EU-maiden nuorisotyöttömyys on pahentunut edelleen alkuvuonna, ja työttömyysaste on nyt korkeampi kuin kertaakaan tilastohistoriassa. Espanjassa ja Kreikassa joka toinen nuori työnhakija on työtön. Italiassa ja Portugalissa noin joka kolmas, Suomessakin joka viides.

Yhteensä EU-maissa on jo yhtä paljon työttömiä nuoria kuin Suomessa on asukkaita, Euroopan komission keskiviikkona julkaisema raportti osoittaa.

Oheinen HS Open -tapahtuman tuloksena syntynyt grafiikka kuvaa, kuinka nuorisotyöttömyysaste ja työttömien nuorten määrä on kehittynyt Euroopassa kymmenen vuoden aikana. Viime vuosien talouskriisin vaikutukset näkyvät selvinä.

Vuosituhannen alkupuolella kausitasoitettu nuorisotyöttömyysaste oli korkein, 30–40 prosenttia, Itä-Euroopan maissa Puolassa, Slovakiassa ja Bulgariassa.

Vuonna 2008 puhjenneen maailmanlaajuisen talouskriisin aikana tilanne on muuttunut nopeasti siten, että nuorisotyöttömyysaste on kasvanut huomattavan nopeasti Etelä-Euroopan velkaantuneissa ja kovia talouden sopeutuskuureja läpivievissä valtioissa.

Nuorisotyöttömyysaste on tällä hetkellä alhaisin, noin kahdeksan prosenttia, Saksassa. Lukema on noussut korkeimmillaankin 2000-luvun puolivälissä vain noin 16 prosenttiin.

Suomen ja Ruotsin nuorisotyöttömyyslukemat ovat pysytelleen suurimman osan 2000-luvusta 20 prosentin tuntumassa. Vuosituhannen alkupuolella Ruotsin nuorisotyöttömyys oli vähäisempää kuin Suomen, mutta vuosituhannen puolivälistä alkaen tilanne on ollut Suomessa liki jatkuvasti suotuisampi kuin naapurimaassa.

Alhaisimmillaan Suomen nuorisotyöttömyysaste on ollut vuosien 2007–2008 vaihteessa, jolloin se oli samaa tasoa kuin Saksan nuorisotyöttömyys pahimmillaan. Suomen Nuorisotyöttömyysaste on pysytellyt liki koko kymmenen vuoden jakson EU:n keskiarvoa korkeampana.

Talous- ja velkakriisin aikana 2008–2012 nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste kasvoi nykyisissä EU-maissa kaiken kaikkiaan yli kaksinkertaisesti yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna.

Yhden kuvan siitä, missä maissa tilanne on heikoin, antavat työttömyysasteet, joiden osalta Espanja ja Kreikka ovat omalla kymmenyksellään.

Toinen, hiukan erilainen, kuva syntyy tarkastelemalla kaikkien työttömien työttömyysasteen ja nuorten työttömyysasteen suhdetta. Heikoimmassa asemassa ovat espanjalaisten sijaan italialaiset, romanialaiset ja myös ruotsalaiset nuoret.

Näissä maissa nuorten työttömyysaste on yli kolminkertainen kaikkien työttömyysasteeseen verrattuna. Suomessa lukema on 2,7-kertainen.

Esimerkiksi Italiassa tilannetta voi selittää eurooppalaisittain keskimääräistä voimakkaampi irtisanomissuoja, jonka heikentämistä maan hallitus ajaa parhaillaan nuorten työllisyyden kohentamiseksi.

Tutkijat muistuttavat, että nuorisotyöttömyystilastot, kuten tilastot aina, kertovat vain osan asiaa: työttömiä ovat vain ne nuoret, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Työttömiin luetaan lisäksi opiskelevat nuoret, jotka aktiivisesti hakevat työtä.

Viime aikoina kasvavaa huomiota on kiinnitetty myös toimettomiin nuoriin, jotka ovat sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolella ja suuressa vaarassa syrjäytyä. Eurostatin tuoreimpien vuoden 2010 arvioiden mukaan tällaisia nuoria on 12,8 prosenttia 15–24-vuotiaiden ikäluokasta EU-maissa eli noin 7,5 miljoonaa nuorta.

Lisää aiheesta torstain Helsingin Sanomien taloussivuilla. Animaation tekivät Timo Eemeli Koola, Elina Kervinen HS, Antti Karvanen ja Janne Peltola.