Valikko
Sunnuntai

Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

Länsi-Afrikan Beninissä on uusi tutkimuskeskus. Sinne etsitään nyt satoja suomalaisia koehenkilöitä ainutlaatuiseen rokotetutkimukseen. Rantahotelleissa saa lomailla vapaasti, mutta jos ripuli iskee, tavaraa on saatava nopeasti purkkiin.

Professori Anu Kantele seisoi hylätyn siirtomaatalon terassilla Länsi-Afrikan Beninissä ja mittasi ovenkarmia. Kookospalmut ja akaasiapuut suhisivat Guineanlahdelta puhaltavassa tuulessa. Meri siinsi hiekkarannan takaa.

Ovesta ei mahtuisi sisään pakastin. Tuskin laminaarikaappikaan, Kantele tuskaili.

Oli maaliskuu vuonna 2016, ja Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori oli Grand-Popon kalastajakylässä etsimässä rakennusta, johon voisi perustaa laboratorion. Kanteleen kanssa työmatkalla oli mikrobiologi ja rokoteyhtiön edustajia.

Tunnelmointiin rannalla ei ollut aikaa. Jo vuoden kuluttua, kesällä 2017, laboratorion tulisi käsitellä itse asiaa: suomalaismatkaajien kakkaa.

Professori Kantele oli ottamassa vetovuoron hyvin poikkeuksellisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa, joka voisi pelastaa jopa miljoonien lasten hengen.

Tutkimusta varten Kantele työryhmineen rakennutti Grand-Popoon lopulta kokonaan uuden tutkimuskeskuksen laboratorioineen.

Ja nyt heidän olisi saatava sinne tutkittavia. Kalastajakylän kahteen rantahotelliin tarvitaan vuoden aikana 800 täysi-ikäistä suomalaista kahden viikon lomalle.

Toden totta: tutkimusryhmä aikoo viedä Suomesta Beniniin satoja ihmisiä lomailemaan, jotta uudenlaisen ripulirokotteen tehoa ja vaikutuksia saadaan tutkittua.

Lähtijöistä 400:lle juotetaan rokote ja lopuille lumerokote. Sitä, kumman tulee juoneeksi, ei tutkittava itse tiedä.

Kerralla matkalle lähetetään 30 ihmistä. Tutkittavat saavat viettää kalastaja­kylässä ja palmurannalla aikaa aivan kuten itse tahtovat. Tarjolla on kulttuuri­ohjelmaa. Siksi noin puolet matkasta – lentojen verran – on maksettava itse.

Tutkimuksen järjestäjät maksavat toisen puolen, mutta sitä vastaan matkaajien tulee sitoutua koekaniineiksi: ottaa rokote ja antaa ulostenäytteet ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen.


Jos ripuli iskee, kuten se noin puolelle suojautumattomista lomailijoista tropiikissa iskee, tuotosta on saatava pian purkkiin. Tutkijoiden moottoripyörälähetti käy viipymättä hakemassa purkitetun tavaran tutkimuksen tarpeisiin.

Kyseessä on Helsingin yliopiston sekä Göteborgin yliopiston ja amerikkalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tekemä rokotetutkimus. Sitä rahoittavat ruotsalainen rokoteyhtiö Scandinavian Biopharma ja terveysjärjestö Path, jota tukee Bill ja Melinda Gatesin säätiö.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, lääkärikeskus Aavan matkailuklinikka ja eräs suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus ovat mukana: niissä tutkimuksen osallistujat käyvät tutkimuskäynneillä.

Suomesta ollaan siis vaikuttavalla joukolla mukana maailmanterveyden yhteisponnistuksessa.

Ensimmäisten vapaaehtoisten tulisi olla Beninissä heinäkuun toisena päivänä. Lääkelaitos Fimean lupa tutkimukselle tuli toukokuun alussa, ja tutkittavien rekrytointi on alkamassa.

Professori Kanteleella on kiire kertoa, miksi kakkareissu kannattaa. Ja miksi palmurannalle tarvitaan juuri suomalaisia.

Alle viisivuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy maailmassa on keuhkokuume ja toiseksi yleisin syy on ripuli. Maailman terveysjärjestön WHO:n yrityksistä huolimatta ripulibakteereja vastaan ei ole onnistuttu kehittämään toimivaa rokotetta.

Kehittyvissä maissa alle kolmevuotiaat saavat ripulin keskimäärin kolmesti vuodessa. Sairastuneita lapsia on vuosittain lähes kaksi miljardia.

Ripuloivat vauvat ja taaperot kuivuvat. Heidän kehityksensä hidastuu, ja muista taudeista tulee kohtalokkaita. Antibiootteja määrätään paljon ja myös turhaan, ja ne tekevät bakteereista yhä sitkeämpiä. Viime vuonna ripulin seurauksena kuoli 525 000 lasta.


Rotaviruksen aiheuttamaa ripulia vastaan on olemassa rokote, joka onkin monen maan rokoteohjelmassa. Merkittävä osa kehittyvien maiden ripuleista on kuitenkin bakteerien aiheuttamia.

”Niitä vastaan ei ole helppoa kehittää rokotteita”, Kantele sanoo.

Suolistoon pitäisi saada hallitusti bakteereja, joista kehittyisi vastustuskyky. Ongelmana on, että ihmisen elimistö tekee luonnostaan kaikkensa estääkseen vieraiden bakteerien asettumisen suolistoon.

Tutkijaryhmä Göteborgin yliopistossa on päässyt pitkälle. Se kehitti lupaavan rokotteen enterotoksigeenista E. coli -bakteeria vastaan. Bakteeria kutsutaan lyhenteellä etec. Se on yleinen ripulin aiheuttaja paitsi riskialueilla asuvilla lapsilla myös niillä vierailevilla matkailijoilla.

Ruotsalainen rokoteyhtiö Scandinavian Biopharma alkoi jo vuosia sitten testata Göteborgissa kehitettyä etec-rokotetta. Tutkimusannoksen eli satsin kuolleita etec-bakteereja sai aluksi joukko aikuisia Ruotsissa. He sietivät sen hyvin. Varsinaisen rokotteen ja lumerokotteen saaneet raportoivat yhtäläisistä sivuvaikutuksista. Sitten rokote annettiin nesteen mukana 450 imeväisikäiselle Bangladeshissa. Siedettävyydessä ei ilmennyt merkittäviä ongelmia. Tuloksia rokotteen tehosta ollaan vasta analysoimassa.

Kaksi vuotta sitten Scandinavian Biopharman edustajat ottivat yhteyttä Helsinkiin. He pyysivät Helsingin yliopistoa ja Anu Kanteletta vastaamaan tutkimuksen seuraavasta vaiheesta. Kantele on vieraileva professori Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa ja lääkärikeskus Aavan matkailuklinikan johtaja. Hän on ollut tutkijana maailman johtavassa limakalvoimmunologian laboratoriossa Alabamassa.

Maineikkaan professorin lisäksi ruotsalaiset halusivat mukaan tavallisia suomalaisia. Rokotetta piti nyt tutkia aikuisilla, joilla on riski saada matkaripuli – siis vatsatauti, joka yleensä menee itsestään ohi.


Matkailijoiden ripuli voi kuulostaa sivuseikalta globaalissa ja kuolemanvakavassa terveysongelmassa, mutta sen avulla voitaisiin päästä lähemmäs tärkeintä kohderyhmää.

Noin 1,8 miljardia ihmistä elää yhä ilman kunnollista vessaa.

Puutteellisissa oloissa ulostebakteerit pääsevät leviämään. Trooppisten maiden lämmössä niillä on erityisen otolliset olosuhteet.

Puhdas vesi, saippua ja toimivat wc:t olisivat ratkaisu, mutta niin kauan kuin niitä ei saada kaikille, ripulirokote on tarpeen.

Rokote tarvitaan juuri lapsille. Riski­alueilla elävien aikuisten elimistö on ehtinyt kehittää vastustuskyvyn monia ripulibakteereita vastaan, mutta pienellä lapsella tätä suojaa ei vielä ole.

Länsimaiset turistit taas ovat korkean hygienian kotimaissaan eläneet niin kaukana ripulibakteereista, että he ovat todennäköisesti vielä aikuisinakin yhtä suojattomia niitä vastaan kuin kehittyvien maiden alle viisivuotiaat. Siksi matkaripuli on niin tavallinen.

Noin puolet matalamman hygieniatason ympäristöön tai tropiikin lämpöön matkaavista saa matkaripulin, varoi sitä tai ei.

Hyväkuntoisille lomailijoille ripuli ei tietenkään ole hengenvaarallinen. Toisin on köyhyydessä elävien vauvojen laita. Heistä kaikille ei saada lääkkeeksi edes sokeri-suolaliuosta.


”Itselleni tutkimuksen stimulantti on sen globaali merkitys”, Anu Kantele sanoo. ”Tätä pidetään alan perustavanlaatuisena tutkimuksena.”

Tutkijat keräävät näytteistä tietoa rokotteen tehosta samoin kuin antibiooteille vastustuskykyisistä ulostebakteereista, suolimikrobiston muutoksista sekä immuunipuolustuksesta ja siihen osallistuvista geeneistä.

Ruotsalaisia rokotetutkimukseen ei enää kelpuutettu, ja siihen on hyvä syy. Kantele selittää, että Ruotsissa erästä kolerabakteerirokotetta on markkinoitu niin, että väki on käyttänyt sitä yleisenä ripulirokotteena. Monet ruotsalaiset ovat saaneet sen, ja siitä voisi tulla tätä tutkimusta haittaavaa ristisuojaa.

Suomessa vastaavaa kolerarokotetta on annettu hyvin harvoille. Suomalaisten suolisto olisi siis kelpo tutkimusalusta.

Ruotsalainen rokoteyhtiö tuli neuvonpitoon Helsinkiin. Firman johtaja ehdotti Kanteleelle, että vapaaehtoisiksi kutsuttaisiin suomalaisia, joilla oli aikomus matkustaa jonnekin trooppiselle alueelle, toiseen bakteeriympäristöön. Matkaajia pyydettäisiin sitten lähettämään ulostenäyte kuriiripostissa Pohjolaan.

Kantele sanoi, ettei tällainen toimisi. Näytteitä jäisi lähettämättä. Tai sitten kakat olisivat matkalla niin pitkään, ettei niistä saisi luotettavia tuloksia.

Kantele ehdotti ruotsalaisille, että näytteiden lennättämisen sijaan pitäisi perustaa laboratorio jonnekin tropiikkiin.

Mutta minne? Ja miten tällaiseen laboratorioon saataisiin 800 suomalaista matkaajaa?

Samassa Anu Kantele muisti vanhan potilaansa matkailuklinikalta.

Kirjailija Juha Vakkuri oli perustanut Länsi-Afrikan Beniniin kulttuurikeskus Villa Karon, jossa oli vieraillut Suomesta isojakin ryhmiä, muun muassa sinfoniaorkesteri ja opiskelijoita.

Eräs Kanteleen väitöskirjaohjattavista oli jopa tehnyt Villa Karossa käyneillä ripulitutkimusta, ja siitä Kantele tiesi, että bakteerivalikoima Beninissä olisi juuri tälle tutkimukselle otollinen.

Juha Vakkuri vastasi puhelimeen ja kuunteli hiljaa Anu Kanteleen pitkän alustuksen ja sitä seuranneen ehdotuksen. Sitten hän vastasi ykskantaan: ”I’m in.” Hän ja Villa Karo olisivat mukana.

”Tajusin samalla tietysti, että kyseessä tulisi olemaan valtavan monimutkainen hanke”, Vakkuri sanoo nyt. ”Mutta ei se vähentänyt intoamme. Meille annettiin ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä jotain konkreettista kehitysmaiden terveystilanteen kohentamiseksi. Se oli asia, jota me ilman muuta halusimme tukea.”

Juha Vakkuri istuu Kanteleen vastaanottohuoneessa Auroran sairaalassa Helsingissä. Hän on lähdössä seuraavana päivänä Villa Karoon tutkimuskeskuksen avajaisiin.

Kun Anu Kantele oli saanut ruotsalaiset vakuutettua, että sopiva paikka tutkimukselle voisi olla Beninin Grand-Popossa, tutkimusryhmä matkusti paikalle. Siellä he totesivat, ettei kalastajakylän vanhoihin rakennuksiin oikein saisi modernia laboratoriota.

Aloitettiin tutkimuskeskuksen suunnittelu. Kirjailija Vakkuri hahmotteli rakennuksesta kuusikulmion muotoisen, ja paikallinen arkkitehti piirsi sen. Tutkimusryhmä hyväksyi suunnitelmat, ja ruotsalainen rokoteyhtiö rahoitti. Rakennus nousi Villa Karon tontille kolmessa kuukaudessa.

”Villa Karolle hanke merkitsee toiminnan laajentumista lääketieteeseen eli uudelle sektorille”, Vakkuri sanoo.

Tutkimuskeskuksen on tarkoitus jatkaa rokotetutkimuksen jälkeenkin, ja Anu Kantele on lupautunut sen tieteelliseksi johtajaksi.

Villa Karo on toiminut Grand-Popon kylässä 17 vuotta. Juha Vakkuri perusti sen aikoinaan matkusteltuaan alueella. Hylätystä sairaalasta kunnostettiin Suomen ulkoministeriön, opetusministeriön ja Vakkurin perustaman kannatusyhdistyksen tuella suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus, jossa suomalaistaiteilijat voivat työskennellä residenssissä ja paikalliset ihmiset järjestää tapahtumia.


Grand-Popo on yksi monista rantakylistä 300 neliökilometrin alueella, jolla asuu noin 60 000 ihmistä.

Villa Karon taiteilijoiden lisäksi Grand-Popossa käy omatoimimatkaajia. Rannalla on pieniä hotelleja, joissa on kaikki länsimaiset mukavuudet. Tänä vuonna hotelleista kahden pitäisi täyttyä rokotetutkimukseen osallistuvista suomalaismatkaajista.

Suomalaisten perustama kulttuurikeskus on joskus saanut kritiikkiä siitä, että se tuo kalastajakylään länsimaisia ihmisiä nauttimaan oloista, jollaisia valtaosa paikallisista ei koskaan tavoita. On suihkut, vessat, ilmastointi, mahdollisuus juoda pullovettä ja tuontiviiniä ja käydä naapurikylässä länsimaisella lääkärillä.

WHO:n vuoden 2014 tilastojen mukaan Beninin väestöstä vain 14 prosenttia asuu alueella, jossa on kehittynyt vesi- ja viemäriverkosto. 24 prosenttia beniniläisistä asuu yhä paikassa, jossa on vaikeuksia saada puhdasta juomavettä.

Mutta rokotetutkimuksen perimmäinen tavoite onkin edistää lasten terveyttä juuri Beninin kaltaisissa maissa.

Rokotetyöryhmä on miettinyt, miten paikalliset saataisiin ymmärtämään, että suureellisen oloinen tutkimus on juuri heille hyödyksi.

Villa Karossa pidettiin ensin kylä­kokous. Tavallisten kyläläisten lisäksi suunnitelmia tuli kuuntelemaan kunnallispoliitikkoja, opettajia, poliiseja ja eri järjestöjen edustajia, Vakkuri luettelee.

”Koska paras ja luotetuin tiedotusväline kylässä on huhu, jotkut kyläläiset olivat tietävinään, että rakennuksesta tulee valkoisille tarkoitettu sairaala. Siksikin oli hyvä antaa mahdollisimman täsmällistä tietoa kaikille.”

Myöhemmin tutkimuskeskuksen avajaisiin saapui Beninin ulkoministeri Aurélien Agbénonci, joka on kotoisin Grand-Poposta. Hän puhui kylän väelle omalla kielellään pitkään ja korosti hankkeen merkitystä koko Beninille.

Ja lopulta vastaanotto olikin innostunut.

Matkaajat tietävät kylälle tietenkin myös rahaa, Vakkuri sanoo. He piristävät ravintoloiden ja majoituspaikkojen toimintaa. Heille voi myydä matkamuistoja, taidetta, retkiä ja opaspalveluita.

Professori Anu Kantele on kutsunut tutkimukseen mukaan myös sosiologeja Turun yliopistosta ja Helsingin yliopistosta.

”Miten paikallisten maailma, tutkijoiden maailma ja matkailijoiden maailma kohtaavat. Se on sosiologisesti mielenkiintoinen asetelma”, Kantele sanoo.

”On tärkeää, että mietimme ja kannamme vastuuta siitä, miten tutkimus vaikuttaa paikalliseen yhteisöön. On selvää, että se vaikuttaa.”

Kulttuurikeskus Villa Karo on koko toiminta-aikansa tukenut paikallisia kouluja ja terveydenhuoltoa. Rokotetutkimuksen tekijät ovat jo lahjoittaneet kylän köyhään terveyskeskukseen EKG-laitteen ja mikroskooppeja.

Ei ole kuitenkaan sanottu, että kaikki riskialueella asuvat kokisivat tarvitsevansa ripulirokotetta tai ylipäätään länsimaista terveydenhuoltoa.

Benin on voodoo-uskonnon syntysija. Ikivanha monijumalainen uskonto – paikallisittain vodun – on yhä voimissaan, ja se on elämänkatsomuksen lisäksi tapa huolehtia itsestä ja muista. Ihmisen kohtalosta määrää henkimaailma, jota palvellaan monin tavoin. Perinnelääketiedettä harjoittavat vodun-papit.

”Vodun vaikuttaa kaikkeen”, sanoo Vakkuri. ”Noin 30 prosenttia beniniläisistä on kristittyjä ja 15–20 prosenttia muslimeja, mutta sanotaan, että yöllä kaikki harjoittavat vodunia.”

”Luonnonlääketiedettä harjoittavilla perinneparantajilla on myös hyvin toimivia rohtoja”, Vakkuri sanoo.

Beninin pääkaupungissa Porto-Novossa on toki yksi Afrikan maineikkaimmista lääketieteellisistä tiedekunnista. Vaikka maa on Saharan eteläpuolistenkin maiden vertailussa keskimääräistä köyhempi ja kehittymättömämpi, sen demokratiakehitys on vakaata ja koulunkäynti lisääntynyt selvästi.

Kantele uskoo, että ihmisillä on halu hoitaa itseään myös länsimaisin menetelmin, kun siihen on mahdollisuus.

Eikä hän usko, että länsimaissa päätään nostava rokotevastaisuuskaan olisi tässä tutkimuksessa ongelma.

”Joku on pistettäviä rokotteita vastaan, mutta harvemmin ihmiset vastustavat suun kautta otettavia. Me syömme muutenkin bakteereja pitkin päivää.”

Jo kuuden viikon kuluttua Anu Kanteleen pitäisi olla Villa Karon laboratoriossa käsittelemässä ensimmäisiä näytteitä. Kansainvälinen rokotetutkimus etenisi silloin aikataulussaan – nyt kun Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeakin on vihdoin näyttänyt sille vihreää valoa.

Suomalaisten olisi siis aika innostua Afrikan-matkasta – tai maailmanparannuksesta.

Rahat noin 1 500 euron lentoihin on kaivettava omasta pussista. Matkatoimisto on jo valjastettu myymään lentoja. Vakuutuksetkin on oltava omasta takaa. Lääkeyhtiö vastaa kuljetuksista, majoituksesta Beninissä ja tutkittavien malarian­estolääkityksestä.

Kanteleen mielestä lähtökohta olisi ollut kyseenalainen, jos tutkittavat olisi lähetetty Beniniin täysin ilmaiselle lomalle.

”Uskon ja toivon, että Beniniin lähtee ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita paikallisesta kulttuurista ja kunnioittavat sitä”, hän sanoo. ”Tarjolla ei ole luksusloma, vaan African experience.

Ympäristö on toki ”paratiisillinen”, kirjailija Vakkuri lisää. Hiekkaranta on kymmenien kilometrien mittainen. Se on pysynyt massaturismilta koskemattomissa.

”Siellä voi korjata ainakin osan niistä väärinkäsityksistä, joita meillä suomalaisilla on Afrikan suhteen”, Vakkuri sanoo.

Noin puolet tropiikissa matkustavista saa matkaripulin.

Varotoimia sitä vastaan jaksetaan yleensä pitää yllä vain pari ensimmäistä päivää. Kantele kertoo tutkimusten näyttäneen tämän. Probiootteja taas syödään ripulin ehkäisemiseksi paljon mutta turhaan: niiden tehosta ei ole tutkimusnäyttöä.

”Joillain on luonnostaan parempi vastustuskyky, joillain on suojaa aiemmin sairastetuista ripuleista.”

Juha Vakkurille ja Anu Kanteleelle tauti on tuttu. Kantele oli vatsataudin kourissa ensimmäisellä matkallaan kalastajakylään. Hän selvisi siitä yhdessä yössä.

”Otin suolen toimintaa hidastavaa lääkettä ja huolehdin nestetasapainosta. Aamulla lähdin jo retkelle tutustumaan veden päälle rakennettuun kylään.”

Afrikassa ripuliriski on pienempi kuin esimerkiksi Intian niemimaalla. Tauti on yhdeksässä tapauksessa kymmenestä varsin lievä.

Tutkijat toivovat, että näillä Beninin-matkoilla ripulilta säästyvien osuus olisi erityisen suuri. Se lupaisi helpotusta koko maailmalle.

Tutkimusmatkalle Beniniin voi hakea osoitteessa tutkimusmatka.com. Sivuilta saa myös lisätietoa matkasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rokotteet
  • ripuli
  • turistiripuli
  • Afrikka
  • Benin
  • Loma
  • Tuija Pallaste

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Avanne toi Sauli Suomiselle viisi tuntia lisää vuorokauteen – ”Haaveilen edelleen normaalista ja kivuttomasta elämästä”

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    6. 6

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Vanhemmat käyttävät lapsiinsa entistä enemmän aikaa

    7. 7

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajia uuvuttavat paheneva kiire ja entistä sairaammat asiakkaat

    8. 8

      DN: Venäläisen ja ruotsalaisen sotilaskoneen kohtaaminen Itämerellä oli niin vaarallinen, että ruotsalaiskone joutui palaamaan kotiin

    9. 9

      Yhä useampi sanoo ”mä” ja ”alkaa tekeen” – Tarkoittaako kieltä hiova kaupungistuminen, että kaikki puhuvat kohta samaa murretta?

    10. 10

      Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    5. 5

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    6. 6

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    9. 9

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    10. 10

      Egyptiläinen ravintola tuhoutui tulipalossa Helsingin Käpylässä – omistaja kuuli tulipalosta naapurilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    11. Näytä lisää