Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Pasilan konepajan riidassa kohtaavat tsaarinaika, kylmä sota ja jälkihipsteriläinen kaupunkikulttuuri

Toimittaja Tommi Nieminen tunnustautuu Bauhaus-ihmiseksi. Silti hän ei halua jättimäistä rautakauppaa naapuriinsa.


Sadan metrin päässä kotioveltani seisoo VR:n vanha Pasilan konepaja.

Kun paja aloitti höyryveturien ja junanvaunujen tuotannon vuonna 1903, suomalaisia hallitsi tsaari Nikolai II. Hän oli kaltaisellemme mitättömälle vähemmistökansalle läpikelvoton monarkki, jonka kova tahto oli venäläistää Suomi.

Nikolaista en ole koskaan välittänyt, mutta ajattelen suurella lämmöllä hänen aikakautensa konepajaa.

On pistänyt sydämestä, kun me sieluttomat jälkipolvet olemme tapelleet pajan perinnöstä.

Konepajan omistava VR haluaa pistää kiinteistöt lihoiksi.

Pajan se lakkautti vuonna 2001, kun globalisaatio oli ajanut teollisuusalueen ohitse.

Tontille ja kiinteistöille löytyisi ostajakin, sillä saksalainen rautakauppaketju Bauhaus haluaa perustaa konepajarakennukseen yli 10 000 kerrosneliön myymälän ja parkkipaikan 345 autolle. Bauhaus tulisi keskelle itäisen kantakaupungin asuinkortteleita.

On kaksi pulmaa. Bauhausin myymälä olisi isompi kuin mitä nykyinen asemakaava sallii. Suurempi ongelma on se, että ainakin 12 880 helsinkiläistä inhoaa syvästi ajatusta jättimyymälästä, joka voisi ruuhkauttaa alueen.

Moni heistä on todennäköisesti Alppilan tai Vallilan asukas, sillä Pasilan konepaja sijaitsee nimestään huolimatta niiden välissä. Kaupunkilaiset luovuttivat hanketta vastustavan adressin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle lokakuussa.

Tällä viikolla selvisi, ettei edes kaupunkisuunnittelulautakunta tue hanketta. Ehkäpä siis minäkin kehtaan jo julkisesti tunnustaa: olen yksi niistä 12 880 helsinkiläisestä.

Itse asiassa olen Bauhaus-ihmisiä. Uskot tai et usko.

Ihmiset ovat harvoin joko tai – yleensä me olemme sekä että. Vain eri alojen fundamentalistit – talouden, uskonnon, politiikan tai ­ruuan puritaanit – kuvittelevat, että asioihin on kymmenentuhatta väärää vastausta ja yksi oikea. Siksi meillä on marxilaiset ja aynrandilaiset.

Olen käynyt kolmessa Bauhausin hallissa: Vantaalla, Pirkkalassa ja Berliinin Schönebergissä. Voimakkaimman ilmestyksen olen kokenut Pirkkalassa, jossa Bauhausin mainostolppa seisoo kuin Pirkanmaan korkein toteemipaalu, kun sitä lähestyy Tampereen suunnasta. En kadu sekuntiakaan Bauhauseissa viettämästäni ajasta. Olen jopa nähnyt niissä valon: esimerkiksi spottivalon, lednauhavalon ja halvan työmaalampun.

Paraikaa harkitsen hiljaa mielessäni, että tänä jouluna ostaisin Suomen kenties halvimman 150–175-senttisen joulukuusen Bauhausista. Tehokasvatettu tanskalainen maksaisi viisitoista euroa.

Sitä paitsi: jos en kirjoittaisi tätä kolumnia, vaimon ja lasten ei tarvitsisi koskaan tietää. Sanoisin, että kuusi on lankomiehen mökkitontillaan Sipoossa kaatama – tai ehkä jopa: Ostin kuusen sokealta sotaveteraanilta Sturenkadun ja Porvoonkadun kulmassa.

Otan raskaasti tällaiset rappio­kaudet. Konepajan perintöriidassa törmäävät kolme aikakautta, jotka kaikki tuntuvat vierailta: 1900-luvun alun teollinen aikakausi, kylmän sodan aika ja globalisaation aika.

Vanhalla konepajalla toimii nyt Konepajan Bruno, aavistuksen hahmoton ja jälkihipsteriläinen kaupunkikulttuurikeskus, jossa on järjestetty klubeja, katuruokatapahtumia ja kirpputoreja. Sen aktiivit ovat kertoneet, että heidän esikuvansa Brunolle on Tallinnaan 2000-luvulla syntynyt kulttuurikeskittymä Telliskivi.

Bruno edustaa etnokatukeittiöineen uuden kaupunkikulttuurin ja luovan luokan aikaa. Aluetta kauppaavan VR:n näkökulmasta ongelma on, että brunolaisilta tuskin löytyy rahaa kiinteistöjen ostoon.

Rautakauppaketju Bauhaus taas on ehta kylmän sodan ajan konsepti. Ensimmäinen rakennettiin Länsi-Saksan Mannheimiin vuonna 1960.

Se oli herkkää aikaa. Kesäkuussa 1961 alkoi Berliinin kriisi, kun Neuvostoliitto vaati länsimaita vetämään sotilaat Länsi-Berliinistä. Pian Neuvostoliitto pystytti muurin Itä- ja Länsi-Berliinin väliin.

Bauhaus jäi kapitalistien puolelle.

Pasilan konepaja – jota Bauhaus nyt himoitsee – taas oli tuohon aikaan helsinkiläiskommunistien tärkeimpiä tukikohtia. Pajassa työskenteli 1 500 ihmistä, ay-osasto oli yhä sirppiä ja vasaraa. Toki yya-Suomi oli laajemminkin Neuvostoliiton käsiohjauksessa.

Täällä kyykittiin vielä Kremlin varjossa, kun länsiberliiniläiset kantoivat jo halpoja akkuporakoneita kotiinsa. Markkinatalous ja Bauhaus olivat voittamassa ideologioiden taistelun.

Kenen mielipidettä tässä oikeastaan pitäisi kysyä? Konepajan alkuperäisten työläisten?

Asun vuonna 1919 rakennetussa talossa, jonka ensimmäiset asukkaat olivat konepajan työläisperheitä. Ajattelen heitä usein: öljynaamaisia veturinrakentajia, työläisäitejä, pieniä asuntoja, joissa oli luteita ja täitä.

On ehkä kysyttävä: Mitä he ajattelisivat tästä riidasta? Kumpi olisi konepajan työläisille mieluisampi perinnönjatkaja: saksalainen rautakauppa vai jälkihipsterien kulttuuritehdas?

Molemmissa he olisivat eksyksissä. Tosin rautakaupan he taatusti tunnistaisivat paremmin kuin katukeittiöfestivaalin korealaisen kimchi-kojun.

Sitten taas toisaalta: nyky-Helsinki on meitä eläviä varten.

Ehkäpä Bauhaus voi mennä kehätien varteen. Siellä se ei kyhjöttäisi ahtaasti kuin minkki turkistarhassa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    2. 2

      Suomessa on meneillään vallan uusjako – pelissä ovat jokseenkin kaikkien suomalaisten työehdot

    3. 3

      Isotuloinen lääkäri vaatii avoimuutta muiltakin – ”Jos asia koetaan hankalaksi, pitää olla toinen systeemi, joka toimii”

    4. 4

      Ammatti­koulutuksen uudistuksesta maalataan uhkakuvia –TEM: työtä palkatta seitsemänä päivänä viikossa jopa kolmen vuoden ajan

    5. 5

      Meskaliinia ”koiran karvanlähtöön”, kokapensaan lehtiä ”teenjuontiin” – HS selvitti: kymmeniä lääkärien vakavia rikoksia jää piiloon potilailta ja valvojalta

    6. 6

      Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

    7. 7

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    8. 8

      Vanhukset saavat liian vähän proteiinia, sanoo dosentti – viisi tapaa parantaa kotona asuvan vanhuksen ruokavaliota

    9. 9

      ”Mielivaltaista peliä” ja ”suorastaan rikollista toimintaa” – professorivalinnat vaikuttavat pienen piirin suhmuroinnilta, syyttää yliopistoväki

    10. 10

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Virkanainen kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    2. 2

      Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

    3. 3

      Toimeentulotuen siirrolla Kelaan on kafkamaisia seurauksia – jopa vähävaraiselle vainajalle on haettava toimeentulotukea

    4. 4

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    5. 5

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    6. 6

      Trumpin aloittama kummallinen Ruotsi-keskustelu jatkuu: Nyt USA:n televisiossa esiintyy ”Ruotsi-asiantuntija”, jota kukaan ei tunnu tuntevan

    7. 7

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    8. 8

      Muutaman kuukauden seurustelusta seurasi kahdeksan vuoden piina – Poikaystävä vei Minnan, 26, pankkitunnukset ja otti kymmeniä lainoja

    9. 9

      Muotiprofessori haluaa eroon halpavaatteista – ja nyt hän opettaa New Yorkissa tuleville huippusuunnittelijoille, miten se tapahtuu

    10. 10

      Hiihtäjät kritisoivat Lahden ratoja – venäläishiihtäjä taisteli kasvot verisenä lähdöstä maaliin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    7. 7

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    11. Näytä lisää