Sunnuntai    |   Kolumni

Kirkkomme tunnetaan maailmalla nerokkaasta keksinnöstä – luterilainen, opettele olemaan ylpeä uskonnostasi

Millä luterilainen voisi leuhkia? No, esimerkiksi virsien veisaamisella! kirjoittaa toimittaja Anna-Stina Nykänen kolumnissaan.


Puhun itsekseni: ”Minä olen luterilainen. Oon evluti. Joo, siis mähän oon lutsku.”

Ihan vain kokeilin sanoa näin. Opettelen tuomaan esiin luterilaista identiteettiäni. Että miten sen sanoisi luontevasti.

Eihän kukaan Suomessa ole tottunut sanomaan, että on luterilainen. Niin kauan kuin lähes­tulkoon kaikki olivat, asiasta ei tarvinnut puhua. Tiedettiin, että luterilaisia on kahta tyyppiä: niitä, jotka ovat uskossa, ja niitä, jotka vain kuuluvat kirkkoon. Ajateltiin, että kumpaako lajia ihminen on, se on ihmisen oma asia, ei kuulu kellekään.

Uskonnosta ei puhuttu.

Nyt, kun vaihtoehtoja on enemmän, pitää opetella sanomaan, että on luterilainen. Pitää myös osata kertoa, mitä se on.

Entä jos reformaation 500-vuotisjuhlien kunniaksi yrittäisi löytää luterilaisuudesta jotain hyvää? Ei olisikaan vaatimaton. Ylpeilisi. Rupeaisi railakkaasti oikein keulimaan!

Millä lutsku leuhkisi?

Olen miettinyt vaihtoehtoja ja tehnyt valintani. Esitän sen nyt tässä. Tadaa. Olen ylpeä virsien veisaamisesta.

Yhdessä asiassa Martti Luther oli nimittäin aivan nero. Hän keksi luterilaisille loistavan strategian. Se toimii vieläkin. Yhteislaulu, sen parempaa ei ole. Ja virsien veisuu, sehän on vielä enemmän.

Luterilaiset kirkot tunnetaan maailmalla vahvan virsilaulun vaalimisesta. Näin sanovat tietokirjat. Tätä 500 vuotta sitten alkanutta liikettä on kutsuttu laulavaksi reformaatioksi.

Sehän on tosi hieno asia! Miksei minulle ole opetettu tätä jo koulussa? Tämähän pitäisi jokaisen suomalaisen tietää.

Olennainen pointti on siis se, että katolisessa kirkossa ei keskiajalla tavallinen seurakuntalainen laulanut. Messussa kuoro lauloi moniäänisesti ja latinaksi. Kaunista oli ja taiteellista, mutta ei siitä kukaan mitään ymmärtänyt.

Luther lähti uudistajana siitä, että koko kirkko­kansa lauloi, jokainen lahjaton mölisijäkin vedettiin mukaan. Sanat olivat kansan kieltä, jota jokainen ymmärsi. Näin meni luku­taidottomallekin oppi perille.

Sehän oli valtava suksee.

Joillakin katolisilla paikka­kunnilla kiellettiin 1500-luvulla Lutherin virsien laulaminen, kun opit levisivät liian tehokkaasti. Virsi vei viestiä kavereille kuin some nykyään. Joku jesuiitta­munkki on sanonut, että Luther vei virsillään katolisesta kirkosta enemmän väkeä kuin saarnoillaan tai kirjoituksillaan.

Ne biisit ovat kestohittejä.

Virsiä, ja nyt tarkoitan yhteislauluun tarkoitettuja hengellisiä lauluja, piti alkuun oikein urakalla laatia.

Luther käytti pokkana covereita, laina­kappaleita. Hän otti tunnettuja kipaleita, rakkaus­lauluja ja kansan­lauluja, ja pani niihin uudet sanat, riimitteli sinne Jeesusta, armoa, uskonoppeja. Helppo laulaa, kun melodiat osattiin jo valmiiksi.

Luther oli kyllä huikea hittimaakari itsekin. Esimerkiksi Enkeli taivaan ja Jumala ompi linnamme ovat hänen tunnetuinta tuotantoaan. Siis sekä hänen sanoittamiaan että säveltämiään. Miettikääpä sitä. Että jos Juice Leskisen suosittu yhteislaulu Viidestoista yö osataan vielä 500 vuoden päästä. Luther teki sen.

Luther tiedosti, mihin kaikkeen virsiä voi käyttää. Hän tietysti rakasti musiikkia ja piti sitä Luojan lahjana. Mutta. Historioitsijat sanovat, että hän myös tajusi virsilaulun edut toisaalta opin juurruttajana ja toisaalta ihmisen hengellisenä kokemuksena. Ulospäin veisuu oli sananjulistusta, sisäisesti se toimi kuin rukouksena.

Maallistunut nykylutsku voi mutkat suoristaen elvistellä, että virsi­laulustahan on hyötynyt sekä yhteisö että yksilö:

Yhteislaulu oli selvä vetovoimatekijä ja erottautumisen keino. Laulava reformaatio on hyvä brändi.

Virsien kautta levitettiin propagandaa ja julistettiin.

Demokraattinen osallistuminen veisaamalla loi yhteisöllisyyttä ja sitoutti seurakuntalaisia.

Yksilölle yhdessä veisaaminen on taatusti ollut jo silloin elämys, pyhyyden kokemus, ruumiillinen virtaus, joka yksinkertaisesti tuntui hyvältä. Ehkä se suorastaan koukutti.

Arjessa, kun elämä koetteli ja maailma pelotti, virret olivat helppo tapa rukoilla ja purkaa tunteita.

Historian saatossa kaikkea tätä on käytetty.

Aika monihan sen tietää, että Lutherin Jumala ompi linnamme laulettiin rautatie­asemalla J. K. Paasikiven lähtiessä Moskovaan neuvottelemaan talvisodan alla 1939. Väki puhkesi spontaanisti laulamaan – virttä.

Samaa virttä veisattiin jo kolmikymmen­vuotisen sodan aikaan 1600-luvulla, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf valmistautui vaativaan taisteluun.

Silti leuhkana lutskuna nostaisin historiallisista merkkiteoksista esiin virren Siunaa ja varjele meitä, jonka syntyyn mediallakin on vaikutusta.

Virsi tunnetaan myös nimellä Suomalainen rukous. Se on Uuno Kailaan runo, jonka Taneli Kuusisto sävelsi vuonna 1939 Yleisradion pyynnöstä. Sen kantaesitys oli radiossa.

Tunnetuksi tuo virsi tuli Messuhallissa pidetyssä suurjuhlassa, jossa sen esittivät Helsingin kirkko­kuorot yhdessä. Viisi päivää myöhemmin alkoi talvisota.

Sen on täytynyt kuulostaa mahtavalta: monta kuoroa yhdessä. Sellaiset esiintymiset ovat nykyäänkin suosittuja. Sodan alla suurkuoroa johti virren säveltänyt Taneli Kuusisto, viulistiveljesten Pekka ja Jaakko Kuusiston isoisä.

Mutta on tässä virressä vielä muutakin kiinnostavaa.

Uuno Kailas oli kirjoittanut Suomalaisen rukouksen runoksi vuonna 1930 Kansallis­teatterissa pidettyyn juhlaan. Kailaan hyvä ystävä Eino Salmelainen on kertonut muistelmissaan hetkestä, jolloin hän ensi kertaa luki runon luonnoksen. Hän sanoi Kailaalle, että vielä joskus tuota rukousta luettaisiin kirkossakin. Luuletko, oli Kailas sanonut hiljaa, ja kyynel oli vierinyt hänen poskelleen.

Uuno Kailas oli homo, joka joutui tukahduttamaan seksuaalisuutensa ja joutui mielisairaalaan. Kailaan suhde kirkkoon ja uskontoon oli äärimmäisen kunnioittava. Se, että kirkko hyväksyisi edes hänen rukouksensa, tuntui siihen aikaan rohkealta toiveelta.

Siunaa ja varjele meitä. Isänmaallinen sateenkaari­virsi.

Maallistuneissakin luterilaisissa maissa rakastetaan yhteislaulua. Ruotsissa on kesäiset viisulaulannat, Virossa oli laulava vallankumous. Voisiko se liittyä virrenveisuuperinteeseen?

Suomessa kirkot täyttyvät joka vuosi, kun Kauneimmat joululaulut alkavat. Viime vuonna niissä saatiin kerättyä kolehteina yli miljoona euroa kehitysmaiden lasten hyväksi.

Ajatelkaa Hoosiannaa. Jo tuo virsi yksin vetää aina kirkot täyteen väkeä. Ihme hitti.

Kaikki haluavat päästä laulamaan sitä nimenomaan yhdessä ja nimenomaan kirkossa. Ei se yksin kotona tunnu miltään. Eikä kukaan halua kuunnella, kun joku taituri vetää sen yksinlauluna. Ei, ei, Hoosianna pitää kokea yhdessä.

Täytyy myöntää, että Hoosiannassa sanat eivät kyllä ehkä ole se juttu, tunne on tärkeämpi. Samaa monet sanovat Suvivirrestä, joka olikin alun perin maallinen laulu. Siksi näitä laulavat nekin, jotka pitävät itseään pakanoina.

Leuhkana lutskuna totean kuitenkin, että virsien sanoituksista löytyy kyllä loistava valinta joka aikaan ja paikkaan.

Nyt kun Yhdysvaltojen presidenttinä on Donald Trump, huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on linnassa ja Suomessa oli hiljattain kuntavaalit, virsivalintani on tietysti numero 484: Totuuden henki, johda sinä meitä. Ihan ajassa.

Se virsi ei kyllä ole minun erityinen suosikkini. Se on jotenkin niin yksinkertainen. Mutta: totuus usein on.

Hullua ajatella, mutta oikeasti kaikki Suomessa kasvaneet aikuiset osaavat virsiä. Halusivat tai eivät. Niitä on ollut pakko opetella koulussa.

On virsiä myös kuultu paljon. Radiosta ja kotonakin. Vaikka virret ovat yhteislauluja, niitä on laulettu myös yksin kotona. Tai hyräilty. Kuinka moni äiti tai mummo onkaan tiskatessaan tai siivotessaan tehnyt niin.

Tavallaan virret ovat muistojen kautta sukupolvien yhteislauluja. Laulut tarttuvat mieleen. Muistanhan minä toki lapsuudestani myös mainos­lauluja ja Frederikin biisejä. Mutta virsillä on isompi merkitys.

Luulen, että virsien sointi, poljento ja sävy on vuosisatojen myötä meillä verissä. Kulttuuri kulkee ehkä perimässä. Koko kroppa resonoi virsiin ihan toisella tavalla kuin vaikkapa intialaiseen musiikkiin.

Viime aikoina olen havahtunut siihen, että tietyissä tilanteissa päässäni alkaa soida tietty virsi. Kun kuulen, että jollekulle läheiselle on tapahtunut jotain kamalaa, se tulee automaattisesti: Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on...

Ei silloin tule mieleen Tsingis Khan.

Tuo virsi tulee hätiin niinä hetkinä, joissa olen järkytyksestä ällikällä lyöty, sanaton, neuvoton ja kävelen ympyrää. Se on sellainen pitkärytminen, kuulas ja rauhoittava. Jos laulan ääneen, on helpompi hengittää. Ei iske paniikki.

No, leuhkana lutskuna selvitin, liittyisikö tähän minunkin virteeni jotain ylevää tai jännää. Hmm. Jostain syystä se lauletaan joka vuosi Lontoon Wembleyllä ennen jalkapallon Englannin cupin loppuottelun alkua.

Onhan sekin meriitti.

 

Lähteet: Anna-Kaisa Inkala & Jyri Komulainen (toim.): Armon horisontit – huomisen luterilaisuus (2016), Meri Heinonen & Marika Räsänen (toim.): Pohjoinen reformaatio (2016), Jari Jolkkonen & Jaakko Heinimäki: Luterilaisuuden ABC (2008), Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret (2008), virsikirja.fi.

Kirjoitus on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 2/2017, jonka teemana on usko ja uskonto. Lisää Teema-lehdestä osoitteessa HS.fi/teema.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    3. 3

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    6. 6

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    8. 8

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    9. 9

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    10. 10

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    6. 6

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää