Ekonomisti Kreikan tukipaketista: Lievästi positiivinen uutinen

 |   |   | 
 
LOUISA GOULIAMAKI / AFP
Kuusikymmentä vuotta Ateenan keskustassa toiminut vaateliike sulki ovensa helmikuussa. Uuden tukipaketin toivotaan auttavan Kreikka jaloilleen.
Kuusikymmentä vuotta Ateenan keskustassa toiminut vaateliike sulki ovensa helmikuussa. Uuden tukipaketin toivotaan auttavan Kreikka jaloilleen.

Eurojohtajien sopuratkaisu Kreikan tukipaketista sai aikaan varovaisen toiveikkaita reaktioita rahoitusmarkkinoilla. Taustalla varjostaa kuitenkin huoli siitä, että 130 miljardiakaan ei välttämättä vielä riitä nostamaan Kreikkaa suosta.

Ekonomistien mukaan akuutti kriisi joka tapauksessa helpottui, ja pitkään veivattu päätös toi vakautta markkinoille.

Epävarmuus Kreikan mahdollisesta kaatumisesta ei kuitenkaan enää heiluta yleistä taloustilannetta. Kreikasta on tullut erityistapaus, se ei ole enää uhka muulle taloudelle.

Iso ongelma on edelleen se, miten huono kierre Kreikan taloudessa saadaan katkaistua. Taloutta on vaikea kääntää kasvuun samaan aikaan, kun säästöjä ja leikkauksia lisätään ja työttömyys kasvaa.

”Lievästi positiivinen uutinen markkinoille”, muotoilee Sampo-pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

”On todella merkittävää, että lopulta saatiin jotakin aikaan. Paketti on viimein sitä suuruusluokkaa, että siitä voi olla Kreikalle apuakin. Tämä ei kuitenkaan korjaa Kreikan kilpailukyvyn ongelmaa, mistä voi tulla lisää ongelmia, kun työttömyys nousee. Iso huoli onkin se, että tämä Kreikka tulee tarvitsemaan lisää rahaa seuraavien viiden vuoden sisällä”, Kuoppamäki miettii.

”Kreikan julkinen talous on yhä vajeella, ja maa velkaantuu aina vain lisää.”

Kreikan aiheuttama välitön riski rahoitusmarkkinoille kuitenkin poistui.

”Kreikan velkoja leikataan ylipuolet, joten Kreikan velkaongelma ei enää ole samanlainen riski rahoitusmarkkinoille kuin se on ollut viimeiset pari vuotta”, Kuoppamäki sanoo.

Tiistaiaamuna syntyneen sopimuksen mukaan Kreikka saa euromailta 130 miljardin euron tukipaketin ja maan velkoja yksityiseltä sektorilta leikataan 53,5 prosenttia. Kuoppamäen mukaan leikkausprosentti olisi voinut olla suurempikin.

”Yksityisen sektorin osalta velkojen leikkaus on pienempi kuin olisi voinut ajatella, sillä jopa 70 prosentin leikkaus olisi ollut mahdollinen.”

Tukipaketilla ostettiin aikaa sille, että Kreikka pääsee jaloilleen, sanoo puolestaan OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Se voi viedä muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen riippuen siitä, miten Kreikka pystyy jatkossa hoitamaan asioitaan. Epävarmuutta aiheuttavat myös tulossa olevat vaalit, jotka voivat taas kääntää tilanteen päälaelleen.

”Periaatteessa ensi tai seuraavana vuonna Kreikan talouden pitäisi olla jo kasvu-uralla. Eväät kääntää Kreikan taloutta eivät kuitenkaan ole hirvittävän hyvät”, Heiskanen miettii.

Helpoksi Kreikan jaloilleen nousua ei ole tehty.

”Toki pakettiin sisältyy tiukkoja ehtoja siitä, minkälaista talouspolitiikkaa Kreikan pitää noudattaa. Sitä myös valvotaan, ja Kreikalle annettu lieka on aika lyhyt. Kreikassa pitäisikin saada nyt aikaan yhteiskunnallinen yhteisymmärrys siitä, että maassa todella tarvitaan merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia”, Kuoppamäki pohtii.

Heiskasen mukaan suunnitelman heikko kohta on juuri se, ettei siitä ole apua talouden huonon kierteen kääntämiseen.

”Säästöt ovat suuria, ja työttömyys Kreikassa kasvaa. Vienti on kuitenkin kasvanut, vaikka Kreikan vientisektori on hyvin heikko. Se kirittää kasvua”, Heiskanen luettelee.

Nyt Kreikalla on kuitenkin edellytykset hoitaa tilanne kuntoon järjestelmällisesti.

”Jos talous ei käänny nousuun, koko suunnitelmalta putoaa pohja. Eihän se suuri yllätys olisi, jos rahoitukseen joudutaan jossain vaiheessa palaamaan”, Heiskanen toteaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Muuta suosittua

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta

Fingerpori