Sunnuntai

Fröbelin Palikat -yhtye tunnetaan – nyt kerromme, kuka oli Fröbel ja miksi ne palikat mullistivat varhaiskasvatuksen

1800-luvulla taaperot istuivat pulpeteissaan lukemassa. Väärin, ajatteli saksalainen pedagogi Friedrich Fröbel. Lasten pitää saada leikkiä! Fröbelin palikoita on hypistelty suomalaisissakin lastentarhoissa kohta 130 vuotta.

Toiminnanjohtaja Taina Sillanpää ottaa esille pienen puisen laatikon Lastentarhamuseossa Helsingin Sörnäisissä.

Laatikossa on ohut vanerinen kansi, jonka voi vetää ulos uria pitkin. Sisällä on pyökkipuisia palikoita, joista osa on leikattu kahtia kulmasta kulmaan, osa pituussuunnassa, ja jotka on pakattu tiiviisti vieri viereen ja toinen toisensa päälle.

Tässä on setti aitoja Fröbelin palikoita 1900-luvun taitteesta.

Kyllä – Fröbelin palikat on lastenyh­tyeen nimi, mutta ennen kaikkea se on saksalainen leikkiväline vuodelta 1837. Eikä mikä tahansa leikkiväline vaan maailman ensimmäinen kehittävä, pedagoginen puupalikkajärjestelmä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Rakentamalla palikoista sellaisia asioita kuin pieniä tuoleja, taloja, pylväikköjä, porrasmaisia pyramideja ja kukka­kuvioita lapsi kehittyy sekä aisteiltaan että motoriikaltaan. Hän oppii ymmärtämään luonnon muotoja, asioiden välisiä yhteyksiä ja geometrisia perus­totuuksia mutta myös kauneutta sen itsensä tähden. Näin ajatteli saksalainen pedagogi, palikoiden keksijä Friedrich Fröbel (1782–1852).


Fröbelin mielestä lapsi käsittää, että kokonaisuus, myös ihmis­yhteisössä, on osiensa summa – ja sen lisäksi vielä jotain enemmän.

Sillanpää kertoo, miten 1800-luvun alussa eurooppalainen varhaiskasvatus tarkoitti pienten lasten kouluja, joissa taaperoikäiset harjoittelivat lukemista ja laskemista ja istuivat kurinalaisesti pulpettien ääressä.

Friedrich Fröbel, joka toimi itsekin opettajana, ajatteli, että se oli väärin.

Pienten lasten tärkein tehtävä oli Fröbelin mielestä leikki. Heidän pitäisi saada vapaasti tutkia maailmaa ympärillään.

Vaikka ajatus tuntuu nyt itsestäänselvältä, sitä se ei suinkaan tuolloin ollut.

Fröbel ui vastavirtaan ja alkoi kaavailla vaihtoehtoa pienten lasten koululle, jotain, joka olisi välimuoto kodin ja koulun välissä. Syntyi ajatus lastentarhasta, kindergartenista.

Kindergarten viittaa tietoisesti puutarhaan, jossa lapset kasvavat kuin taimet puutarhurin huolehtivan silmän ja hoitavan käden alla.

”Kasvattaja toimii yhteydessä luonnon, lapsen ja Jumalan kanssa”, Sillanpää siteeraa juhlallisesti Fröbeliä.

Sekin oli uutta, että aikuisten tuli Fröbelin mielestä olla lasten keskellä, ei heidän yläpuolellaan. Myös vanhempia tulee kasvattaa. Ja se taas käy parhaiten leikin avulla.

Fröbel halusi tarjota lapsille välineitä, jotka houkuttelisivat leikkimiseen ja mahdollistaisivat sen.

Hän kehitti pedagogisen leikkivälineiden sarjan, jota hän kutsui lahjoiksi. Ne olivat lahjoja lapsille mutta myös aikuisille, jotka lasten leikkiä ohjatessaan ja siinä auttaessaan pääsivät osaksi heidän maailmaansa, Sillanpää sanoo.

Ensimmäinen lahjoista – se oli tarkoitettu aivan pienelle lapselle – oli pehmeä pallo, jossa oli naru. Lapsen kas­vaessa hänelle annettiin seuraava, astetta monimutkaisempi leikkilahja. Se koostui puisesta pallosta, lieriöstä ja kuutiosta, jotka oli pakattu laatikkoon.

Perusmuotoja seurasivat Fröbelin palikat, ensin kokonaisina kuutioina ja lapsen kykyjen kehittyessä myös osiin jaettuina.­

Fröbel laati palikoiden kokoamiseen yksityiskohtaiset ohjeet: kymmeniä sivuja tarkkoja kaavioita siitä, mitä palikoista voi rakentaa ja miten se tehdään.

Sillanpään mielestä Fröbelin rakennusohjeet on ymmärretty liian kirjaimellisesti. Hän uskoo, että Fröbel pikemminkin halusi näyttää niillä, mitä kaikkea palikoista voisi tehdä.

Friedrich Fröbelin hauta sijaitsee Marienthalissa Saksassa. Hänen hautakivensä on palikkatorni, joka on pinottu kuutiosta, lieriöstä ja pallosta – leikkilahjasta numero 2.

Fröbel kuoli vuonna 1852 saamatta tunnustusta työstään, mutta hänen pedagogiset ajatuksensa olivat jääneet kytemään.

Etenkin leikkilahjat saivat suosiota. Nyt Fröbelin vastustamissa pikkulasten kouluissa istuttiin kurinalaisesti pulpeteissa ja rakennettiin pedagogisilla palikoilla opettajan määräysten mukaan.

Maailma ei ollut vielä kypsä lastentarha-aatteelle. Se oli liian radikaali ja vapaamielinen.

Itse asiassa ajatus vapaasta leikistä koettiin­ niin uhkaavana, että Preussin valtio kielsi lastentarhat vuotta ennen Fröbelin kuolemaa vuonna 1851. Opetus­ministeriön kannan mukaan ne olivat kansaa villitseviä ja uskonnonvastaisia ja edistivät lapsissa ”tuhoisia tendenssejä”.

Vastustuksesta huolimatta Fröbelin suosijat ja opetuslapset veivät asiaa sitkeästi eteenpäin ja suotuisemmille seuduille. Niinpä Yhdysvaltain ensimmäinen lastentarha perustettiin vuonna 1855. Sitä kävi viisi lasta, joista yksi oli opettajattaren oma tytär.

Fröbelin palikoiden kulttuurihistoriallista merkitystä ei voi liioitella.

Sanotaan, että niiden estetiikka on modernin arkkitehtuurin perusta. Tiedetään, että monet modernistiset arkkitehdit, sellaiset kuin Le Corbusier ja Frank Lloyd Wright, ovat tarha-aikanaan rakentaneet Fröbelin palikoilla. Sanotaan myös, että Legoja ei olisi ikinä keksitty, jos Fröbel ei olisi raivannut palikoillaan tietä.

Sillanpää työntää puulaatikon pöydän yli. Kun kuluneen, puisen palikan ottaa käteensä, sormet puristuvat kuin itsestään puupalan ympärille. Palikan silkin­sileys kämmenpohjaa vasten tuntuu niin äärettömän tutulta.


Voisin vaikka vannoa: tämä ei ole ensim­mäinen kerta, kun pidän Fröbelin palikkaa kädessäni.

Sillanpää pitää asiaa todennäköisenä, kun tiedetään, että toimittajan oma päiväkoti oli vuonna 1907 perustettu Kotikallio Helsingin Hermannissa. Kotikallio on yksi niistä varhaisista suomalaisista lastentarhoista, joita perustettiin 1900-luvun alkuvuosina helsinkiläisiin työväenkaupunginosiin.

Vuonna 1881 suomalainen Hanna Rothman matkusti Berliiniin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Kouluttautuminen, saati sitten ulkomailla, ei ollut tuolloin mikään itsestäänselvyys, etenkään, jos oli nainen. Mutta Rothmanilla oli päämäärä, ja koska lastenkasvatusta pidettiin naiselle sopivana alana, hän sai myös edetä sillä.

Rothman sai opettajakseen Fröbelin oppilaan ja serkun tyttären Henriette Schrader-Breymannin. Tämä opetti Fröbelin pedagogiikkaa mutta höysti sitä omalla sosiaalipedagogisella eetoksellaan. Hänen mottonsa oli vanha kunnon tekemällä oppii – ja se tarkoitti muun muassa kotitöitä.

Kun Rothman palasi Suomeen, hän toi mukanaan paitsi lastentarha-aatteen, myös laatikkokaupalla eräitä saarnipuisia, pedagogisia palikoita, joista voi rakentaa kehittävällä tavalla.

Rothman kääri hihat. Vuonna 1888 avattiin ensimmäinen suomalainen lastentarha. Se oli ensin nimeltään Helsingin Fröbel-laitos, sittemmin Onnela, ja se sijaitsi Helsingin Lapinlahdessa.

Onnela, joka muuten toimii edelleen Helsingin Eirassa, oli yksityinen lastentarha, joka toimi pääasiassa paikallisen virvoitusjuomatehtailijan lahjoittamilla varoilla. Se oli tarkoitettu köyhimpien ja kurjimpien perheiden lapsille ja oli osa hyväntekeväisyystyötä, jota heidän olojensa helpottamiseksi tehtiin.

Lapset viettivät Onnelassa muutamia tunteja päivässä. He saivat siellä päivittäin annoksen ravintoa, suojaa ja huolenpitoa sekä pedagogista valoa.

Onnelassa oli suuri piha, jossa kasvoi hyötykasveja ja kuopi kanoja. Lastentarhan esikuvana toimi koti, sanoo Sillanpää, ja se koti oli maalaiskoti, sillä urbaania ympäristöä pidettiin jo itsessään vahingollisena lapsille.

Tarhassa lapset saivat rakentaa kehittävällä tavalla Fröbelin palikoista, opettajan valvonnassa tietysti. Sen lisäksi, aivan kuten Henriette Schrader-Breymann oli tarkoittanut, he tekivät myös oikeaa työtä.

Varhaisissa suomalaisissa lastentarhoissa opeteltiin sellaisia kodin työtehtäviä kuin silittäminen, pyykinpesu ja mankelointi – kaikki opettelivat, myös pojat. Siksi Lastentarhamuseon kokoelmissa on kymmenen sentin mittainen, kolmivuo­tiaan käteen sopiva silitysrauta, joka kuumennettiin lastentarhanopettajan opastuksella hellalla hehkuvaksi, sekä polvenkorkuinen kivimankeli, jonka puutelojen välissä lapset pyörittivät pesemänsä lakanat sileiksi.

Rothman oli löytänyt työparikseen tehtailijantytär Elisabeth Alanderin, joka myös pyrähti Berliinissä opissa. Yhdessä he perustivat Sörnäisten kansanlastentarhan vuonna 1890.

Sen jälkeen kansanlastentarhoja alkoikin putkahdella Helsingin työväenkaupunginosiin kuin sieniä sateella.

Päivähoidon tarve oli Helsingin köyhissä kaupunginosissa 1900-luvun alussa huutava, sillä äidit kävivät yleisesti töissä. On paradoksaalista, että tuolloin nyky­aikaisimmasta pedagogiikasta nauttivat nimenomaan köyhimpien kotien lapset.

Lastentarha-aate oli aluksi marginaalinen ilmiö, joka keskittyi kaupunkeihin. Samalla se oli myös suomalaisen naisliikkeen sivupolku: ensimmäisiä ammatillisia aloja, joilla suomalaisille naisille suotiin kouluttautuminen ja autonomisen uran luominen. Sillanpää mainitsee kiinnostavana tapauksena Porin, jossa paikallinen aktiivinen naisporukka syttyi fröbeliläisyydelle.

Rothman ja Alander alkoivat kouluttaa lastentarhanopettajia fröbeliläiseen menetelmään vuonna 1892. Vuonna 1908 Sörnäisiin valmistui tarkoitusta varten uusi talo, johon perustettiin myös lastentarha ja myöhemmin koululaisten päiväkoti.

Keltainen talo on mitä viehkeintä jugendia, ja kaupunkilaiset tuntevat sen hyvin. Jos vierailija pitää neuvoa paikalle, tarvitsee vain sanoa, että se on kivenheiton päässä metroasemasta ja sen seinässä lukee suurilla kirjaimilla Ebeneser.

Aina 1960-luvulle asti Suomessa annettiin lastentar­hanopettajankoulutusta ainoastaan tässä rakennuksessa. Siksi suomalaisen varhaiskasvatuksen eetos on pohjimmiltaan voimakkaasti fröbeliläinen.

Nyt keltaisessa talossa, entisen lastentarhan tiloissa, toimii Taina Sillanpään vetämä Lastentarhamuseo.

Suomalaisissa lastentarhoissa Fröbelin palikat ovat olleet ahkerasti käytössä aivan alusta asti. Aikanaan Saksasta tuotetut viralliset Fröbelin palikat ovat kuluneet sileiksi vielä suurten ikäluokkien hyppysissä. Aina 60-luvulle asti niistä myös rakennettiin Friedrich Fröbelin ohjeiden mukaisesti, lastentarhanopettajan valvonnassa.


Sittemmin palikoilla alettiin leikkiä vapaa­muotoisia leikkejä. Monen helsinkiläisen lastentarhan lelulaatikossa ajelehti vielä pitkälle 1980-luvulle asti yksittäisiä, kavereistaan eksyneitä Fröbelin palikoita.

Sitä ei ehkä uskoisi, mutta Fröbelin palikat kiehtovat lapsia edelleen, Sillanpää kertoo.

Palikoita on Lastentarhamuseossa iso vetolaatikollinen, ja niillä saa leikkiä vapaasti Ebeneserin avarassa salissa.

Palikoilla leikkiessään lapsi oppii ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä ja matemaattisia perustotuuksia mutta myös kauneutta vain sen itsensä tähden.

Lapsi käsittää, että kokonaisuus, myös pienten lasten vapaasti leikkivässä ryhmässä, on osiensa summa, ja sen lisäksi vielä jotain enemmän.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    6. 6

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    7. 7

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    10. 10

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää