Applen uuden iPhonen julkistus keskiviikkona sai taas alaa seuraavat piirit innostumaan, mutta innostuksessa oli jotakin kovin pakotettua. Puhelimessa ei oikeastaan ollut mitään mullistavaa: Isompi näyttö, nopeampi prosessori ja joitakin ohjelmistoparannuksia. Haukotus.

Esimerkiksi Wired-lehti luonnehtikin tuoreeltaan uutta iPhonea teknisiltä ominaisuuksiltaan selvästi parhaaksi, mutta pohjimmiltaan kovin tylsäksi uutuudeksi. Lehden mukaan esimerkiksi Nokian ja Microsoftin tuleva Lumia on jännittävämpi tuote, koska se poikkeaa puhelinten tylsästä valtavirrasta edes värikuorilla ja hieman erilaisella käyttöliittymällään.

Vielä muutama  vuosi sitten älypuhelimet olivat sen verran harvinaisia, että niitä ihmeteltiin kotibileissäkin porukalla. Nyt ne ovat yleistyneet ja niiden ominaisuudet ovat käytännössä vakiintuneet. Samalla puhelimista on tullut suurin piirtein yhtä innostavia kuin kannettavista tietokoneista: Harva hehkuttaa vaahto suussa kavereille uutta läppäriään, koska jokainen tietää, mitä niillä voi tehdä. Eri valmistajien laitteiden välillä on korkeintaan pieniä eroja.

Kaikilla laitteilla hoituvat suurin piirtein yhtä näppärästi älypuhelimen perustehtävät: Nettiselailu, karttojen käyttö, yhteydenpito ystäviin sosiaalisessa mediassa, uutisten luku ja etenkin astetta suuremmilla taulutietokoneilla myös kirjojen luku ja elokuvien katselu.

Laitevalmistajien kilpailussa korostuukin tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistäkin enemmän se, kenen laitteeseen saa eniten pelejä, lehtiä, elokuvia tai tv-sarjoja eikä se, kenen laitteessa on kirkkain näyttö tai tarkin kamera. Tulevaisuudessa kajastelevat myös puhelimet, joilla voi todistaa henkilöllisyytensä tai maksaa kaupan kassalla.

Miksi matkapuhelinjulkistuksia  sitten ylipäänsä seurataan niin tarkasti? Ainakin yksi syy on niiden symboliarvo. Matkapuhelimissa tiivistyy yhteen, jokaista koskettavaan pakettiin suuri osa internetin lupauksista mullistaa maailma.

On helppo unohtaa, kuinka vallankumouksellista on, että merkittävä osuus ainakin rikkaiden länsimaiden ihmisistä kantaa taskussaan laitetta, josta jo nyt on pääsy käytännössä kaikkeen maailman tietoon, taiteeseen ja juuri nyt eri puolilla maailmaa puhkeaviin uutistapahtumiin. Yhä useammin juuri älypuhelimilla käytettävät yhteisösivustot ovat moninkertaistaneet kansalaisaktivismin toimintamahdollisuudet eri puolilla maailmaa.

Kun internet kohisee uuden matkapuhelimen julkistuksesta, kyse on suurelta osin juuri tällaisista odotuksista. Selvää on, että edessä on vielä monta älypuhelinten aiheuttamaa mullistusta, mutta niistä moni syntyy siitä, mitä ihmiset laitteilla tekevät eikä niinkään itse laitteista.

Tähän nähden laitteiden saama huomio voi tuntua helposti jopa kohtuuttomalta. Viestintäteknologian kohtalona on aina ollut muuttua näkymättömäksi, koska maailman muuttaa aina laitteiden välittämä sisältö, eivät itse laitteet. On vain luonnollista, että nyt näin käy älypuhelimille.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (twitter.com/JussiPullinen).