Suomen ulkomaankauppa jäi viime vuonna ennätysmäisen alijäämäiseksi. Vajetta kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Edellisvuonna tase oli vielä 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Nyt koettu vaje on lähes ennätysmäinen, sillä vastaavanlainen vaje oli viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja 1975.

Viennin arvo oli viime vuonna 56,6 miljardia euroa. Se oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi 16 prosenttia ja oli lähes 60,2 miljardia euroa, kertoo Tullihallitus.

Kauppataseella tarkoitetaan viennin ja tuonnin euromääräistä suhdetta toisiinsa. Tase on alijäämäinen, jos ulkomailta tuodaan euromääräisesti enemmän tavaroita kuin Suomesta viedään ulkomaille. Tase on ylijäämäinen, jos Suomesta viedään ulkomaille enemmän tavaraa kuin tänne tuodaan.

Tuonti nousi  jo lähelle edellistä taantumaa edeltänyttä tasoa. Viennin arvo puolestaan oli yhä selvästi pienempi kuin vuosina 2006–2008.

Kemian teollisuus ja metallien perusteollisuus olivat viennin kulmakiviä ja niiden vienti kasvoi. Myös koneiden, laitteiden ja metsäteollisuuden vienti lisääntyi.
Viennin lukuja painoi alaspäin vertailuvuodelle ajoittunut miljardin euron risteilyaluksen vienti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtajan Markku Kotilaisenmukaan surkeat luvut johtuvat sekä eurokriisin aiheuttamasta huonosta suhdanteesta että pitemmän ajan ongelmasta.

”Kotimainen kysyntä on ollut hyvää taantumasta huolimatta, siksi tuonti on jatkunut. Tuontipuolen eli elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hinnat ovat tuontipuolella nousseet samalla kuin vientihinnat ovat laskeneet”, Kotilainen sanoo.

Viennissä on Kotilaisen mukaan kuitenkin pysyvämpi ongelma, joka liittyy elektroniikkateollisuuden heikentymiseen ja metsäteollisuuden tuotannonleikkauksiin.

”On huolestuttavaa, kun ei ole tulevaisuuden perspektiiviä. Ei ole tiedossa aloja tai tuotteita, jotka korvaavat elektroniikka- tai metsäteollisuutta”, Kotilainen sanoo.

Viime vuoden murskaluvuissa näkyy Nokian alamäki ja Kotilainen arvelee, että tänäkään vuonna Nokiasta ei saada vielä iloa kauppataseeseen.

”Nokialla on ollut välivuosia, mutta nyt on toiveita kasvusta. Kapasiteetti on silti rajusti laskenut ja vaikka Salon tehtaalla edelleen tuotetaan, sielläkin jalostusaste mennyt alaspäin”, Kotilainen sanoo.

Tullin tietojen mukaan Ruotsi säilytti viime vuonna asemansa suurimpana vientimaana ennen Saksaa.

Venäjän osuus nousi puolestaan tuonnissa energiatuonnin takia lähes viidennekseen koko tuonnista.