Sunnuntai    |   Kolumni

Järkevä keskustelu korkeakoulujen maksullisuudesta on mahdotonta, koska Suomessa vallitsee luottamuspula

Keskustelu lukukausimaksuista tyssää aina alkuunsa, vaikka taloustieteilijät esittäisivät niiden puolesta kuinka fiksuja perusteluita, kirjoittaa kolumnissaan Oskari Onninen.



Vajaa kuukausi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkaisi muistion, joka jälleen kerran todisti, että kiittämättömyys on ekonomistin palkka.

Muistion viesti oli yksinkertainen.

Suomalaiseen yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen tarvitaan lisää rahaa, ja yksi tapa voisi olla se, että korkeakouluopiskelijoilta perittäisiin pari tuhatta euroa vuodessa lukukausimaksuina.

Kävi niin kuin aina käy, kun puhe on lukukausimaksuista. Järkevää keskustelua ei haluttu edes aloittaa.

Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi diplomaattisesti, että asia ei kuulu hallitusohjelmaan. Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni tyrmäsi niin ikään ajatuksen.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson keräsi Twitterissä tykkäykset toteamalla Etlan ehdotuksen eriarvoisuutta lisääväksi. Vihreiden Ville Niinistö kiiruhti kommentoimaan, etteivät lukukausimaksut kuulu tasa-arvoiseen koulutukseen.

Jostain kumman syystä edes perussuomalaiset eivät paheksuneet Anderssonin ja Niinistön punaviherpropagandaa, vaikka aihetta olisi kerrankin ollut.

Luetaanpa Etlan muistiota tarkemmin. Sen viesti on yhdessä lauseessa: sekä maksuttoman korkeakoulutuksen hyötyjä että maksulliseen liitettäviä pelkoja yliar­vioidaan.

Muistion mukaan ei pitäisi olla huolta siitä, että lukukausimaksut lisäisivät eriarvoisuutta tai vähentäisivät ”so­siaalista liikkuvuutta” eli luokkanousua, kunhan maksuja varten luotava lainajärjestelmä ”rakennetaan viisaasti”.

Etla pohjaa väitteensä kansainväliseen tutkimustietoon, eli todistustaakan soisi olevan maksuttoman korkeakoulutuksen puolustajilla.

Matalasti koulutetuista perheistä tulevien opiskelijoiden määrä nousi hieman Englannissa vuosina 2010–2015, kun lukukausimaksuja samaan aikaan korotettiin. Irlannissa lukukausimaksut poistettiin vuonna 1996, mutta matalamman koulutustason perheistä tulevien opiskelijoiden määrä ei kasvanut.

Etla korostaa, että maksujen pitää olla kohtuulliset. Eikä maksuja varten luotava lainajärjestelmä saisi ajaa ketään velkavankeuteen.

Esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa lukukausimaksujen takaisinmaksu alkaa vasta silloin, jos tulotaso nousee tarpeeksi. Britanniassa vuoden 2012 jälkeen aloittaneet opiskelijat alkavat maksaa lainaansa takaisin vasta 21 000 punnan eli 25 000 euron ylittävästä tulosta.

Kärjistettynä: Jos olet kansainvälisesti arvostettu paikannimistötutkija tai vähätuloinen taiteilija, et välttämättä maksa lainaasi takaisin. Jos olet lääkäri tai juristi, todennäköisesti maksat. Ihan reilua.

Näillä reunaehdoilla Etlan johtopäätös on, että jos julkinen raha on tiukalla – mikä toki on aina poliittinen päätös ja arvovalinta – sitä kannattaisi kohdistaa mieluummin korkeakouluja varhaisempaan koulutukseen. Silloin perhetaustakin painaa enemmän: matalasti koulutettujen vanhempien lapset jäävät muita useammin­ peruskoulun varaan, eikä heillä siksi ole asiaa korkeakouluihin.

Lukukausimaksuista taas voisivat hyötyä myös yliopistot: niiden autonomia kasvaisi ja opetus paranisi, koska opiskelijoilla olisi peruste vaatia enemmän.

Etlalla oli siis ihan järkevä ehdotus järkeväksi keskustelunaiheeksi, mutta se torpattiin, koska keskustelu olisi jouduttu käymään epämiellyttävästä aiheesta epämiellyttävillä totuuksilla.

Se on paljon oleellisempaa kuin juupas-eipästely lukukausimaksuista. Maaliskuun lopun episodi kun ei ollut yksittäistapaus.

Jokaisen pitäisi muistaa kemiantunneilta tuttu litmustesti: ne paperilaput, jotka dipataan kippoon ja joiden väri sitten kertoo, onko neste hapanta vai emäksistä.

Lukukausimaksut on yksi yhteiskunnallisen luottamuksen litmustesti. Paikallinen sopiminen toinen.

Jo reaktio Etlan muistioon viittaa siihen, että luottamus on selvästi happaman puolella.

Lukukausimaksujen tai paikallisen sopimisen fiksulla käyttöönotolla voisi löytää oikeudenmukaisia ja vieläpä valtiontaloutta parantavia ratkaisuja, mutta esteenä on luottamuksen puute. Ne, jotka haluavat toimia yhteiskunnan heikoimpien hyväksi, pelkäävät, että jo keskustelu lukukausimaksuista avaa Pandoran lippaan, josta löytyy hyvien vaihtoehtojen ohella niitä, jotka lyövät heikoimpia näpeille.

Siksi he tekevät parhaansa, ettei uudistusten lipasta koskaan avattaisi.

Eriarvoistamiskorttia älyllisesti rehellisempi argumentti olisikin todeta, ettei ole luottoa siihen, että uudistuksen lopputulos olisi muuta kuin sutta, sekundaa ja kyykytystä.

Ymmärtääkseen tätä tilannetta, jossa periaate päihittää perustelun, ei tarvitse kuunnella kuin hetki yhteiskunnallista keskustelua ja muistella sananlaskua metsästä ja huutamisesta. Äänessä ovat toimitusjohtajasedät, jotka jyrähtävät toisten saavan liikaa palkkaa tai kyseenalaistavat työntekijöidensä motivaation. Muita syntipukkeja ovat työttömät, opiskelijat, pakolaiset ja dosentit.

Taloustieteilijöitä käy melkeinpä sääliksi. Heidän suosituksiaan ja lukujaan ei kuunnella. Retoriikka jyrää taloustotuuden. Vaihtoehdoksi jää jupista kolumneissa Sixten Korkmanin tapaan, että vika on ”korvien välissä”, asenteessa ja rohkeuden puutteessa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Surkuhupaisa karhumatka toisensa perään – Näin Pohjois-Korea puhalsi Suomelta kymmenien miljoonien paperitehtaan

    3. 3

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    6. 6

      ”Lihaton vaihtoehto ei ole kasvavalle lapselle ravitsemuksellisesti riittävä” – Kerava uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat

    7. 7

      Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Huippuopettaja on nöyrä”, sanoo palkittu professori

    8. 8

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    9. 9

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    10. 10

      Pohjois-Korea uhkasi uudella vetypommilla, diktaattori haukkui Trumpin mielenvikaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    5. 5

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    8. 8

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää