Kööpenhamina. Euromaat ovat sopineet, että ne juoksuttavat väliaikaisesti rinnakkain kesällä aloittavaa Euroopan vakausmekanismia EVM:ää ja nyt käytössä olevaa väliaikaista rahoitusvakausvälinettä ERVV:tä.

Näin pyritään rakentamaan – nimellisesti – 800 miljardin euron puskuri, jolla voidaan rahoittaa pulassa olevia jäsenmaita.

Puskuri rakennetaan siten, että EVM saa 500 miljardin euron lainoituskapasiteetin. Vanhasta kriisirahastosta ERVV:stä myönnettyjä Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainoja ei vähennetä tuosta pääomasta, vaan ne jatkavat EVM:n rinnalla.

Tämä nostaa kriisirahastojen yhteenlasketun lainoituskapasiteetin periaatteessa 700 miljardiin euroon, kunhan EVM kasvaa täyteen voimaansa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Euroopalta kukkaronnyörien höllentämistä, ennen kuin se ottaa suuremman vastuun kriisinhoidosta.

IMF:lle 700 miljardin potti tuskin riittää, joten euromaat ovat päätyneet numerokikkailuun.

Saadakseen kokonaispotin lähemmäs IMF:nkin toivomaa tuhatta miljardia euroa, euromaat laskevat pottiin mukaan vielä Kreikalle jo aiemmin annetut kahdenväliset lainat, joita on noin 50 miljardin euron edestä.

Tämän päälle lasketaan vielä EU-komission alaisen hätärahoitusohjelman Irlannille ja Portugalille myöntämät lainat, joita myös on hieman alle 50 miljardia euroa.

Näin päästään näennäisesti 800 miljardin euron kokonaislukuun. Tosiasiassa tuosta summasta noin 300 miljardia on jo siis käytössä.

Vielä on epäselvää, kelpaako tuo luku Euroopan ulkopuolisille maille.

Väliaikaisesta ERVV:stä yli jäävät 240 miljardia euroa pidetään hätävarana niin kauan kuin uusi hätäkassa EVM kasvaa kokonaisvahvuuteensa.

Näin tehdään, jotta kokonaisvahvuus ei vajoaisi liian alas väliaikana.

ERVV:n koko on 440 miljardia euroa ja siitä noin 200 miljardia on jo käytetty.

Laitosten juostessa rinnakkain kriisimaiden rahoitus hoidetaan ensisijaisesti EVM:n kautta. Väliaikaisen hätäkassan ylijäämävarat otetaan käyttöön vasta, jos EVM:n paukut loppuvat kesken.