmän sodan aika ja globalisaation aika.

Vanhalla konepajalla toimii nyt Konepajan Bruno, aavistuksen hahmoton ja jälkihipsteriläinen kaupunkikulttuurikeskus, jossa on järjestetty klubeja, katuruokatapahtumia ja kirpputoreja. Sen aktiivit ovat kertoneet, että heidän esikuvansa Brunolle on Tallinnaan 2000-luvulla syntynyt kulttuurikeskittymä Telliskivi.

Bruno edustaa etnokatukeittiöineen uuden kaupunkikulttuurin ja luovan luokan aikaa. Aluetta kauppaavan VR:n näkökulmasta ongelma on, että brunolaisilta tuskin löytyy rahaa kiinteistöjen ostoon.

Rautakauppaketju Bauhaus taas on ehta kylmän sodan ajan konsepti. Ensimmäinen rakennettiin Länsi-Saksan Mannheimiin vuonna 1960.

Se oli herkkää aikaa. Kesäkuussa 1961 alkoi Berliinin kriisi, kun Neuvostoliitto vaati länsimaita vetämään sotilaat Länsi-Berliinistä. Pian Neuvostoliitto pystytti muurin Itä- ja Länsi-Berliinin väliin.

Bauhaus jäi kapitalistien puolelle.

Pasilan konepaja – jota Bauhaus nyt himoitsee – taas oli tuohon aikaan helsinkiläiskommunistien tärkeimpiä tukikohtia. Pajassa työskenteli 1 500 ihmistä, ay-osasto oli yhä sirppiä ja vasaraa. Toki yya-Suomi oli laajemminkin Neuvostoliiton käsiohjauksessa.

Täällä kyykittiin vielä Kremlin varjossa, kun länsiberliiniläiset kantoivat jo halpoja akkuporakoneita kotiinsa. Markkinatalous ja Bauhaus olivat voittamassa ideologioiden taistelun.

Kenen mielipidettä tässä oikeastaan pitäisi kysyä? Konepajan alkuperäisten työläisten?

Asun vuonna 1919 rakennetussa talossa, jonka ensimmäiset asukkaat olivat konepajan työläisperheitä. Ajattelen heitä usein: öljynaamaisia veturinrakentajia, työläisäitejä, pieniä asuntoja, joissa oli luteita ja täitä.

On ehkä kysyttävä: Mitä he ajattelisivat tästä riidasta? Kumpi olisi konepajan työläisille mieluisampi perinnönjatkaja: saksalainen rautakauppa vai jälkihipsterien kulttuuritehdas?

Molemmissa he olisivat eksyksissä. Tosin rautakaupan he taatusti tunnistaisivat paremmin kuin katukeittiöfestivaalin korealaisen kimchi-kojun.

Sitten taas toisaalta: nyky-Helsinki on meitä eläviä varten.

Ehkäpä Bauhaus voi mennä kehätien varteen. Siellä se ei kyhjöttäisi ahtaasti kuin minkki turkistarhassa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Naisimaamit jakelivat fatwoja maailman suurimpaan muslimimaahan: Tähtäimessä lapsiavioliitot, väkivalta ja ympäristön pilaaminen

    4. 4

      Venäjän aktivisteja sotkee nyt vihreä litku – oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi joutui sen vuoksi torstaina sairaalaan

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    7. 7

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    8. 8

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    2. 2

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    3. 3

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    4. 4

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    7. 7

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    8. 8

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää