Suomalaiset rakennustuoteyritykset ovat vaikeuksissa reilun vuoden päästä, elleivät ne saa kuntoon EU:n asetuksen mukaisia hyväksyntöjä tuotteilleen. Suurin osa suomalaisista rakennustuotteista vaatii CE-merkinnän heinäkuusta 2013 alkaen. Sillä valmistaja vakuuttaa tuotteensa vastaavan EU:n edellyttämiä ominaisuuksia ja vaatimuksia.

Monet yritykset ovat sertifioineet tuotteitaan kuitenkin vasta erittäin vähän. Asialla on kiire, sillä CE-merkinnän käyttöönotto testeineen voi viedä jopa pari vuotta.

Asia koskee noin 4 000:tta yritystä. Merkinnän myöntäviä laitoksia Suomessa on vain viisi.

Rakennustuotteet on vedettävä pois myynnistä ensi vuoden heinäkuussa, mikäli prosessia ei ole hoidettu kuntoon.

CE-merkinnän (ransk. Conformite Europeenne) käyttöönoton myötä päästään eroon kansallisista ja päällekkäisistä viranomaisten hyväksyntämenettelyistä. Näin eri valmistajien tuotteiden vertailu helpottuu, ja eurooppalaiset sisämarkkinat avautuvat myös suomalaisille rakennustuotteille.

Erityisesti vientiteollisuuden on syytä pitää hoppua, sillä monissa maissa CE-merkintä on ollut pakollinen jo vuosia. Suomessakin tosin eräät tuotteet saivat ensimmäiset merkintänsä jo kymmenen vuotta sitten.

Outokummussa pääkonttoriaan pitävä elementtirakentaja Pielisen Betoni on jo CE-merkinnyt osan tuotteistaan. Ontelolaatat saivat sertifioinnin vuonna 2010. Vielä merkintä pitää hakea palkeille, pilareille ja seinille.

"Kaikki asiat pitää peilata normeja vasten. Lisäksi niistä osa on vielä kääntämättä suomeksi. Pelottaa, riittäkö aika vai pitääkö siirtää määräpäivää. Rakentamista ei oikein voi pysäyttää", kuvaa yhtiön toimitusjohtaja Tuija Kilpinen.

Yrityksellä on viisi tehdasta eri puolilla Suomea.

"Kun jokaisen tehtaan tuotteet käydään läpi, työpanoksessa on kyseessä kymmenien tuhansien eurojen revohka", Kilpinen arvelee.

Suomen viidestä sertifiointilaitoksesta Inspecta on erikoistunut muun muassa betoniteollisuuteen. Sen noin tuhannesta asiakkaasta vasta parilla sadalla sertifiointi on valmiina, ja vain osalla aluillaan.

"Useita satoja sertifiointeja on vielä jäljellä. Suuret ja keskisuuret yritykset ovat saaneet ne kuntoon, mutta pienemmillä tulee kiire", sanoo Inspectan sertifioinnista vastaava liiketoimintapäällikkö Matti Järvi.

Se johtuu hänen mukaansa siitä, että näissä avainhenkilöitä on vähän laadunvalvontaan. Järvi kehottaa yrityksiä viimeistään syksyllä käynnistämään alkutarkastukset.

"Jos kaikki jää ensi kevääseen, ruuhkaa ei ehditä purkaa määräajassa. On iso kysymys, mitä sitten tapahtuu", hän aprikoi.

Huonoimmassa tapauksessa olisi odotettavissa toimituskatkoksia ja työmaiden seisokkeja riippuen siitä, minkä kannan rakennusvalvonta ottaa. Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes voi markkinavalvojana puuttua asiaan, jos käytetään tuotteita ilman CE-merkintää.

CE ei yksin vielä takaa, että tuote soveltuu käytettäväksi tietyssä maassa. Sen on täytettävä myös kansalliset rakentamismääräykset, muun muassa suomalaiset ilmastonormit. Esimerkiksi espanjalainen tiili ei välttämättä sovellu ulkoverhoukseen, vaikka siinä olisikin CE-lätkä kyljessä.