Euroalueen säästölinja saa huutia myös suomalaistutkijoilta

Suomalaistutkijat yhtyvät osittain EU:n talouskurilinjaa vastaan esitettyyn kritiikkiin

 |   | 
 
Kiivainta kritiikkiä talouskomissaari Olli Rehnin linjaa vastaan on esittänyt yhdysvaltalainen nobelisti Paul Krugman. Tiistaina hän vertasi blogissaan Rehniä torakkaan. Kirjoitus kirvoitti kiivaan Twitter-keskustelun. "Mitä seuraavaksi? Sylkemistäkö?", EU-komission tiedottaja kysyi twiitissään.Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.
Kiivainta kritiikkiä talouskomissaari Olli Rehnin linjaa vastaan on esittänyt yhdysvaltalainen nobelisti Paul Krugman. Tiistaina hän vertasi blogissaan Rehniä torakkaan. Kirjoitus kirvoitti kiivaan Twitter-keskustelun. "Mitä seuraavaksi? Sylkemistäkö?", EU-komission tiedottaja kysyi twiitissään.Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.

Jos nyt ei ihan täyskäännös, niin muutos kuitenkin. Suomalaiset taloustieteilijät ovat liittyneet euroalueen talouskuripolitiikan arvostelijoihin. Tutkijat pitävät eurojohtajien ja komission kriisimailta vaatimaa finanssipolitiikkaa liian tiukkana.

Kritiikin kärki on, että kireä finanssipolitiikka uhkaa kuristaa euroalueen kriisimaat hengiltä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan mielipideilmastossa on tapahtunut muutos.

"Nyt on saatu evidenssiä (näyttöä) siitä, että kireä finanssipolitiikka ei toimi kriisimaissa", Lehto sanoo.

Euroalue on viimeisimpien lukujen valossa heikossa hapessa. Komissio itse ennusti puolitoista viikkoa sitten, että alue pysyy taantumassa vuoden 2013.

Akateeminen keskustelu euroalueen talouspolitiikan järkevyydestä ei ole uusi, mutta se on saanut kierroksia, kun arvostelijoihin ovat liittyneet Paul Krugmanin ja Paul de Grauwen kaltaisten huippuekonomistien lisäksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijat.

Tulilinjalla ovat olleet erityisesti tiukkaa talouskuria kannattava Saksa, EU:n komissio ja talouskomissaari Olli Rehn.

Kiistan keskiössä on sanapari finanssipolitiikan kerroinvaikutus. Mutkat oikoen kyse on siitä, miten julkisten menojen muuttaminen vaikuttaa talouskasvuun. Eli kasvattaako vai vähentääkö julkisten menojen lisäys eli elvytys talouden toimeliaisuutta?

Euroalueen näkökulmasta oleellista on, miten suuri kerroinvaikutus on. Komissiota arvostelleiden kansainvälisten ekonomistien mielestä kerroin on yli yksi. Se tarkoittaisi, että menojen lisäys piristäisi talouskasvua ja vähentäisi valtionvelkaa. Euroalueella on kriisin aikana noudatettu päinvastaista linjaa eli menojen leikkaamista.

Suomalaisekonomistit käyttävät euroalueen politiikasta aiempaa tiukempaa kieltä.

"Periaatteessa tiukka politiikka johtaa hitaaseen talouskasvuun", Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoo.

Suomalaisekonomistit muistuttavat silti, että tiukka kuripolitiikka otettiin käyttöön pakkotilanteessa. Markkinoiden reaktiot uhkasivat tehdä kriisimaiden veloista sietämättömän kalliita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo, että kiistanalainen kerroinvaikutus on ilmeisesti suurempi kuin mitä komissio ja eurojohto olettivat. Vihriälän mielestä komissioon kohdistuva arvostelu menee liian pitkälle, koska kriisin keskellä ei ollut tilaa toimia toisin.

Vihriälän mukaan talouttaan hyvin hoitaneissa maissa ei kannattaisi kiristää verotusta.

"Suomessa, Saksassa ja Hollannissa olisi nyt varaa jättää kiristykset tekemättä", Vihriälä sanoo.

Komissaari Rehn kertoi tiistaina Ylelle pitävänsä opillista keskustelua hyvänä.

"Toisaalta IMF:n tutkimukset eivät ole mitään jumalansanaa, vaan niitäkin voi arvostella", Rehn sanoi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Hae Verokoneen tiedoista

Hae Verokoneen tiedoista

Uutiset