Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Espanja ja Italia jumittivat EU-neuvottelut

 |   |   | 
 
JOHN THYS / AFP
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli Italian pääministeri Mario Montin kanssa EU-huippukokouksessa Brysselissä.
Saksan liittokansleri Angela Merkel keskusteli Italian pääministeri Mario Montin kanssa EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Bryssel. EU-johtajien huippukokous sai illalla Brysselissä yllättävän käänteen, kun Espanja ja Italia kieltäytyivät hyväksymästä jo lähes läpi nuijittua kasvusopimusta.

Sopimuksella on tarkoitus luoda työpaikkoja ja elvyttää investointeja Euroopassa. Kokous on venynyt aamuun saakka.

Espanja ja Italia aikovat hyväksyä kasvupaketin vasta, kun Saksa ja sen perässä myös Suomi myöntyvät niiden toivomiin kriisinhoitomenetelmiin.

Maat kärsivät ennätyskorkeista koroista, jotka saattavat pian ajaa ne ulos markkinoilta. Tämä tarkoittaa, että maat joutuisivat hakemaan täysimittaisen hätälainaohjelman muilta euromailta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä.

Italia ja Espanja haluavat kaikin keinoin välttää sen, että ne joutuvat pyytämään täysimittaista apuohjelmaa siihen liittyvine tiukkoine ehtoineen.

Espanja haluaa, että Euroopan kriisirahastot voisivat rahoittaa sen horjuvia pankkeja suoraan ilman että tuki kierrätetään valtion kautta. Italian pääministeri Mario Monti on puolestaan toivonut, että kriisirahastot lievittäisivät korkopaineita ostamalla Italian valtion velkakirjoja.

Kokouksessa onkin tänään väännetty tiettävästi siitä, pitäisikö kriisirahastojen ostaa velkakirjoja lainahuutokaupasta eli silloin, kun valtiot laskevat joukkovelkakirjojaan liikkeelle.

120 miljardin euron arvoisen kasvupaketin piti olla kokouksessa lähes läpihuutojuttu.

Siihen sisältyy Euroopan investointipankin maksetun pääoman kasvattaminen 10 miljardilla eurolla, mikä vahvistaa pankin mahdollisuuksia rahoittaa eurooppalaisia hankkeita.

Lisäksi paketti sisältää sopimuksen siitä, että EU:n rakennerahastorahoja käytetään tehokkaammin kasvua luoviin projekteihin.

Kolmas keskeinen asia ovat niin kutsutut projektibondit eli hankejoukkolainat, joilla rahoitetaan esimerkiksi keskeisiä infrastruktuurihankkeita.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

20.6.2013