Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Yhteiskunta toimii aamuvirkkujen ehdoilla – tutkijat pitävät yökukkujien kohtelua syrjintänä ja jopa kidutuksena

Monen iltavirkun tehokkaimmat tunnit jäävät hyödyntämättä, koska osa yhteiskunnasta toimii yhä kuin sähkövaloa ei olisi keksittykään, kirjoittaa kolumnissaan Anni Pasanen.

Uuden­vuoden
aattona 1879 utelias väkijoukko tungeksi labora­toriossa piskui­sessa Menlo Parkin kylässä Yhdysvalloissa. Thomas Edison esitteli tuoretta keksintöään, hehkulamppua, haltioituneelle yleisölle. Hän hurmasi vierailijat räpsyttelemällä sipulin muotoisia lamppuja sytyksiin ja sammuksiin ja selitti kärsivällisesti, kuinka ne toimisivat jopa veteen upotettuina.

Sähkövalon yleistyminen vauhditti meneillään ollutta nukkumistapojen muutosta. Ennen keinovaloa ihmiset viettivät suuren osan vuorokaudesta pimeässä. Yö jakautui kahteen suunnilleen samanmittaiseen unijaksoon, joiden väliin sijoittui parin kolmen tunnin mittainen valveaika. Se vietettiin usein vuoteessa esimerkiksi mietiskellen tai petitoverin kanssa keskustellen.

Kun luonnonvalon puute ei enää sanellut ajankäyttöä, vuoteessa ei tarvinnut lojua ylimääräisiä tunteja. Siirryttiin yhtenäiseen, noin kahdeksan tunnin yöuneen.

Suurempiakin muutoksia tuli. Koska ihminen saattoi luoda oman valo-pimeysrytminsä, vuorokausirytmien kirjo laveni. Sittemmin esimerkiksi älylaitteet ja ilmapiirin vapautuminen ovat jatkaneet muutosta pidemmälle.

Ja nyt ollaan ristiriidassa. Ihmisten nukkumaanmenoaika on siirtynyt yhä myöhemmäksi, mutta monissa yhteiskunnan keskeisissä toiminnoissa se ei näy mitenkään.

Olen ehdottomasti yöihminen. Vireyspiikkini osuu iltakahdeksan tienoille, joten jos saan itse valita, käytän illan tehokkaimmat tunnit työntekoon. Luontevin nukkumaanmenoaikani on aamukolmen ja -viiden välillä. Käyn toisinaan juoksulenkillä aikaan, jolloin lähibaarit sulkeutuvat.

Viime talvena työskentelin kotona. Silloin oli parin viikon jakso, jolloin nukkumaanmeno venyi jopa aamukymmeneen tai -yhteentoista. Ennen petiin kömpimistä selasin aamun lehteä ja kuuntelin radiosta, kun aamujuontajat lopettelivat lähetystään.

Heräsin kuudelta illalla. Se tosin jäi väliaikaiseksi oikuksi, jonka korjaaminen vaati herätyskellon ja hermoja.

Myöhään nukkumisessa ei yleensä ole kyse elämänhallinnan puutteesta tai vetelyydestä. Esimerkiksi omaa rytmiäni ei selitä se, että näkisin yössä jotain mystistä romantiikkaa tai roikkuisin sosiaalisessa mediassa pikkutunneilla.

Aamu- ja iltavirkkuus ovat osin geneettisiä piirteitä, kuten pituus tai luonteenpiirteetkin. Siksi yökukkumiseen taipuvainen ei voi pakottaa it­seään aamuvirkuksi ongelmitta.

Joskus se johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Jos terveyskeskuksesta tahtoo ajan pikaisesti, olisi puhelimessa hyvä kärkkyä aamukahdeksalta. Se tietää muutaman tunnin yöunia. Kun asunnossani oli remontti, huoltomiehet kolistelivat sisään puoli kahdeksalta. Minulle se vastasi heidän keskiyötään.

Tilaa, jossa henkilön sisäinen ja ulkoinen kello ovat ristiriidassa, kutsutaan sosiaaliseksi aikaerorasitukseksi. Iltavirkut kärsivät siitä eniten: elämme sisäisesti ikään kuin eri aikavyöhykkeellä yhteiskunnan vaatimusten kanssa.

Aiheeseen perehtyneet tutkijat käyttävät kovaa retoriikkaa. Saksalainen kronobiologi Till Roenneberg pitää aamupainotteista järjestelmää jopa ihmisoikeuskysymyksenä – hän on puhunut iltaihmisten syrjinnästä biologisten ominaisuuksien perusteella.

Oxfordin yliopiston tutkija Paul Kelley menee vieläkin pidemmälle. Hän on verrannut sosiaalista aikaerorasitusta kidutukseen.

Useimpien tutkimusten mukaan iltaihmiset ovat keskimäärin aamu­ihmisiä älykkäämpiä mutta menestyvät koulussa heikommin. Yhdeksi syyksi ristiriitaan on esitetty, että koulupäivät ja tärkeät kokeet alkavat iltaihmisille epäedulliseen aikaan.

Sama meno jatkuu työelämässä. Seuraus voi olla ikävä: iltavirkut kärsivät aamuvirkkuja todennäköisemmin masennuksesta ja lihavuudesta sekä sydän- ja verisuonitaudeista.

Itse olen aamu-uniseksi etuoikeutettu. Viime vuosina olen työskennellyt tai opiskellut kotona tai sellaisissa työpaikoissa, joissa on liukuva työaika.

Sosiaalinen aikaerorasitus onkin osin luokkakysymys. Luovalla luokalla, tutkijoilla ja yrittäjillä on usein mahdollisuus määrittää työaikansa itse. Kaupan kassalle, rakennustyömaalle tai tehtaalle ei voi valua silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Yhteiskunta on rakennettu lukemattomista kompromisseista. Siksi tuntuu hullulta, että koulujen ja virastojen kaltaiset toiminnot ajoitetaan yhden ryhmän eli aamuvirkkujen ehdoilla.

Suurimpiin kärsijöihin kuuluvat teinit, sillä murrosiässä monen sisäinen kello harppaa tuntikaupalla eteenpäin. Heille kahdeksan aamut ovat myrkkyä.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa on havaittu, että teinien kouluaamujen myöhentäminen parantaa koulumenestystä, vähentää sairastelua ja kohentaa koulun ilmapiiriä.

Eikä aamujen venytystarve rajoitu vain kouluihin. Paul Kelley esimerkiksi on esittänyt, että myös työpäivien pitäisi alkaa kymmeneltä, kunnes työntekijä täyttää 55 vuotta. Silloin useimpien sisäinen kello alkaa vastata virka-aikaa.

Miksi aamuvirkut sitten ovat vahvoilla? Syy taitaa olla ajassa ennen Edisonin hehkulamppua: maatalous­yhteiskunnassa vain vuorokauden valoisat tunnit olivat tuottavia, joten aamuvirkkuutta arvostettiin. Yön pimeys kuului paholaiselle, kummituksille ja rikollisille.

Jos katsottaisiin vielä pidemmälle historiaan, nähtäisiin toinenkin puoli. Tarvittiin niitä, jotka jaksoivat vartioida yhteisöä valppaina vielä iltahämärässäkin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Viikon lopuksi
  • Nukkuminen
  • Uni
  • teini-ikä
  • Anni Pasanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Soten uusin käänne saa ruusuja ja risuja – Julkinen terveydenhoito ei pilkkoudu, mutta sen kilpailuedut epäilyttävät

    5. 5

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    6. 6

      Monet kansanedustajat haluavat tehdä kellojen siirtelystä lopun – ”Kesäaika voi tappaa”

    7. 7

      Verkossa leviävä kiristysohjelma saastuttaa koneita ympäri maailmaa – näin suojaudut piinaavalta ohjelmalta

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    10. 10

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    4. 4

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    5. 5

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    8. 8

      Mika Kaurismäki muistelee kuollutta Michael Nyqvistiä: ”Corona-baarissa hän kävi pelaamassa biljardia Antti Reinin ja muiden kanssa”

    9. 9

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    10. 10

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää