Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Kreikan valtiovarainministeriön talousrikosyksikkö SDOE:n johtaja Nikos Lekkas kritisoi saksalaislehdessä rajusti kreikkalaisten veronmaksamishaluja. Maksamattomien verojen määrä on jopa 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, hän sanoo Welt Onlinen haastattelussa.
"Tämä merkitsee 40–45:tä miljardia euroa vuodessa. Jos saisimme siitä takaisin edes puolet, Kreikan ongelmat olisi voitettu", verotarkastuksista vastaavan viraston johtaja laskee.
Lekkas kertoo yhtyvänsä täysin Maailmanpankin pääjohtajan Christine Lagarde ajatuksiin. Kreikassa närkästyttiin toukokuussa Lagarden Guardianin haastattelussa antamista kommenteista. Lagarde kehotti kreikkalaisia maksamaan kiltisti veronsa ennen lisäavun pyytämistä.
Lekkas aloitti verotarkastusviraston päällikkönä 2010. Lekkasin mukaan vasta siitä alkaen Ateenassa verojen välttelyä alettiin pitää rikoksena eikä kansanhuvina.
Monet veropetostutkimukset tyrehtyvät maan pankkien yhteistyökyvyn puutteeseen. Hänen toimistonsa oli pyytänyt yli 5 000 tapauksessa pääsyä tilitietoihin, mutta vain 214 tapauksessa tämä on toistaiseksi onnistunut.
"Niistä kertyi yhteensä 650 miljoonaa euroa lisätuloa valtiolle", hän kertoo.
Toimiva menetelmä on ollut verrata verotettavan kiinteistöomaisuutta käytettävissä oleviin tuloihin. Jos nämä eivät sovi yhteen, virasto yrittää päästä käsiksi epäiltyjen tileihin.
Suuri ongelma Lekkasin mukaan on veroviranomaisten oma korruptio. Verovirkailijoiden ottamien lahjusten määrää pyritään vähentämään muun muuassa uuden seurantaohjelman avulla.
Lekkasin mukaan poliitikkojen veroepäselvyyksien tutkinta on erityisen hankalaa.
"Jos löydämme jotain epäilyttävää kansanedustajien toimista, pitää meidän ilmoittaa asiasta parlamentille. Ja asia jää sitten siihen", hän sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
