Valikko
Sunnuntai

Kirjailija Emmi Itäranta: On vaarallista puhua totuudenjälkeisestä ajasta, sillä se palvelee valheista ja propagandasta hyötyviä

Valeuutisilta on katkaistava rahoitus, ja internetin tiedonvälitykselle on laadittava eettiset säännöt, vaatii Emmi Itäranta vuoden 2016 kirjailijapuheenvuorossa.

Myyteissä, saduissa ja muinaisissa uskomuksissa kaikki kasvaa sanoista. Ne kutsuvat valon ja elämän autioon maailmaan, langettavat kirouksen vastasyntyneen päälle ja laulavat vastustajan suohon. Sanoilla hallitaan tulen, raudan ja kiven olemusta, parannetaan sairauksia ja seisautetaan haavasta virtaava veri.

Sanat eivät ole arkisia tai yhdentekeviä. Niissä asuu tietäjän mahti säilyttää salaista tietoa ja muovata todellisuutta, nähdä sellaista, mitä toiset eivät näe. Sanoja on myös varjeltava ja käytettävä varoen. Ne voivat saada aikaan suurta vahinkoa, ja paljastuessaan ne saattavat menettää loitsuvoimansa.

Vuoden 2016 lopussa todellisuuden ja sanojen suhde elää hämmentynyttä hetkeä. Luku- ja kirjoitustaito on useampien ulottuvilla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Arviolta yli kolmella miljardilla ihmisellä eli lähes puolella maapallon väestöstä on mahdollisuus käyttää internetiä, jossa viestintä pohjautuu pääasiassa sanoihin ja kieleen.

Sanat vaikuttavat aina vain vahvemmin tapaamme hahmottaa maailmaa. Samaan aikaan kaikkialta tulvii viestejä, joiden mukaan sanojen suhde totuuteen on hämärtymässä, jopa muuttumassa yhdentekeväksi.

Kuluneen vuoden aikana tiedotusvälineissä yleistyi termi ”totuudenjälkeinen aika”, englanniksi post-truth era. Oxfordin sanakirjan toimitus valitsi ”totuudenjälkeisen” marraskuussa vuoden sanaksi. Totuudenjälkeisellä ajalla viitataan sanakirjan mukaan tilanteeseen, jossa ”objektiivisilla tosiasioilla on vähemmän merkitystä yleisen mielipiteen muokkaamisessa kuin tunteisiin ja henkilökohtaisiin uskomuksiin ve­toamisella”.

Totuuden kriisi näkyy selkeimmin internetin kautta leviävissä valeuutisissa ja lisääntyneessä epäluottamuksessa asiantuntijoita kohtaan. Molemmat ilmiöt nousivat vahvasti esiin Britannian brexit-kampanjan ja Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä.

Valeuutiset eivät ole vieras ilmiö Suomessakaan. MV-lehden ja Magneettimedian kaltaiset sivustot julkaisevat artikkeleita, joiden alkuperä on jäljitettävissä kansainvälisille valeuutissivustoille. Myös Twitterissä esiintyy suomenkielisiä trollitilejä, jotka levittävät väärää informaatiota. Esimerkiksi joulukuun alussa levisi perätön tieto, että Imatralla tapahtuneen, kolmen ihmisen kuolemaan johtaneen ampumistapauksen uhrit olisivat olleet venäläisiä ja teon motiivi venäläisvastainen.

Tähän puolitotuuksissa vellovaan maailmanhetkeen uutuuttaan kiiltävä sana ”totuudenjälkeinen” istuu houkuttelevan hyvin. Kun sanan merkityksiä lähdetään tarkemmin avaamaan, alkaa kuitenkin näyttää siltä, että se kuvaa ennen kaikkea vanhassa ilmiössä tapahtuneita äskettäisiä muutoksia.

Vuonna 1951 filosofi Hannah Arendt kuvasi propagandan toimintatapoja näin: ”Ihmismassoja eivät vakuuta tosiasiat eivätkä edes sepitetyt tosiasiat vaan sen järjestelmän kiinteys, johon faktojen oletetaan kuuluvan. (– –) Toisto on tärkeä vain siksi, että se vakuuttaa massat ajallisesta johdonmukaisuudesta.”

Reilu vuosikymmen myöhemmin teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan tutkinut filosofi Jacques Ellul puolestaan kirjoitti: ”Jokainen vaalii lukuisia stereo­typioita ja syvään juurtuneita taipumuksia; tästä arsenaalista propagandistin on valittava helpoimmin mobilisoitavat parhaiten voimistamaan sitä toimintaa, jota hän tahtoo jouduttaa.”

Ellul myös näki modernin teknologian propagandan välttämättömänä edellytyksenä.

Molemmat lainaukset voisivat olla peräisin vuodelta 2016. Samaan tapaan kuin perinteinen propaganda, myös valeuutiset keskittyvät vaikuttamaan harhaanjohtavaa tietoa levittämällä. Toisto tapahtuu internetissä, etenkin sosiaalisessa mediassa, tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Keksittyjen uutisten lähtökohtana on vedota johonkin olemassa olevaan ennakkoluuloon, vaikkapa käsitykseen islamista väkivaltaisena uskontona tai presidenttiehdokkaan korruptoituneisuuteen.

Sekä Arendtin että Ellulin mukaan propaganda tarvitsee toimiakseen valmiin ennakkokäsityksen tai stereotypian, jota se lähtee tarkoituksellisesti vahvistamaan. Tavoitteena on tarjota ihmisille fiktio, joka vastaa heidän sisäisiin tarpeisiinsa tehokkaammin kuin tosiasiat. Onnistuessaan prosessi vaikuttaa ihmisten ajatusmaailmaan ja lopulta käyttäytymiseen.

Totuudenjälkeinen retoriikka ei siis ole uusi tapa viestiä. Pikemminkin se on viimeisin vaihe vuosisatoja kestäneessä ihmisiin vaikuttamisen jatkumossa. Oxfordin­ sanakirja määrittelee propagandan seuraavasti: ”Informaatio, erityisesti puolueellinen tai harhaanjohtava, jota käytetään poliittisen asian tai näkökulman edistämiseen.”

Määritelmä on kuin vääristynyt peilikuva ”totuudenjälkeisen” määritelmälle. Voitaisiinkin väittää, että ”totuudenjälkeinen” on uusi nimitys propagandistisille käytännöille, joiden mekaniikkaa internet on muuttanut.

”Totuudenjälkeinen” viestintä eroaa perinteisestä propagandasta muutamilla keskeisillä tavoilla. Propagandalle on usein haettu lisäuskottavuutta asiantuntijalausunnoista. Tänä vuonna asiantuntijuus kuitenkin muuttui suorastaan kirosanaksi. Brexitin ja Donald Trumpin kannattajille asiantuntijalausunnot merkitsivät ensisijaisesti sitä, että niiden antaja edusti poliittista eliittiä, mikä vain vahvisti heidän vakaumustaan äänestää niitä vastaan.

Asiantuntijaroolin mureneminen on yhteydessä toiseen muutokseen. Aiemmin viestintä keskittyi suhteellisen harvojen välineiden käsiin. Tämänkin internet on mullistanut. Jos aiemmin tieto saatiin muutamasta lähteestä, nyt elämme ylitsevuotavan infoähkyn aikaa. Samalla, kun tiedon määrä on lisääntynyt, sen uskottavuuden arviointi on muuttunut vai­keammaksi. Internetissä kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana, ja jokainen voi poimia joukosta uskomuksiinsa ja mielipiteisiinsä sopivat täsmäargumentit.

Myös rahoituksessa on tapahtunut merkittävä muutos. Aiemmin propaganda toimi pitkälti valtion kontrollin alaisena. Nykyisin mainostajat syytävät rahaa sivuille, jotka saavat paljon klikkauksia, ja siksi valeuutisia tehtailemalla voi kerryttää sievoisen tilin pohtimatta sen tarkemmin, kenen tarkoituksia ne palvelevat. Tuloksena on kaoottinen informaatiomaisema, jossa valeuutisten tekijöiden motiivit vaihtelevat viikkorahan tienaamisesta kansainvälisen poliittisen dynamiikan muokkaamiseen.

Valeuutisten ja asiantuntijuuden inflaation vaikutuksilla on spekuloitu pitkin vuotta. Suoria syy-seuraussuhteita on vaikea osoittaa, mutta näyttää todennäköiseltä, että niillä oli osuutta ainakin brexit-tulokseen ja Trumpin valintaan presidentiksi. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, jonka seuraukset ovat vielä laajempia ja vakavampia. Valeuutiset murentavat luottamusta kaikkeen viestintään, luovat jokaisen uutisen ympärille savuverhon, jonka takaa tosiasioita on entistä vaikeampi erottaa. Se uhkaa koko riippumattoman tiedonvälityksen ja länsimaisen demokratian perustuksia.

Internetin alkuaika lupasi uudenlaista sananvapautta, tiedon saatavuuden ja näkökulmien tasapainoa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville. Jos tämä utopia on joiltain osin toteutunutkin, se on samalla kasvattanut rinnalleen dystooppisen varjon, kuten utopioilla on tapana tehdä: vapauden käyttää sanoja ilman vastuuta niiden seurauksista.

On olennaista huomata, että kyseessä ei ole sama asia kuin sananvapaus. Kyseessä on sen asuun naa­mioitunut kaksoisolento, jonka aikeet ovat vahingollisia.

Sananvapauden tekosyyllä oikeutetaan väkivaltainen vihapuhe, eivätkä tiedon levittämistä verkossa toistaiseksi sido mitkään eettiset koodit. Kukaan ei ole kenellekään vastuussa väitteiden todenperäisyydestä tai mahdollisista seurauksista. Vihapuheen levittäjät vetoavat usein siihen, että kyse on vain sanoista. On kuitenkin virhe ajatella, että sanat olisivat milloinkaan ”vain” jotakin. Ne eivät ainoastaan heijasta maailmaa, vaan muokkaavat aktiivisesti tulkintaamme maailmasta, ajatteluamme ja sitä kautta tekojamme. Siksi valeuutisten tarjoamaan sanoista rakennettuun fiktioon on suhtauduttava vakavasti.

Sanoissa asuu mahti muovata todellisuutta.

On syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten sana ”totuudenjälkeinen” vaikuttaa. Mitä useammin toistamme teesin totuudenjälkeiseen aikaan siirtymisestä, sitä enemmän annamme valtaa ajattelulle, jossa tosiasiat ovat menettäneet merkityksensä ja painoarvonsa. Vaarallisimmillaan ”totuudenjälkeinen” muuttuu orwellilaiseksi uuskieleksi, joka normalisoi, neutraloi ja passivoi. Se myy meille lamaannuttavan uskomuksen maailmasta, jossa ainoastaan epäily on käypää valuuttaa, ja siksi mitään ei ole tehtävissä.

Lamaantuminen totuudenjälkeisen ajan harhan edessä olisi tuhoisaa, sillä se antaisi enemmän toimintatilaa niille, jotka tilanteesta hyötyvät: omia tarkoitusperiään palvelevia fiktioita rakentaville populisteille, jotka tarjoavat helppoja ja mahdottomia ratkaisuja.

Siksi harhaa on vastustettava. Sanat voivat saada aikaan vahinkoa, mutta voittamattomia ne eivät ole. Paljastuessaan ne saattavat menettää loitsuvoimansa.

Ensimmäinen askel lamaannuksen torjumisessa on tiedostaa oma alttius olla vastaanottavainen myös niille viesteille, joilla ei välttämättä ole totuusarvoa, jos ne vahvistavat omia ennakkokäsityksiä. Ihmisen ensireaktiot tapahtuvat usein tunnetasolla. Tunteisiin vahvasti sidoksissa oleva arvomaailma toimii suodattimena, joka ohjaa sitä, millaisia viestejä olemme valmiita kuuntelemaan, uskomaan ja levittämään eteenpäin. Harva on tälle täysin immuuni.

Toiseksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään, paljastamaan ja vastustamaan tapoja, joilla valeuutiset leviävät ja vaikuttavat. Se vaatii investointeja koulutukseen, jotta kaikki ikäryhmät oppisivat uudenlaista medialukutaitoa. Se vaatii myös pitkäjänteistä työtä taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon eteen. Valeuutiset lankeavat otollisimpaan maaperään siellä, missä ihmisillä on heikoimmat mahdollisuudet saavuttaa riittävä toimeentulo ja koulutustaso.

Kenties olennaisinta on kuitenkin käynnistää keskustelu tiedonvälityksen etiikasta internetissä. Ensin on katkaistava mainosrahoitus valeuutisilta, mutta myös sananvapauteen liittyvä vastuu tulee nostaa esiin. Journalistisen etiikan säännöt eivät ole sattumaa, vaan ne on tietoisesti luotu joukkoviestinnän historian aikana tukemaan demokraattista kehitystä. Internet on muuttanut tiedonkulkua niin ratkaisevasti, että vastaavan säännöstön laatiminen sen käyttöön on ajankohtaista viimeistään nyt.

”Vapaan” viestinnän yhteiskunnassa, jossa mikään todenperäisyyden tai eettisyyden vaatimus ei sido, kaikki ovat epäluotettavuuden vankeja. Sananvapaus voi toteutua kokonaisuudessaan vain silloin, kun ymmärretään myös siihen liittyvä vastuu.

Myyteissä ja saduissa kaikki kasvaa sanoista. Ne tekevät maailman meille todeksi, rajaavat ja rakentavat ikkunan, jonka läpi katsomme elämää. Ne asettuvat iholle kuvioiksi, joiden kautta aistimme ympäröivän todellisuuden: toisten elävien olentojen arvon, sen mikä meitä ajaa eteenpäin, epätoden ääriviivat.

Nyt ei ole totuudenjälkeinen aika, sillä absoluuttisen totuuden aikaa ei ole koskaan ollut.

On aika irrottautua harhasta, joka väittää, että tosiasiat ovat lakanneet merkitsemästä. On aika ottaa sanat takaisin ja käyttää niitä tuon harhan särkemiseen.

On aika ottaa totuus takaisin.

Kuka

Emmi Itäranta


  Britanniassa asuva 40-vuotias kirjailija.

  Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja (2012) sai kansainvälistä huomiota. Hän kirjoitti teoksen sekä suomeksi että englanniksi.

  Toinen romaani Kudottujen kujien kaupunki ilmestyi suomeksi vuonna 2015. Sen käännösoikeudet on myyty useisiin maihin.

  Itärannan romaanit sijoittuvat tulevaisuuteen.

  Vuodenvaihteen kirjailijapuheenvuoro on julkaistu sunnuntaisivuilla vuodesta 1998.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    8. 8

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    9. 9

      Päihtyneitä kuljettajia liikkuu juuri nyt maanteillä muuta vuotta enemmän – katso, moniko rattijuoppo on jäänyt kiinni kotikunnassasi tänä vuonna

    10. 10

      Vladimir Putin on kokenut koiraihminen, mutta aina hän ei käyttäydy vastuullisen koiranomistajan lailla – Putinin Konni päätyi luontonsa vastaisesti pelottelutehtäviin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää