Bryssel. Suomen pääministeri Jyrki Katainen saapui keskiviikkona varovaisen toiveikkaana euroalueen velkakriisiä ratkovaan huippukokoukseen Belgian Brysseliin.

Keskiviikkona epäiltiin, pystytäänkö huippukokouksessa tekemään kattavia päätöksiä velkakriisin laajentumisen estämiseksi. ”Tilanne ei ole ihan niin toivoton kuin aamupäivällä”, Katainen sanoi, kun häneltä kysyttiin, onko euroalue astumassa kuilun reunalta tyhjyyteen.

Velkataakkansa takia vaaravyöhykkeelle joutuneilta Italialta ja Espanjalta tarvitaan "nykyistä konkreettisempia toimia" velkaantumisen lopettamiseksi, pääministeri Jyrki Katainen sanoi keskiviikkona Brysselissä.

Aiemmin keskiviikkona esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel kuvaili nykytilannetta ”Euroopan vakavimmaksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan”, eri viestimet kertoivat.

Alun perin euromaiden hallitusten piti sopia viime sunnuntaina toimenpiteistä, joilla kaksi vuotta sitten Kreikasta alkanut velkakriisin padotaan. Kokous epäonnistui, ja uusi kokous päätettiin pitää keskiviikkona. Kokousta on valmisteltu kaoottisen huhumyllyn keskellä.

Huippukokouksen asialistalla on kolme velkakriisin pääkysymystä: Kreikan velkojen leikkaaminen, pankkien tukeminen ja tarvittava rahoitus sille, että Italian ja Espanjan maksukyky turvataan.

Rahoituksen järjestäminen tarkoittaa käytännössä Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) rahoituskyvyn vahvistamista.
Kreikan velkojen leikkaamista lukuun ottamatta muissa kysymyksissä ”päästään tänä iltana eteenpäin”, Katainen sanoi.

Huippukokouksen uskotaan venyvän myöhään yöhön, ja saattaa olla, että mahdollisista päätöksistä kerrotaan vasta torstaina aamuyöllä Suomen aikaa.

Viime päivinä on keskusteltu siitä, kuinka paljon sijoittajien saatavia Kreikalta pitää leikata, jotta Kreikka pystyisi taas maksamaan velanhoitokulunsa.
On spekuloitu, että velkoja leikattaisiin jopa 60 prosenttia nimellispääomista. Kreikan joukkolainoja omistavat pankit ovat torjuneet tällaisen ajatuksen.

”Minulla ei ole tietoa viime päivinä pankkien kanssa käydyistä neuvotteluista. En tiedä, mikä heidän suuntautumisensa on”, Katainen sanoi.
Katainen huomautti, että mahdollinen velkojen leikkuu ei vielä poista Kreikan tarvetta tukirahoitukselle. Kreikalla pitää olla lainaohjelma myös velkojen leikkuun jälkeen.

Suomi osallistuu Kreikan rahoittamiseksi sovittuun lainaohjelmaan. Tähän mennessä Suomi on lainannut Kreikalle 0,9 miljardia euroa. Suomi on sitoutunut lainaamaan Kreikalle vielä 0,6 miljardia euroa lisää.