Verkossa viime päivinä kuohuttaneella Acta-sopimuksella on vain vähän suoria vaikutuksia Suomen internet-sääntelyyn, arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Acta on kansainvälinen väärennösten vastainen sopimus, jonka Suomi yhdessä useiden muiden maiden kanssa allekirjoitti torstaina.

Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professorin Niklas Bruunin mukaan sopimus ei välttämättä vaadi oleellisia muutoksia Suomen tai EU:n lainsäädäntöön.

Samoilla linjoilla on myös esimerkiksi Suomessa verkon vapautta ajavan kansalaisjärjestö Effin varapuheenjohtaja Ville Oksanen. Hänen mukaansa Suomen tekijänoikeussääntely on jo niin tiukkaa, ettei Acta kiristä sitä oleellisesti.

"Acta on kuitenkin osa laajempaa kansainvälistä kampanjaa, jossa nettioperaattoreiden vastuuta niiden asiakkaiden tekemisistä yritetään lisätä", Oksanen sanoo.

Yli viisi vuotta tekeillä ollut Acta nousi esille Yhdysvalloissa hiljan hyllylle joutuneen Sopa-piraattilain kaaduttua. Yhdysvaltain laki olisi antanut maan viranomaisille laajat valtuudet sulkea piraattisivuja verkosta.

Sopa synnytti lähes maailmanlaajuisen vastaliikkeen, joka näkyi myös Suomessa. Muun muassa englanninkielinen Wikipedia pimensi sivunsa vastustaakseen lakia. Sopan jälkeen aktivistit käänsivät katseensa Actan.

ACTAa arvostellaan rajusti varsinkin muualla Euroopassa, missä lainsäädäntö poikkeaa Suomesta. Puolassa tuhannet ihmiset osoittivat torstaina mieltään sopimusta vastaan.

Sekä kouriintuntuvia piraattituotteita että nettikopiointia säätelevää sopimusta hierottiin pitkään salassa. Vuosien varrella se on kuitenkin laimennut. Sopimuksen lopullinen versio muun muassa ohjaa maita tekemään kaupallisiin tarkoitusperiin perustuvasta piratismista ja sen avittamisesta rangaistavaa.

Ulkomaiset aktivistit pelkäävät juuri näiden pykälien laajan tulkinnan voivan johtaa verkkosivujen sulkemisiin tai nettioperaattoreille tai -yhtiöille lankeaviin uusiin velvoitteisiin.

"Nämä vaatimukset kattavat lähes kaiken toiminnan internetissä. Esimerkiksi avunantoa piratismiin voidaan käyttää painostuskeinona verkko-operaattoreita kohtaan, jotta ne estäisivät pääsyn joillekin sivustoille", ranskalaisen La Quadrature du Net -järjestön puhemies Jérémie Zimmermann sanoo HS:lle.

Professori Bruunin mielestä huoli laajasta soveltamisesta on lähinnä teoreettinen. Hän kiinnittää aktivistien tavoin silti huomiota sopimuksen väljiin muotoiluihin.

"Kun sopimusta toteutetaan Suomen lainsäädäntöön, sitä voidaan tulkita niin, ettei nykytilaa tarvitse muuttaa. Jos taas tuolloin on kova pyrkimys tiukentaa sääntöjä, sopimuksesta voi löytää argumentteja siihenkin."

Sopimus on nyt käsiteltävänä EU-parlamentissa, joka voi vielä hylätä sen. Sopimus edellyttänee ulkoministeriön mukaan myös teknisiä lakimuutoksia, jotka voisivat tulla Suomen eduskuntaan syksyllä.

Lisää aiheesta lauantain Helsingin Sanomissa. Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (www.twitter.com/JussiPullinen) ja Facebookissa (www.facebook.com/JPullinen).