Valikko
Sunnuntai

Lukihäiriöinen nuori jäi ilman apua ja sitten ilman töitä – nyt Niilo22 on aikamies ja Youtube-tähti, joka lukee ylpeänä videoillaan, vaikka väärin menisi

Lapsena Mikael Kosola eli Niilo22 sai naurut niskaansa, kun hän luki luokassa ääneen. Nyt 34-vuotias Kosola tekee faneilleen videoita, joilla hän opettelee lukemaan oikein. Se sujuu koko ajan paremmin.

Video kestää yli seitsemän minuuttia, ja sen sisältö on yksinkertainen: Niilo22 menee suihkuun, Niilo22 suihkuttaa, Niilo22 pistää suihkun kiinni ja ottaa pyyhkeen. Sanaakaan ei sanota, musiikkia ei ole.

Jos videon katsomisen aloittaa, se on melkein pakko katsoa loppuun. Katsoja odottaa, missä vaiheessa tulee videon yllätys, varsinainen sisältö tai käänne. Vasta lopussa tajuaa, että sitä ei tule.

Niilo22 eli Mikael Kosola on 34-vuotias mies Lempäälästä, Tampereen ja Kangasalan naapurista. Hän on pitkäaikaistyötön levyseppähitsaaja ja somejulkkis, jonka videoilla on Youtubessa 23 813 tilaajaa. Se ei ole vielä mykistävä määrä, mutta joitain hänen videoistaan on katsottu satoja tuhansia kertoja. Fanit kutsuvat häntä yleensä ihan vain Niiloksi.

Kaikkein suosituinta videota on hankala löytää, sillä videoita on yli 8 000, Youtubessa siis. Vimeossa on omansa ja valokuvat löytyvät Instagramista. Yksi hiteistä on video ”Vituttaa”, jossa Niilo kiroilee haljennutta kahvinkeittimen pannua. Video on katsottu yli 111 000 kertaa.

Tuolta videolta on peräisin yksi Niilon suosituimmista sitaateista.

”Halkes toi pohja perkele”, Niilo selittää. ”Tosta halkes pohja. Tästä kahvinkeittimestä halkes pohja. Nyt kyllä vituttaa, kun halkes pohja, niin vituttaa kyllä. Meni kahvinkeitin paskaks, pohja halkes. Tästä oikein halkes. Joo, pohja halkes oikein kunnolla tosta. Napsahti vain ja halkes pohja, niin nyt rupes kyllä vituttaan oikein rankasti.”

Tämä selvä.



Videoita Niilo on tehnyt jo kahdeksan vuotta, mutta miksi ihmeessä? Entä kuka niitä katsoo ja miksi? Oli lähdettävä Lempäälään.

Kirkon ja kierrätyskeskuksen yhteisellä parkkipaikalla odottaa hymyilevä mies. On odottanut jo jonkin aikaa, vaikka sovittuun tapaamisaikaan on vielä vartti. Hänellä on uhkeat kulmakarvat ja kukallinen olkalaukku, josta roikkuu kuusi pehmoeläintä. Vähän ujoltakin hän vaikuttaa.

Kerro, Kosola, miksi teet videoita ja mistä tulee nimi Niilo22.

”No, kaveri sen keksi, että Niilo22 voisi olla hyvä. Siitä meni puolitoista vuotta, niin aloin tehdä videoita sitten.”

Videoiden suosiota hän ei osaa selittää.

”Vaikea sanoa, että mistä ne niissä sitten oikein tykkää. Voi olla ihan sekin, että lähdin niin aikaisin tekemään, että voi olla ihan sekin sitten.”

Äiti, joka on Kosolalle läheinen ja asuukin naapuritalossa, arvelee, että suosion syynä voisi olla aitous ja rehellisyys. Poika ei yritä olla parempi kuin on. Siinä äiti on oikeassa. Niilo ei esitä mitään, ei peittele ongelmiaan, ei suunnittele eikä käsikirjoita videoitaan, editoikin vain harvoin ja vähän.

Jos sattuu pierettämään, hän pieree. Jos tulee vessahätä, hän menee vessaan. Jos tulee jano, hän juo purkista piimää. Ja kamera käy.

Joskus hän kertoo, että nyt sataa ja takkikin kastui. Toisinaan hän puhuu ruoasta. Vaikka siitä, miten järjetöntä olisi lämmittää ranskalaisia uunissa ja keittää sitten puuroa. Jos tykkää molemmista, kannattaa keittää ja syödä ne yhdessä.

”Aika randomisti puhun, mitä sattuu päähän pälkähtämään. En sillä lailla mieti niitä etukäteen.”

Ovatko Niilon videot dadaa? Taiteenvastaista taidetta, niin merkityksettömiä, että niihin alkaa juuri siksi rakentua merkityksiä ja kerroksellisuutta?

Jos Niilolta kysyy, niin eivät ole. Mutta ne eivät myöskään ole ilkeitä eivätkä kyynisiä. Niilo raapii päätään ja röyhtäilee, muttei hauku ketään. Kiroilee, mutta ei ole aggressiivinen.


Niilon faneista suuri osa on teini-ikäisiä, mutta välillä Niilon pysäyttävät luontopolulla viisikymppiset pariskunnat. He kannustavat ja näyttävät Niilolle peukkua.

Se kertoo, että videoita on katsottu. Niilolla on nimittäin kaksi tavaramerkkiä, peukutus ja loppulause. Loppulause kuuluu näin: ”Näihin kuviin ja tunnelmiin täältä tähän.”

Faneilla tuntuu olevan Niilolle melko runsaasti aikaa. Joku heistä on kehittänyt pelin, jossa Niilon päällä napataan kiinni taivaasta putoavia olutpulloja. Pisteen saa, kun pullo pajahtaa päälakeen.

Bengalintiikerit ovat Niilon ja fanien yhteinen kiinnostuksen kohde. Kun Niilo kertoi videolla pitävänsä dokumentista Bengalintiikeri, fanit alkoivat lähetellä sitä hänelle postissa.

Elokuvia tuli kymmenittäin ja Niilo kehitti niistä pienen bisneksen. Lähettämällä hänelle kaksi euroa ja valmiin kirjekuoren sai takaisin Niilon nimmarilla varustetun Bengalintiikeri-dvd:n.

Youtube-videoilla hän on tienannut vain taskurahoja, vaikka syksyllä 2015 Kosola äänestettiin yleisön suosikiksi tubettajien Tubecon-tapahtumassa.

Voitto toi lisämainetta, mutta palkintoa siitä ei saanut. Niinpä nettifoorumi Ylilaudalla päätettiin kerätä rahaa palkintoa varten.

Syntyi Operaatio Niilo22:lle Moccamaster. Jos operaatio onnistuisi, Niilon ei tarvitsisi enää kirota rikki mennyttä kahvinkeitintään. Rahaa kertyi odotettua enemmän, ja Niilolle toimitettiin kahvinkeittimen lisäksi 48 tuuman televisio, polkupyörä ja PS4-pelikonsoli. Niilo kiitti lahjoituksesta julkaisemalla videon Isokiitos lahjotusista.



Äidin makuun faneja alkaa olla jo liikaakin. On hankala käydä pojan kanssa kaupassa, kun heti on joku pyytämässä nimikirjoitusta ja yhteiskuvaa. Viimeksi Seinäjoella ja Tampereella. Kotikulmilla Lempäälässä Niilon tuntevat melkein kaikki. Mutta kilttien fanien lisäksi on myös vähemmän kilttejä. Niitä, joista on pitänyt tehdä rikosilmoituksia. Kiusaajat ovat tilanneet Kosolan kotiosoitteeseen lehtiä, takseja ja tavaroita.

Aiemmin Niilo kertoi videoilla avoimesti osoitteensa. Pari kuukautta sitten hän muutti eikä enää paljastanut uuden kotinsa sijaintia, mutta äkkiäkös fanit sen selvittivät. Nyt uuttakin osoitetta jaetaan netissä.

”Ei tästä taida paluuta enää olla”, äiti sanoo.

Joku tuntematon soitti äidillekin ja kysyi, onko tämä ylpeä pojastaan.

Sitten ovat ne muiden tekemät Niilo22-videot. Osasta on vaikea tietää, onko ne tehty hyvän- vai pahantahtoisesti. On kokonainen sarja Niilo22 viisauksia -videoita, joihin on koottu Niilon mattinykäsmäisiä tokaisuja.

Niilo22 lukemisia -sarjan videoihin on leikattu pätkiä, joissa Niilo lukee ääneen väärin. Vaikka näin. Pussin kyljessä lukee kuviopasta, mutta Niilo lukee, että kuivapasta. Chicagosta tulee Niilon suussa kasino, Cannonballista kannibaali ja laaja-aukkoisesta objektiivista laaja-aurinkoinen obtiivi. Dvd:n takakannen Luke muuttuu Luikiksi.

Ensimmäisen kerran Mikael Kosola luki julkisesti koulussa, ensimmäisellä luokalla. Tuskin kukaan muukaan vielä kovin hyvin osasi lukea, mutta Mikael osasi muita heikommin.

Muut alkoivat nauraa, ja Mikael meni enemmän jumiin. Kirjaimet alkoivat pyöriä silmissä, mistään ei saanut selvää. Mikael jäätyi, eikä suusta tullut sanaakaan.

”Se oli sellaista takkuilua se lukeminen, kaikki nauroivat, eikä opettajakaan kannustanut. Siitä ne negatiiviset palautteet nytkin tulevat, lukihäiriöstä. Että sille naureskellaan sitten.”

Pian Mikael lakkasi yrittämästä.

”Ei vaan kiinnostanut se kouluhomma sitten yhtään. Ei kiinnostanut lukeminen eikä laskeminen. Ei yhtään. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.”

”En oppinut kertotauluakaan, paitsi viiden kertotaulun. Sen osaan.”

Mikael kävi ensimmäisen luokan toiseen kertaan. Uudesta luokasta löytyi kavereitakin, joista muutamat pitävät yhteyttä edelleen.

Lukeminen oli edelleen hidasta ja hankalaa, erityisopetusta ei ehkä ollut tarpeeksi. Neljännellä tai viidennellä luokalla – sen paremmin Kosola kuin hänen äitinsäkään ei muista, kummalla – Mikael siirtyi toiseen kouluun mukautettuun opetukseen.

Jää vähän epäselväksi, auttoiko se. Mi­kaelin mielestä kyllä, äidin mielestä ehkä ei. Opettaja vaihtui joka vuosi, eikä kukaan oikein paneutunut pojan tilanteeseen.

”Jos minulla olisi ollut se järki, mikä nyt on, en olisi suostunut koulun vaihtoon”, äiti sanoo.

Peruskoulun jälkeen Mikael jatkoi ammattikouluun ja valmistui levyseppähitsaajaksi. Armeijassa hänestä tuli kranaatinheitinmies ja armeijan jälkeen yksinäinen mies.

”Se on ollut sellaista, että aika paljon yksin oon ollut sitten. Vähän sellainen yksinäinen susi. Olisko se siitä, että kun ei ole niitä töitä ollut.”


Kuuloaivokuori sijaitsee aivojen ohimolohkon yläpinnalla. Se jakautuu vyöhykkeisiin, jotka ovat erikoistuneet tunnistamaan erilaisia ääniä. Sieltä löytyy myös keskeinen syy tyypilliseen lukihäiriön muotoon, jossa henkilön on vaikea erottaa toisistaan esimerkiksi l-, m- ja n-äänteitä. Koska äänteet eivät erotu toisistaan, niitä on vaikea yhdistää kirjaimiin ja lukemaan oppiminen on hankalaa.

Poikkeama kuuloaivokuoren toiminnassa on geneettistä. Jos jommallakummalla vanhemmalla on lukihäiriö, hänen lapsellaan on 50 prosentin todennäköisyydellä sama ongelma.

Kuulostaa ikävältä ja peruuttamattomalta, mutta on kaikkea muuta. Koska ongelma on usein äänteiden erottamisessa, se on erittäin helppo tunnistaa.

Jos 5–6-vuotias lapsi muistaa kirjaimet, kaikki on hyvin, jos ei, lukemaan oppiminen on todennäköisesti hankalaa. Kosolan Mikael ei tunnistanut kirjaimia. Hänen opettajansa taas ei joko tunnistanut Mikaelin ongelmaa tai osannut auttaa.

”Minulla taitaa itselläni olla sama homma, mutta ei niitä siihen aikaan tutkittu, kun minä olin koulussa”, Mikaelin äiti kertoo.

Jyväskylän yliopiston neuropsykologian professori Heikki Lyytinen johtaa tutkimusryhmää, joka on seurannut noin kahtasataa suomalaislasta syntymästä aikuisuuteen asti. Hän on selvittänyt lukihäi­riön yleisyyttä, syntymekanismeja ja tunnistamista, kuvannut lasten aivoja ja kehittänyt menetelmiä, joilla lukihäiriöisiä lapsia voidaan auttaa.

Lyytisellä on kaksi rohkaisevaa viestiä.

Ensiksi: suomen kieltä on helppo oppia lukemaan. Suomea luetaan lähes täysin samoin kuin kirjoitetaan. Äng-äännettä lukuun ottamatta jokaista äännettä vastaa yksi kirjain, eikä kirjaimia ole kolmeakymmentäkään.

Siksi suomalaislapset oppivat lukemaan jo ensimmäisen kouluvuoden aikana, noin puolet lapsista jo ennen koulun alkua.

Mikä etumatka englanninkielisiin lapsiin! Tai kiinalaisiin, joiden on opeteltava tuhansia merkkejä. Osa suomalaisten menestymisestä Pisa-tutkimusten lukutaitotesteissä johtuukin todennäköisesti tästä. Suomalaislapset saavat lukutaito-olympialaisissa varaslähdön monen muun maan lapsiin verrattuna. Paitsi ne, joiden geeneissä piilee lukihäiriön riski.

Juuri heihin liittyy Lyytisen toinen rohkaiseva sanoma, nimittäin se, että lukihäiriöisen lapsen auttaminen on helppoa. Siihen ei usein tarvita edes erityisopettajaa. Verkossa kuka tahansa voi pelata tutkijoiden kehittämää Ekapeliä. Sen avulla lapsi voi rauhassa harjoitella. Lyytinen suosittelee kymmenen minuutin pelihetkeä päivittäin.

Jos lukihäiriö on noin helppo tunnistaa ja lasta voidaan auttaa, miten on mahdollista, että peruskoulun päättää joka vuosi tuhansia 15-vuotiaita, joiden lukutaito ei riitä jatko-opintoihin?

Miten ihmeessä Mikael Kosola ei saanut peruskoulusta apua ja sujuvaa lukutaitoa? Hän istui kuitenkin kymmenen vuotta maailman parhaaksi väitetyn koulun penkeillä.

Kosolan kouluaikana syy saattoi olla se, että lukihäiriötä ei tunnistettu. Nykyisin sen ei pitäisi olla enää ongelma. Heikki Lyytinen on vuosikausia jatkuneen tutkimustyön jäljiltä aika varma siitä, että nykykeinoilla lapsi kuin lapsi oppii lukemaan, ellei ole kyse poikkeuksellisen vakavasta kehityshäiriöstä.

Lukemisen ongelmat johtuvat yhä ­useammin siitä, että lukeminen ei kiinnosta. Sujuvan lukutaidon saa vain lukemalla paljon.


Vähän lukeville käy helposti niin, että joutuu keskit­tymään mekaa­niseen lukemiseen eikä virkkeen lopussa enää muista, mitä sen alussa sanottiin. Osaa siis lukea, mutta ei tajua lukemaansa.

Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.

Kosolalla tämä johti siihen, että lukemisesta tuli ”aavistuksen” valikoivaa.

”Aku Ankkaa on tullut luettua ja Tex Willereitä. Niihin Tex Willereihin olen yrittänyt perehtyä vähän paremminkin”, hän sanoo.

Kosola on asunut Lempäälässä koko ikänsä eikä aio muuttaa sieltä mihinkään. Lempäälässä on äiti, lapsuuskaverit ja kirkon ranta, jossa hän käy usein kuvaamassa. Viimeksi videon, jossa hän joi piimää ja VT eli vieraileva tähti limsaa. Rannassa on kolme jykevää kuusta, joiden alle Kosola menee pakoon, jos sade yllättää.

Mutta töitä Lempäälässä ei ole ollut, Kosolalle ainakaan. Armeijan jälkeen hän kävi vuoden töissä tamperelaisessa metallialan yrityksessä. Kun työ loppui, uutta ei ole löytynyt. Neljänä päivänä viikossa Kosola käy kuntouttavassa työtoiminnassa kierrätyskeskuksessa.

”Ei oo oikein tullut työtä vastaan.”

Aika paljon muuta on kyllä tapahtunut, viimeisen vuodenkin sisällä. Kosola on laihduttanut kymmeniä kiloja, alkanut vetää leukoja.

”Ennen saattoi mennä kaljaa parikymmentä tölkkiä illassa siinä elokuvia katsellessa. Äitikin kysyi kaupassa, että ainako sitä kaljaa pitää.”


Nyt ei mene enää kaljaa. Elokuvia voi kyllä mennä monta päivässä. Siitä on ollut se hyöty, että lukeminen alkaa sujua koko ajan paremmin. Tekstitykset menevät välillä ohi liian nopeasti, mutta niitä sinnikkäästi lukemalla lukihäiriö on kuitenkin alkanut antaa periksi.

Äiti on kaikesta tästä ylpeä.

”Joka vaiheessa olen ollut Miksusta ylpeä. No en nyt silloin, kun se veteli kännejä, mutta siitäkin on nyt päästy. Kunnon ihminen se on, ei mikään luuseri.”

Näihin kuviin ja tunnelmiin täältä tähän.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    2. 2

      Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta onko kuvassa valkoisia vai punaisia?

    3. 3

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    4. 4

      Kun kollega irtisanoutuu, työyhteisö voi tuntea surua ja stressiä – Lähtemisestä voi tulla myös tarttuva tauti, sanovat asiantuntijat

    5. 5

      Halla-aho: Perussuomalaisten uutta salkkua vaikea nähdä yhtä painavana kuin pois annettua oikeusministerin tehtävää

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    10. 10

      Hallitus piti tiedotus­tilaisuuden siitä, että se päätti ostaa kahdet farkut ja paidan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    3. 3

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    4. 4

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää