Kreikan lainojen leikkauksesta päätös – Katainen tyytyväinen

 |   |   | 
 
Helsingin Sanomat
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Jyrki Katainen saapui suuren valiokunnan kokoukseen torstaina.

Bryssel. "Käytännössä pääsimme sopuun niistä asioista, jotka olivat pöydällä. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen", Suomen pääministeri Jyrki Katainen(kok) sanoi euromaiden yli yön kestäneen huippukokouksen jälkeen Brysselissä torstaiaamuna kello viiden jälkeen Suomen aikaa.

Kataisen mukaan euromaiden hallitusten johtajat tekivät alustavat päätökset kaikista kolmesta kysymyksestä, jotka olivat kokouksen asialistalla.

Yksityisten sijoittajien saatavia Kreikalta leikataan 50 prosenttia, Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) vahvistetaan ja 70 merkittävän eurooppalaisen pankin pääomittamisesta sovittiin, Katainen kertoi.

Euromaat sopivat periaatteesta, jolla Kreikan velkajärjestely tehdään.

Kataisen mukaan tavoite on, että Kreikan julkinen velka pienenee vuoteen 2020 mennessä 120 prosenttiin suhteessa maan kokonaistuotantoon. Euroopan komissio on aiemmin ennustanut, että ilman velkahelpotuksia Kreikan velkasuhde nousisi ensi vuonna liki 170 prosenttiin.

Kreikalla on nyt julkista velkaa yli 350 miljardia euroa. Jos velkajärjestely toteutuu nyt neuvotellun suunnitelman mukaisesti, taakka pienenee sadalla miljardilla eurolla, Katainen sanoi.

Kataisen mukaan  Kreikan velkoja omistavien pankkien edustajien kanssa on päästy sopuun siitä, että Kreikan velkojen uudelleenjärjestely ei laukaise niin sanottua luottovastuutapahtumaa.

Kun luottovastuutapahtuma toteutuu, silloin luottoriskijohdannaiset eli CDS-tuotteet tulevat maksuun.

Luottovastuutapahtumista päättää komitea, joka toimii johdannaistuotteiden markkinoiden etujärjestö ISDA:n alaisuudessa. Komitean muodostavat isot amerikkalaiset ja eurooppalaiset investointipankit.

ERVV:n nimellistä kokoa ei kasvateta nykyisestä 440 miljardista eurosta eli Suomelle tai muille euromaille ei tule uusia takausvastuita, Katainen kertoi.

Sen sijaan Kataisen mukaan ERVV:tä pyritään vivuttamaan eli sen rahoituskykyä pyritään kasvattamaan nelin-viisinkertaiseksi nykyisestä ERVV:n vapaana olevasta rahoituskyvystä. Käytännössä se tarkoittaa, että ERVV:n rahoituskyky kasvaa noin tuhanteen miljardiin euroon, huippukokouksen päätöslauselmassa todettiin.

Tarkoitus on käyttää sekä niin sanottua vakuutusmallia että erityisrahoitusyhtiömallia, Katainen kertoi.

Vakuutusmallissa ERVV takaisi esimerkiksi 20 prosenttia euromaiden joukkolainoja ostavien sijoittajien saatavista siltä varalta, että lainojen liikkeeseen laskija ei kykene lainaa maksamaan takaisin.

Euroryhmän valtiovarainministerit neuvottelevat ja sopivat ERVV:n vahvistamisen yksityiskohdista marraskuun aikana, Katainen sanoi.

"Toivottavasti", Katainen vastasi yhdellä sanalla kysymykseen, pelastuiko euroalue torstain päätösten ansiosta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta