Bryssel. Euroopan unionin (EU) ensi vuoden budjetista alkaa tiukka vääntö komission esitettyä keskiviikkona liki seitsemän prosentin korotusta verrattuna tämän vuoden budjettiin.

Esitys ei saa helläkätistä vastaanottoa tilanteessa, jossa jäsenmaat kiristävät kilvan omia talousarvioitaan velkakriisin takia.

Suuret jäsenmaat Britannia, Ranska ja Saksa haluaisivat jäädyttää budjetin tämänvuotiselle, alle 130 miljardin tasolle. Myös Suomi on lähtökohtaisesti nihkeä budjetin paisuttamiselle.

Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso perusteli budjetin kasvattamista muun muassa kasvun luomisella, joka on lähivuosien iso haaste.

"Eurooppa tarvitsee investointeja kasvuun ja työllisyyteen, ja tähän tarpeeseen budjetti vastaa", Barroso sanoi lehdistötilaisuudessa Brysselissä.

Kasvattamistarpeelle on kuitenkin toinenkin selitys, ja se liittyy EU:n edellisvuosilta jääneisiin rästimaksuihin. Jäsenmailta on jäänyt maksamatta EU:lle osa niiden maksuosuuksista, ja sen vuoksi unioni ei ole pystynyt maksamaan kaikkia omia maksujaan. Rästimaksuja erilaisista pitkäaikaisista hankkeista on viitisen miljardia euroa.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan suomalaisjäsen Carl Haglund ymmärtää komission esittämän kasvattamistarpeen osin, sillä rästimaksut on kurottava kiinni. Ellei summaa varata ensi vuoden budjettiin, edessä on todennäköisesti lisäbudjetin teko.

Haglundin mielestä osa rahasta pitää kuitenkin löytyä EU:n sisäisistä säästöistä, joten kasvattamista ei ole syytä tehdä komission esittämällä prosentilla.

"Toivon, että nyt määrätietoisesti etsitään säästökohteita, jotta näin suurta korotusta ei tarvittaisi. Kaikkialla EU-maissa, kunnissa ja valtioiden tasolla tehdään nyt kipeitä säästöohjelmia, ja silloin on vähän ihmeellistä, jos säästöjä ei EU-budjetista löydy", hän sanoo.